Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auttakaa, oma äitini sekosi tänään täysin :`(
30.05.2015 |
Taustatietona sen verran että oma lapsuuteni oli aika kamala, äitini käytti sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Nyt 10 vuotta on mennyt ihan hyvin, ja oma äiti on muuttanut käytöstään ja on ollut ihan hyvä isovanhempi. Ollaan nähty noin kerran kahdessa kuukaudessa ja soiteltu usein. Nyt mieheni on 2 viikon työmatkalla ja äitini tuli meille ihan omasta tahdostaan. Tänään tapahtui jotain aivan kamalaa. Sanoin hänelle, että jos hän on väsynyt, voin käyttää koiran lenkillä ja hän pääsee lähtemään kotiinsa. Hän raivostui yhtäkkiä ja huusi että perkelettäkö minulle vittuilet. Sanoin että meillä ei lasten kuullen puhuta näin, tämähän on kuin minun lapsuudesta, että mitä ihmettä sinä sekoilet. Äitini lähti ovet paukkuen ja huusi pihalla vielä saatanaa ym... Soitin perään ja äitini haukkui anoppini ja uhkas soittaa hänelle ja haukkua "huoranvituksi", sanoi että ole anoppisi kanssa kun minä olen surkea äiti, oma äitini sanoi että minä vittuilen hänelle koko ajan, kunpa koko isäni puolen suku palaisi helvetissä jne.. Hän raivosi ja uhkui vihaa ja mikään mitä sanoin ja yritin sovitella ei auttanut.
Pyysin anteeksi ja sanoin että olisin halunnut sopia ja selvittää asian, tarkoitukseni ei ole ollut pahoittaa mieltä. Hän vuodatti vihaansa minulle ja sanoi ettei aio enää olla tekemisissä. Hän solvasi ja käytti käsittämättömiä sanoja kaikista tuntemistani ihmisistä.
Mielestäni olimme täällä sovussa, monista asioista keskustellen. Tämä kaikki tuli puun takaa, ja olen aivan todella järkyttynyt :`( ! Äiti on ainoa lähisukulainen joka minulla on, mutta taas jouduin kohtaamaan sen että hän ei ole aivan normaali. Hän oli kerännyt nämä päivät vihaa ihan pikkujutuista, esim. sivulauseessa sanoin että hän ei ollut sellainen perus"mammatyyppi" , niin tästäkin hän raivosi minulle puhelimessa.
Minun on niin vaikea ymmärtää miten voi olla mahdollista että on jo vuoden ajan ainakin mennyt hyvin, ilman kohtauksia, ja yhtäkkiä käy näin. Oikeasti tuntuu aivan hirveältä :`( . Olen vain tavallinen, mukava usean pienen lapsen äiti ja olen toivonut äidilleni hyvää. Nyt tuntuu kuin raskas taakka olisi - taas - laitettu päälleni. Terapeuttini sanoi, että äidissäni on persoonallisuushäiriön piirteitä. Valitettavasti täytyy taas sanoa, että se on totta :`( . Paha olla!
Kommentit (90)
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 08:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:24"]
Minun äitini 70v ei kiroile. Muuten samaa häröilyä. Erilaisia salaliittoteorioita, milloin on lapset tai joku heistä on häntä vastaan. Jos kysyn tarviitko kyytiä kauppaan, sanoo ettei tarvitse. Seuraavassa lauseessa valittaa jääkaapin olevan tyhjä ja menee jalkaisin kauppaan, jonka jälkeen valittaa ettei taas jaksanut tuoda kuin pari maitoa kun JOUTUI MENEMÄÄN JALKAISIN KAUPPAAN:)
Tulee meille päivittäin ja valittaa että omassa kotona on aina kotityöt tekemättä kun JOUTUU OLEMAAN KAIKET PÄIVÄT MEILLÄ. Siihen kun sanoo että pidä ihmeessä muutama päivä "lomaa" meiltä että saat kotitöitäsi tehtyä, alkaa valitus että "niin, kun ettehän te minua tänne halua niin voin pysyä poiskin".
Lisäksi uhkailee lapsia joka päivä, jos tulee pientäkin erimielisyyttä ettähän ei tänne huomenna eikä koskaan enää tule.
Uutena ilmiönä hänellä on sanojen katoaminen. Ei muista asioiden nimiä. Esim. sana lumilapio tai grilli. Selittää monen mutkan kautta mistä tavarasta on kyse. Lasten kavereiden nimet sekoittaa, mitä ei ennen tehnyt. Asioiden tapahtuma-ajat menevät sekaisin jne. Mutta pahin on nuo mitättömistä asioista tulevat raivarit.
Onko hän seonnut/ sekoamassa lopullisesti?
[/quote]
Muistisairaus!
Vie äiti lääkäriin
[/quote]
MITEN? Ei suostu, ja kun ei ole holhouksenalainen, miten voin pakottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 08:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 08:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:24"]
Minun äitini 70v ei kiroile. Muuten samaa häröilyä. Erilaisia salaliittoteorioita, milloin on lapset tai joku heistä on häntä vastaan. Jos kysyn tarviitko kyytiä kauppaan, sanoo ettei tarvitse. Seuraavassa lauseessa valittaa jääkaapin olevan tyhjä ja menee jalkaisin kauppaan, jonka jälkeen valittaa ettei taas jaksanut tuoda kuin pari maitoa kun JOUTUI MENEMÄÄN JALKAISIN KAUPPAAN:)
Tulee meille päivittäin ja valittaa että omassa kotona on aina kotityöt tekemättä kun JOUTUU OLEMAAN KAIKET PÄIVÄT MEILLÄ. Siihen kun sanoo että pidä ihmeessä muutama päivä "lomaa" meiltä että saat kotitöitäsi tehtyä, alkaa valitus että "niin, kun ettehän te minua tänne halua niin voin pysyä poiskin".
Lisäksi uhkailee lapsia joka päivä, jos tulee pientäkin erimielisyyttä ettähän ei tänne huomenna eikä koskaan enää tule.
Uutena ilmiönä hänellä on sanojen katoaminen. Ei muista asioiden nimiä. Esim. sana lumilapio tai grilli. Selittää monen mutkan kautta mistä tavarasta on kyse. Lasten kavereiden nimet sekoittaa, mitä ei ennen tehnyt. Asioiden tapahtuma-ajat menevät sekaisin jne. Mutta pahin on nuo mitättömistä asioista tulevat raivarit.
Onko hän seonnut/ sekoamassa lopullisesti?
[/quote]
Muistisairaus!
Vie äiti lääkäriin
[/quote]
MITEN? Ei suostu, ja kun ei ole holhouksenalainen, miten voin pakottaa?
[/quote]
Yritin ehdottaa että mentäisiin tutkimuksiin, mutta kun hänessähä ei omasta mielestään mitään vikaa ole tietenkään.
Jos saisin hänet suostuteltua lääkäriin, olisiko neurologi vaijoku tk:n muistihoitaja paras paikka aloittaa tutkimukset?
tuolla vihamielisyydellä voi kyllä olla vaikea päästä tutkimuksissa eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 06:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 15:53"]Kiitos nro 5! Nimenomaan siellä syvällä on varmasti paljon häpeää, hän ei kestä mitään minkä voisi vähänkään tulkita arvosteluksi. Ja kun en ole edes arvostellut! Hyväntahtoisesti olen jutellut :( . ap [/quote] Näin varmasti on monilla, jotka on tehneet pahoja tekoja. Eikä kykene asioita käsittelemään
[/quote]
Näissä kahdessa asiassa näen minäkin yhtäläisyyttä: häpeä omien tekojen takia, eikä siksi kestä mitään arvostelua itseään kohtaan.
Minun mieheni on ap:n äidin kaltainen. On todella rankkaa, pelottavaa ja musertavaa joutua yllättäen hirveän raivokohtauksen, silmittömän vihan, syyttelyiden ja kaiken mahdollisen nimittelyn ja haukkumisen kohteeksi. Kaikki vanhat, jo selvitetyt asiat hän nostaa räävittäväkseen, haukkuu kaikki minun sukulaiseni ja kieltää pitämästä heihin mitään yhteyttä. Minua haukkuu, etten osaa mitään, en ole koskaan tehnyt yhtään mitään, en kykene tekemään mitään, en edes omia housujani saa ostettua, jne. Kuitenkin olen mm. monta lasta kasvattanut ja töissä käynyt, hänenkin vaatteensa ostanut ja käsitöitä harratanut. Olen oppinut olemaan rauhallinen ja täysin hiljaa, kunnes raivokohtaus loppuu, kun kaikki ilkeytensä on suustaan ulos suoltanut.
Mieheni raivoaminen on siitä erikoista, että hän erittäin harvoin raivoaa silloin, jos muita ihmisiä on paikalla, joten monen on todella vaikea uskoa, miten asiat oikeasti ovat. Joskus on kammottavaa huomata, että mies pystyy äkkiä lopettamaan raivoamisensa ja puhumaan minulle ihan normaalisti, jos joku tulee paikalle, mutta jatkaa heti samaa raivoa siitä, mihin jäi, kun paikalle tullut poistuu, ihan kuin mitään välikatkoa ei olisikaan ollut. Tämä minua ahdistaa kaikista eniten! Hän siis itse pystyy säätelemään raivoa, jos haluaa! Miksi sitten ei lopeta kokonaan, jos tiedostaa asian? Hän pitää oikeutenaan raivota minulle, enkä tässä tilanteessa enää jaksa muita elämänmuutoksia. Syy ei ole minun, jos toinen ei halua hillitä itseään. Suurimman osan hän on kuitenkin mukava, lempeä, ihana ja rakas. Nämä raivokohtaukset vain ovat kuin ukkosmyrsky elämässämme.
Ap, sinulla on helpompaa, kun et ole koko ajan tekemisissä äitisi kanssa. Voit hyvin pitää vähän väliä häneen. Vaikka äitisi on ongelmallinen, mieti, kannattaako kokonaan laittaa välit poikki, jos hänellä ei ole muita läheisiä. Jos hän muuttaa lähemmäs, piipahda sinä vaikka yksin hänen luonaan. Tee selväksi, ettei teille voi tulla ihan milloin vain. Jos hän raivoaa, sano, että te olette pakotetut kutsumaan apua, jos hän teillä alkaa raivota. Ja ihan lasten takia.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:24"]
Minun äitini 70v ei kiroile. Muuten samaa häröilyä. Erilaisia salaliittoteorioita, milloin on lapset tai joku heistä on häntä vastaan. Jos kysyn tarviitko kyytiä kauppaan, sanoo ettei tarvitse. Seuraavassa lauseessa valittaa jääkaapin olevan tyhjä ja menee jalkaisin kauppaan, jonka jälkeen valittaa ettei taas jaksanut tuoda kuin pari maitoa kun JOUTUI MENEMÄÄN JALKAISIN KAUPPAAN:)
Tulee meille päivittäin ja valittaa että omassa kotona on aina kotityöt tekemättä kun JOUTUU OLEMAAN KAIKET PÄIVÄT MEILLÄ. Siihen kun sanoo että pidä ihmeessä muutama päivä "lomaa" meiltä että saat kotitöitäsi tehtyä, alkaa valitus että "niin, kun ettehän te minua tänne halua niin voin pysyä poiskin".
Lisäksi uhkailee lapsia joka päivä, jos tulee pientäkin erimielisyyttä ettähän ei tänne huomenna eikä koskaan enää tule.
Uutena ilmiönä hänellä on sanojen katoaminen. Ei muista asioiden nimiä. Esim. sana lumilapio tai grilli. Selittää monen mutkan kautta mistä tavarasta on kyse. Lasten kavereiden nimet sekoittaa, mitä ei ennen tehnyt. Asioiden tapahtuma-ajat menevät sekaisin jne. Mutta pahin on nuo mitättömistä asioista tulevat raivarit.
Onko hän seonnut/ sekoamassa lopullisesti?
[/quote]
Ei ole sekoamassa, vaan tuollainen käytös johtuu siitä, ettei hän enää tunne kykenevänsä huolehtimaan kaikista asioistaan, vaan sekoilee ja häröilee, ja ikäänkuin siten pyytää apua, mutta toisaalta kärsii itse siitä, että hän on teille lapsilleen riesa. Hänen on paha olla ja ristiriitainen olo itsellään. Epävarmuus tulevaisuudesta. Pelko. Hätä. Siksi oireilee. Ei ole mitään epätavallista!
Ikä on jo sen verran korkea, että muistihäiriöt ja muu sekoilu alkavat olla arkipäivää. Tuohon kuuluu myös se lähimmilleen tiuskiminen ja äksyily ja hankaluus. Ymmärtäkää, että se vanhus tavallaan huutaa apua!!! Te ette saa kohdella tuollaista vanhusta kuin hän olisi jokin äksyilevä ongelma ja tiellä elämässänne, vaan yrittäkää miettiä, mitä hän tarvitsee, tehkää itse topakasti päätökset, että nyt mennään kauppaan ja nyt sinä olet tämän päivän kotona tekemässä omia askareitasi ja huomenna tulet meille / me tullaan käymään. Pyrkikää ottamaan ohjaksia vanhusta kuitenkin kunnioittaen. Kyselkää, mitä hän tarvitsee, ja lukekaa rivien välistä, jos on ihan epämääräistä selitystä. Vanhuus tulee monelle juuri noin!
Jos nyt sanotte vanhalle äidillenne, ettei oo tervetullut teille enää, niin mahdattekohan katua omaa töykeyttänne, jos hän seuravana päivänä löytyykin sydänkohtaukseen kuolleena kotoaan? Itse oette ehkä samanlaisia sitten aikanaan ...
Oma äitini, joka oli kiltti, lempeä ja huolehtivainen, käyttäytyi myös todella ärsyttävästi viimeisinä vuosinaan. Kun kävin hänen luonaan, hän siirrätti huonekaluja 5 cm eteen ja sit 5 cm takaisin, ja samaa monta kertaa, kun ne muka ei olleet kohdallaan. Lopulta sanoin, että nyt ne on siinä, enää en siirrä, nyt on ihan hyvä näin. Se siirrättely loppui aikanaan. Tuo kaupassa käyttökin oli tuttua, ja mikään ei välillä ollut hyvin. Hänelle järjestyi lopulta hoito palvelutaloon ja hoitaja kävi kotona ja ruokapalvelusta tuli ruoka. Kunnan vanhustenhuollon kautta nämä palvelut. Itse siivosin käydessäni. Huomasin, että äiti rauhoittui, kun hänen asiansa olivat muiden hoidossa ja kaikki sujui hyvin. Tajusin silloin, että kaikki se äksyily oli jonkinlaista avunpyyntöä ihmiseltä, joka toisaalta tarvitsi apua, toisaalta kauhistui itse sitä, että tajusi joutuvansa täysin muiden varaan, eikä olisi halunnut olla meille vaivaksi, muttei tiennyt, miten sen ilmaista.
Muistihoitajan saa tilattua ainakin joillain paikkakunnilla kotikäynnille. Verukkeena jo palstalla mainittu "kaikille tämän ikäisille tehdään muistitesti". Aniharva muistiongelmista kärsivä myöntää tilanteen.
Ap, minä en pitäisi sinun tilanteessasi yhteyttä äitiini. Teko olisi mielestäni erittäin ikävä, mutta äidilläsi ei ole oikeutta järkyttää sinun tai varsinkaan lapsiesi mielenrauhaa käytöksellään. Olen pahoillani tilanteestanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap hali sulle, mikään ei oo tuossa sun vika!Äläkä sääli turhaan! Voimia, olet ihana ja arvokas!!!
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:48"]
Miten mulle tuli mieleen (paranoidinen) skitsofrenia..
[/quote]
Samaa mieltä. Ihan mahdollista, että alkaa vasta vanhemmalla iällä. Tai harhaluuloisuushäiriö. Paranoiaa näyttää olevan
[/quote]
Ette näytä tietävän paranoidisesta skitsofreniasta mitään!
Siinä ihminen kuulee oikeasti jotain ulkoapäin tulevia ääniä, jopa voi ihan äärimmillään kuulla käskyjä tappaa joku tai että joku tulee häntä listimään, ja pelkää itse noita käskijöitä. Tai että jotkut keskustelevat siinä lähistöllä, vaikka ketään ihmisiä ei näy mailla halmeilla. Hän voi myös nähdä näitä ihmisiä, mitä muut eivät näe. Lääkityksellä voi saada noita harhoja pois.
Olen itse seurannut erään oikeasti skitsofreenisen oireilua läheltä. Hän elää aika ajoin harhamaailmassa, joka ei ole todellinen! Silloin häntä ei voi jättää yksin, vaan on saatava hoitoa. Hän ei kykene huolehtimaan itsestään.
On yleinen sanonta, että joku sekopää on ihan skitso, ja moni luulee sen takia, että se tarkoittaa, että se on siis skitsofreeninen, mitä se ei todellakaan oikeasti tarkoita! Skitso on yleisnimitys jollekin sekohäröilylle, skitsofrenia on lääkärien diagnosoitava tautiluokituksen mukainen sairaus (ei siis muiden diagnosoitava!).
Nuo ketjussa aiemmin kuvatut jutut ovat muuten mieleltään epätasapainoisen oirehdintaa. Moni vanhus voi alkaa väittämään, että joku varastaa häneltä tavaroita, esim lusikoita tai rahaa kassista, ja kun ne joka kerta laskee, niin ei niistä ole kadonnut mitään, ja vanhus rauhoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittoi kovasti miettimään kirjoituksenne, kiitos. Olen narsistisen äidin tytär ja olen alkanut asiasta avautumaan läheisilleni. Onneksi olen saanut ymmärrystä, eikä minua ole leimattu. Mutta, mietinkin nyt että voisiko olla kysymyksessa jotain muutakin, kun äitini on saanut raivokohtauksia, haukkuu, valehtelee, heittää roskiinr muiden tavaroita tai rikkoo niiitä. Auts. Lähelle en enää mene, enkä ole tavoitettavissa hänelle.
Psykoosi? Psykoosi voi välillä parantua ja taas uusiutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:48"]
Miten mulle tuli mieleen (paranoidinen) skitsofrenia..
[/quote]
Samaa mieltä. Ihan mahdollista, että alkaa vasta vanhemmalla iällä. Tai harhaluuloisuushäiriö. Paranoiaa näyttää olevan
[/quote]
Ette näytä tietävän paranoidisesta skitsofreniasta mitään!
Siinä ihminen kuulee oikeasti jotain ulkoapäin tulevia ääniä, jopa voi ihan äärimmillään kuulla käskyjä tappaa joku tai että joku tulee häntä listimään, ja pelkää itse noita käskijöitä. Tai että jotkut keskustelevat siinä lähistöllä, vaikka ketään ihmisiä ei näy mailla halmeilla. Hän voi myös nähdä näitä ihmisiä, mitä muut eivät näe. Lääkityksellä voi saada noita harhoja pois.
Olen itse seurannut erään oikeasti skitsofreenisen oireilua läheltä. Hän elää aika ajoin harhamaailmassa, joka ei ole todellinen! Silloin häntä ei voi jättää yksin, vaan on saatava hoitoa. Hän ei kykene huolehtimaan itsestään.
On yleinen sanonta, että joku sekopää on ihan skitso, ja moni luulee sen takia, että se tarkoittaa, että se on siis skitsofreeninen, mitä se ei todellakaan oikeasti tarkoita! Skitso on yleisnimitys jollekin sekohäröilylle, skitsofrenia on lääkärien diagnosoitava tautiluokituksen mukainen sairaus (ei siis muiden diagnosoitava!).
Nuo ketjussa aiemmin kuvatut jutut ovat muuten mieleltään epätasapainoisen oirehdintaa. Moni vanhus voi alkaa väittämään, että joku varastaa häneltä tavaroita, esim lusikoita tai rahaa kassista, ja kun ne joka kerta laskee, niin ei niistä ole kadonnut mitään, ja vanhus rauhoittuu.
[/quote]
Itse taas vastaat näköjään pelkästään yhden itse tuntemasi tapauksen perusteella, ja kuvittelet kaikkien paranoidisten skitsofreenikkojen olevan samanlaisia? Tuo mitä kuvaat, edustaa lähinnä paranoidisen skitsofreenikon psykoosivaihetta, eikä skitsofreenikot suinkaan ole psykoosissa koko aikaa (vaikkakin silloin tauti on helpoin diagnosoida, kun nuo harhat ovat äärimmillään).
Muistuttaa äitiäni. Kävin mielenterveystoimistossa puhumassa ja lopulta sain neuvon olla olematta missään tekemisissä hänen kanssaan. Hän puheillaan käänsi sukunsa minua vastaan, mutta selvisin sekoamatta itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26
Monet oireet äidilläsi samat kuin omalla äidilläni, jolla todettiin Alzheimer.
Ap
Äitisi oli nyt kaiketi luonasi pidemmän aikaa kuin tavallisesti. Olisiko hänellä kuitenkin sinun tietämättäsi lääkitys, jota hän ei olisi nyt luonasi käyttänyt. Luulisi ettei työpaikallakaan voi noin riehua, siksi ajattelen, että hänellä on varmasti lääkitys.
Kuulostaa siltä, että äiti on kokenut jo pitkään halveksuuntaasi.Oletko ainut lapsi?
Äidit yrittävät yleensä parhaansa mutta lapset saattavat olla kiittämättömiä kusipäitä, jotka projisoivat oman jaksamattomuutensa vanhempiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuitenkin oma äitisi. Äiti rakastaa ja välittää ja hoitaa kaikki asiasi ilman palkkaa ja kiitosta. Mun äitini läpsii herkästi kasvoihin ja tukistaa ja uhkailee ja en siedä sitä läpsimistä mutta se on sen tapa kaikkien kanssa. Tarkoitus on selittää että sunkin äitisi on sun äitisi ja se pitää ymmärtää ja hyväksyä se millainen äitisi on.
Siskoni on tuollainen, paremmin voit kun et ole häneen tekemisissä. Puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 18:00"]
Se on kuitenkin oma äitisi. Äiti rakastaa ja välittää ja hoitaa kaikki asiasi ilman palkkaa ja kiitosta. Mun äitini läpsii herkästi kasvoihin ja tukistaa ja uhkailee ja en siedä sitä läpsimistä mutta se on sen tapa kaikkien kanssa. Tarkoitus on selittää että sunkin äitisi on sun äitisi ja se pitää ymmärtää ja hyväksyä se millainen äitisi on.
[/quote]
Olet aivan oikeassa. Minun äitini on yrittänyt tappaa minut kahdesti. Mutta hän on minun äitini ja rakas juuri sellaisenaan. Usein hän potkii minua ja raapii haukkuen, mutta minä säälin häntä, sillä hänellä on huono olla.
Olen aina ollut tälläinen ymmärtäjä.Joskus hän itkee, kun olen pilannut hänen elämänsä, kun hän joutui vaikeasti synnyttämään minut. Onhan siitä jo 40vuotta aikaa, mutta uskon häntä vilpittömästi, sillä hän kertoo usein, kuinka hänen lonkkaansa sattuu se synnytys.
Voi ap, olen tosi pahoillani puolestasi. Ehkä voisit ottaa vielä yhteyttä vaikka terveyskeskukseen ja kysellä, mitä voisi tehdä. Mutta sen enempää älä sitten tee, et ole äidistäsi vastuussa. Minulla ei ole ollut ollenkaan noin rankkaa, mutta jossain määrin tutulta tuntui lukea täältä noita juttuja, kuinka äiti estoitta haukkuu miehensä ja tämän suvun eli kuulijan isän jne. Samaten äitini otti tavakseen heitellä sellaisia hämäriä negatiivisia kommentteja miehestäni ja kaikesta häneen liittyvästä. Hän oli jopa vähän närkästynyt, kun en halunnut sellaista kuunnella. Ja silti hän on minulle tosi rakas. Hän muutti kauas meistä jokunen vuosi sitten ja olin tosi surullinen, kun oli lapsillekin rakas, mutta täytyy sanoa, että hänen muuttonsa jälkeen minulla on mennyt paljon paremmin ja suhteeni omiin lapsiini on parempi. Näin käy joskus.
Mitä ihmettä!
Annoin positiivista palautetta ja esitin lämpimät kiitokseni ketjun alkupään 14 ensimmäisen kirjoituksen laatijoille, mutta viestini (nro 15) on poistettu. Millä ihmeen perusteella näin on tehty? Eikö Vauva Av:lla enää saa sanoa mitään positiivistakaan?
Tämä on vääryys. Siksi, olipa luvallista tai ei, laitan saman viestini uudestaan palstalle, sanasta sanaan samanlaisena kuin se oli numerolla 15, koska viestini ei ole sisällöltään loukkaava, vaan päinvastoin kannustava, ystävällinen, kiittävä ja myönteinen:
” Vierailija2.6. klo 5:5915/15
Nyt täytyy taas vaihteeksi kehua. Nimittäin, vaikka aihe on raskas ja lannistava, tätä ketjun alkua on nautinto lukea, kun kaikki kirjoittajat ovat kirjoittaneet tämän palstan standardeihin nähden aivan valtavan hienoa, virheetöntä ja oikeaa kieltä. Tehän osaatte possessiivisuffiksit (työtoverini, äitini, 6-vuotiaamme jne.), persoonataivutukset (Mielestäni olimme täällä sovussa) ja kaikki.
Kunpa tätä keskustelua tulisi seuraamaan palstan nettislangin puolesta kiihkoilijatkin. Siis ne, joiden mielestä on yhdentekevää, millaista kieltä kirjoittaa ja ettei kieliopilla ja kauniilla kielellä ole mitään merkitystä.
Kyllä sillä on, kuten tämän tähänastisen keskustelun aivan erinomaisesta ja ensiluokkaisesta luettavuudesta sekä ymmärrettävyydestä huomaa!
Kiitos, tähänastiset kirjoittajat!
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka usein antaa negatiivista palautetta mm. -ko ja -kö -kysymysliitepartikkeleiden käyttämättä jättämisestä ym. kielioppiasioista.”
Niin, huomio nyt, lukijat! Tämä edellinen oli siis alkujaan suunnattu 14 ensimmäistä viestiä kirjoittaneille (joista osa toki oli kirjoittanut useammankin kuin yhden viestin) ja koski siis sillä hetkellä heitä. Toivottavasti asiaintila on pysynyt myöhemminkin yhtä hyvänä – aiheen synkkyydestä huolimatta (en ole vielä ehtinyt lukea perusteellisemmin myöhempää keskustelua, koska minulla on nyt aikaa istahtaa koneelle vain hetkeksi).
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka edelleenkin kiittää ja kannustaa jatkamaan kaikkia kirjoittajia, jotka käyttävät possessiivisuffikseja, persoonataivutuksia, -ko ja –kö –kysymysliitepartikkeleja sekä paljon muuta, ja jotka pyrkivät kirjoittamaan luettavaa, ymmärrettävää sekä miellyttävää tekstiä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 19:29"]
Mitä ihmettä!
Annoin positiivista palautetta ja esitin lämpimät kiitokseni ketjun alkupään 14 ensimmäisen kirjoituksen laatijoille, mutta viestini (nro 15) on poistettu. Millä ihmeen perusteella näin on tehty? Eikö Vauva Av:lla enää saa sanoa mitään positiivistakaan?
Tämä on vääryys. Siksi, olipa luvallista tai ei, laitan saman viestini uudestaan palstalle, sanasta sanaan samanlaisena kuin se oli numerolla 15, koska viestini ei ole sisällöltään loukkaava, vaan päinvastoin kannustava, ystävällinen, kiittävä ja myönteinen:
” Vierailija2.6. klo 5:5915/15
Nyt täytyy taas vaihteeksi kehua. Nimittäin, vaikka aihe on raskas ja lannistava, tätä ketjun alkua on nautinto lukea, kun kaikki kirjoittajat ovat kirjoittaneet tämän palstan standardeihin nähden aivan valtavan hienoa, virheetöntä ja oikeaa kieltä. Tehän osaatte possessiivisuffiksit (työtoverini, äitini, 6-vuotiaamme jne.), persoonataivutukset (Mielestäni olimme täällä sovussa) ja kaikki.
Kunpa tätä keskustelua tulisi seuraamaan palstan nettislangin puolesta kiihkoilijatkin. Siis ne, joiden mielestä on yhdentekevää, millaista kieltä kirjoittaa ja ettei kieliopilla ja kauniilla kielellä ole mitään merkitystä.
Kyllä sillä on, kuten tämän tähänastisen keskustelun aivan erinomaisesta ja ensiluokkaisesta luettavuudesta sekä ymmärrettävyydestä huomaa!
Kiitos, tähänastiset kirjoittajat!
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka usein antaa negatiivista palautetta mm. -ko ja -kö -kysymysliitepartikkeleiden käyttämättä jättämisestä ym. kielioppiasioista.”
Niin, huomio nyt, lukijat! Tämä edellinen oli siis alkujaan suunnattu 14 ensimmäistä viestiä kirjoittaneille (joista osa toki oli kirjoittanut useammankin kuin yhden viestin) ja koski siis sillä hetkellä heitä. Toivottavasti asiaintila on pysynyt myöhemminkin yhtä hyvänä – aiheen synkkyydestä huolimatta (en ole vielä ehtinyt lukea perusteellisemmin myöhempää keskustelua, koska minulla on nyt aikaa istahtaa koneelle vain hetkeksi).
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka edelleenkin kiittää ja kannustaa jatkamaan kaikkia kirjoittajia, jotka käyttävät possessiivisuffikseja, persoonataivutuksia, -ko ja –kö –kysymysliitepartikkeleja sekä paljon muuta, ja jotka pyrkivät kirjoittamaan luettavaa, ymmärrettävää sekä miellyttävää tekstiä.
[/quote]
Onko sulla lääkitykset ihan kunnossa?
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:48"]
Miten mulle tuli mieleen (paranoidinen) skitsofrenia..
[/quote]
Samaa mieltä. Ihan mahdollista, että alkaa vasta vanhemmalla iällä. Tai harhaluuloisuushäiriö. Paranoiaa näyttää olevan