Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auttakaa, oma äitini sekosi tänään täysin :`(
30.05.2015 |
Taustatietona sen verran että oma lapsuuteni oli aika kamala, äitini käytti sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Nyt 10 vuotta on mennyt ihan hyvin, ja oma äiti on muuttanut käytöstään ja on ollut ihan hyvä isovanhempi. Ollaan nähty noin kerran kahdessa kuukaudessa ja soiteltu usein. Nyt mieheni on 2 viikon työmatkalla ja äitini tuli meille ihan omasta tahdostaan. Tänään tapahtui jotain aivan kamalaa. Sanoin hänelle, että jos hän on väsynyt, voin käyttää koiran lenkillä ja hän pääsee lähtemään kotiinsa. Hän raivostui yhtäkkiä ja huusi että perkelettäkö minulle vittuilet. Sanoin että meillä ei lasten kuullen puhuta näin, tämähän on kuin minun lapsuudesta, että mitä ihmettä sinä sekoilet. Äitini lähti ovet paukkuen ja huusi pihalla vielä saatanaa ym... Soitin perään ja äitini haukkui anoppini ja uhkas soittaa hänelle ja haukkua "huoranvituksi", sanoi että ole anoppisi kanssa kun minä olen surkea äiti, oma äitini sanoi että minä vittuilen hänelle koko ajan, kunpa koko isäni puolen suku palaisi helvetissä jne.. Hän raivosi ja uhkui vihaa ja mikään mitä sanoin ja yritin sovitella ei auttanut.
Pyysin anteeksi ja sanoin että olisin halunnut sopia ja selvittää asian, tarkoitukseni ei ole ollut pahoittaa mieltä. Hän vuodatti vihaansa minulle ja sanoi ettei aio enää olla tekemisissä. Hän solvasi ja käytti käsittämättömiä sanoja kaikista tuntemistani ihmisistä.
Mielestäni olimme täällä sovussa, monista asioista keskustellen. Tämä kaikki tuli puun takaa, ja olen aivan todella järkyttynyt :`( ! Äiti on ainoa lähisukulainen joka minulla on, mutta taas jouduin kohtaamaan sen että hän ei ole aivan normaali. Hän oli kerännyt nämä päivät vihaa ihan pikkujutuista, esim. sivulauseessa sanoin että hän ei ollut sellainen perus"mammatyyppi" , niin tästäkin hän raivosi minulle puhelimessa.
Minun on niin vaikea ymmärtää miten voi olla mahdollista että on jo vuoden ajan ainakin mennyt hyvin, ilman kohtauksia, ja yhtäkkiä käy näin. Oikeasti tuntuu aivan hirveältä :`( . Olen vain tavallinen, mukava usean pienen lapsen äiti ja olen toivonut äidilleni hyvää. Nyt tuntuu kuin raskas taakka olisi - taas - laitettu päälleni. Terapeuttini sanoi, että äidissäni on persoonallisuushäiriön piirteitä. Valitettavasti täytyy taas sanoa, että se on totta :`( . Paha olla!
Kommentit (90)
Hei. Minun siskoni on täsmälleen tuollainen. Jonkin aikaa saattaa ennä hyvin, jopa vuoden, mutta sitten tapahtuu romahdus, raivoaa ihan järjettömiä kaikille ja laittaa välit poikki. Käytös on käsittämätöntä ja arvaamatonta, pohjattoman vihamielistä. Tiedän miltä sinusta tuntuu, valitettavasti. Sitä on täysin neuvoton ja lohduton, toisaalta suututtaa ja toisaalta säälittää. Meillä vielä sisko on paljon nuorempi joten tuntuu että häntä pitäisi auttaa mielenterveytensä kanssa mutta mitenpä autat jos aikuinen ei halua. Olen nyt viime aikoina etäännyttänyt itseni hänestä, koska en jaksa surra ja murehtia enempää, enkä halua että lapseni altistuvat sille järjettömälle raivoamiselle. Vanhempanakaan eivät jaksa enää. Eikä kavereitakaan taida enää olla. Sitten on kauhean huono omatunto koko ajan etten pidä yhteyttä, mutta en yksinkertaisesti uskalla. Koko ajan kuitenkin pyörii mielessä että miten hänellä menee ja mitä tapahtuu seuraavaksi:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos numero 3. Ikävää että sinulla on samantyylisestä ihmisestä kokemusta. Se vihan määrä on jotain pelottavaa. Hän veti vielä mukaan kaikki vanhat asiat - oman avioliittonsa, isäni suvun, anoppini jne.. Tuntuu niin hirveältä että hän ei todellakaan ole ihan "tavallinen". Kun hän joutuu tuohon tilaan, hän saattaa sanoa mitä tahansa, kenen tahansa kuullen . Kaikki muut ovat hänen mielestään arvottomia jne.. Omalla äidilläni on selvästi todella isoja ongelmia (hänellä myös rankka lapsuus), ei yhtään ystävää, ei sukulaisia lähellä. Ei ketään paitsi minä. Hänen kanssa ei vaan voi selvittää erimielisyyksiä vaan se viha kuohuu täysin yli ja selvästi siellä takana on pohjimmiltaan surkea itsetunto ja muutenkin vaurioita. Normaali ihminen ei vaan käyttäydy noin :( . ap
Hieno kirjoitus. Olen pahoillani puolestasi. Ikävää, että vuoden jälkeen tulee tällaista. Ei kuulosta terveeltä. Minusta on hienoa, että haluaisit olla hyvissä väleissä äitisi kanssa. Jokainen haluaa edes yhden lähiomaisen. Et voi äitiäsi muuttaa eikä sinun tarvitse hänen vuokseen liikaa ponnistella.
Ehkä hän häpeää eikä kestä sitä. Kuulee kaiken moitteena. Sinun syysi se ei ole
Kiitos nro 5! Nimenomaan siellä syvällä on varmasti paljon häpeää, hän ei kestä mitään minkä voisi vähänkään tulkita arvosteluksi. Ja kun en ole edes arvostellut! Hyväntahtoisesti olen jutellut :( . ap
Oma äitini on samantapainen. Myös minun lapsuudessani oli väkivaltaa, nykyisin olen aikuinen ja ainakin fyysinen väkivalta on poissa. Välit ovat kyllä etäiset. Äidillä on tapana haukkua minua ja läheisiäni milloin mistäkin mielenjohteesta vaikka itse yrittäisin tulla vastaan. Kuluttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidissä on paljon samaa. Se vaan on niin että normaaleja eivät ole. Sinuna ajattelisin ettei vika ollut sinun, ja sitten katkaisisin välit. Omakin äiti tekee joskus niin että kun tuntuu että lähennytään se alkaa raivoamaan jotta saa meidät taas etäälle.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 19:55"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 19:29"]
Mitä ihmettä!
Annoin positiivista palautetta ja esitin lämpimät kiitokseni ketjun alkupään 14 ensimmäisen kirjoituksen laatijoille, mutta viestini (nro 15) on poistettu. Millä ihmeen perusteella näin on tehty? Eikö Vauva Av:lla enää saa sanoa mitään positiivistakaan?
Tämä on vääryys. Siksi, olipa luvallista tai ei, laitan saman viestini uudestaan palstalle, sanasta sanaan samanlaisena kuin se oli numerolla 15, koska viestini ei ole sisällöltään loukkaava, vaan päinvastoin kannustava, ystävällinen, kiittävä ja myönteinen:
” Vierailija2.6. klo 5:5915/15
Nyt täytyy taas vaihteeksi kehua. Nimittäin, vaikka aihe on raskas ja lannistava, tätä ketjun alkua on nautinto lukea, kun kaikki kirjoittajat ovat kirjoittaneet tämän palstan standardeihin nähden aivan valtavan hienoa, virheetöntä ja oikeaa kieltä. Tehän osaatte possessiivisuffiksit (työtoverini, äitini, 6-vuotiaamme jne.), persoonataivutukset (Mielestäni olimme täällä sovussa) ja kaikki.
Kunpa tätä keskustelua tulisi seuraamaan palstan nettislangin puolesta kiihkoilijatkin. Siis ne, joiden mielestä on yhdentekevää, millaista kieltä kirjoittaa ja ettei kieliopilla ja kauniilla kielellä ole mitään merkitystä.
Kyllä sillä on, kuten tämän tähänastisen keskustelun aivan erinomaisesta ja ensiluokkaisesta luettavuudesta sekä ymmärrettävyydestä huomaa!
Kiitos, tähänastiset kirjoittajat!
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka usein antaa negatiivista palautetta mm. -ko ja -kö -kysymysliitepartikkeleiden käyttämättä jättämisestä ym. kielioppiasioista.”
Niin, huomio nyt, lukijat! Tämä edellinen oli siis alkujaan suunnattu 14 ensimmäistä viestiä kirjoittaneille (joista osa toki oli kirjoittanut useammankin kuin yhden viestin) ja koski siis sillä hetkellä heitä. Toivottavasti asiaintila on pysynyt myöhemminkin yhtä hyvänä – aiheen synkkyydestä huolimatta (en ole vielä ehtinyt lukea perusteellisemmin myöhempää keskustelua, koska minulla on nyt aikaa istahtaa koneelle vain hetkeksi).
T. Pertsa Perinteiseen Kieleen Pyrkijä, joka edelleenkin kiittää ja kannustaa jatkamaan kaikkia kirjoittajia, jotka käyttävät possessiivisuffikseja, persoonataivutuksia, -ko ja –kö –kysymysliitepartikkeleja sekä paljon muuta, ja jotka pyrkivät kirjoittamaan luettavaa, ymmärrettävää sekä miellyttävää tekstiä.
[/quote]
Onko sulla lääkitykset ihan kunnossa?
[/quote]
Onko se mielisairauden ilmentymä, jos haluaa antaa positiivista palautetta jollekin?
Jos on, niin mahdatkohan itse olla hiukan jäävi kyseenalaistamaan muiden terveyttä?
T. PPKP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:42"]
Kuulehan Pertsa Perinteinen sinä suomenmaikka mikä sinulla on huonosti? Päähine kireällä vai mikä?
[/quote]
Voi hiukan ollakin tällä kertaa.
Kuten tuosta ylläolevasta näitkin, syynä on se, että kehuin kursailematta muutamaa kirjoittajaa varhain aamulla ja tämä myönteinen viestini poistettiin. En ymmärrä syytä, kun koko palsta on ihan täynnä kaikkea riitelyä ja osittain asiatontakin solvaamista ja sellaisen annetaan kuitenkin jäädä näkyviin.
Mutta kaikesta huolimatta, edelleenkin: kaikki kirjoittajat, jotka panostatte kirjoittamaanne kieleen, kaikkea hyvää Teille ja kirjoittakaa ihmeessä lisää, jotta palstan luettavuus, viihtyisyys ja yleinen taso paranee. Luen mielelläni tekstejänne.
T. PPKP
Tämä on näköjään ihan oikea sairaus. Täytyy sanoa, että tuttua kaikki kertomanne. Mitä ihmettä tälle asialle tulisi tehdä? Pitää vissiin vaan lopullisesti pitää äiti erossa perheestämme. Kumpa tajuaisi hakea apua itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa myös tutulta ap. Minulla vain kyseinen hlö on veljeni, hän ei ymmärrä miksi meidän perheemme pitää heihin välimatkaa. Pakko vain on. Välillä on vanhempiemme yms syistä pakko ottaa yhteyttä. Hetken saattaa mennä ihan hyvin, sitten yhtäkkiä tulee SE puhelu (onneksemme emme asu samalla paikkakunnalla, tosin hän suunnittelee muuttoa tänne, huh!!)
SE puhelu meinaa käytännössä järjetöntä karjumista, syyttelyä, itkua, raivoa. Syyttelyt saattavat koskea jotain yli 20 vuotta vanhaa tapahtumaa esimerkiksi. Puhuu vanhemmistamme halveksuvasti, haaukkuu ystäväni (ne jotka tietää tai luulee tietävänsä, emmehän ole paljoa tekemisissä ja en todellakaan "päivitä" menemisiäni hänelle tmv).
Olen myös kauhukseni huomannut, että vahtii esimerkiksi Instaa ja FB "vakoillakseen" mitä teen, kenen kanssa jne ja niistä saan sitten myös kuulla.
Meillä on molemmilla perittynä eräs geeneissä siirtyvä rappeuma ja siitäkin huutaa aina, että en voi esim.olla sairas/tarpeeksi kipeä yms, kun olen voinut käydä siellä ja täällä jne, siis näitä mitä on netistä seurannut... Lisäksi haukkuu elämänvalintojani, minä en nimittäin ns.suostu jäämään eläkkeelle, koska koen pystyväni siistissä sisätyössäni ihan normaalisti toimimaan.
Välillä sitten sieltä pilkistelee se minun "entinen" isoveljeni, jonka kanssa meillä oli mukava lapsuus (josta on nykyisin hyvin katkera, muistamme lapsuutemme ja varsinkin vanhempiemme sanat ja teot hyvin erityylisesti). On myös katkera juuri siitä kuinka vähän pidämme yhteyttä, "Miksi ette kerro minulle miten teillä menee" ja muuta vastaavaa... No miksiköhän?
Nykyisin kun hän soittaa joudun pakosta olemaan kiireinen tmv (silloin saan haukut vain vähäisestä yhteydenpidosta tmv) ja lopettamaan nopeasti, en vain jaksa.
Muita sisarruksia meillä ei ole, mutta serkkuja on ja kaikille näille läheisille sukulaisille (paitsi siis minulle ja vanhemmilleni) onnistuu esittämään täysin normaalia, mukavaa jne, kovasti kehutaan kuinka kiva hän on..
Jäänyt ottamatta mielialaa tasoittavat tms lääkkeet joita normaalisti syö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuin minun äitini. Jo lapsena myötäilin ja hyvittelin sillä äidin raivokohtaukset olivat pelottavia ja tein mitä tahansa estääkseni ne.
Aikuisena yritin aikani ihan liian kauan mutta mikään ei riittänyt tai auttanut. Lapseni näkivät ja kuulivat raivohtauksia ja pelkäsivät. Lopulta itseäni ja lapsiani suojellakseni laitoin välit poikki kokonaan. Oli kuin suunnaton taakka olisi otettu pois. Haukkumispuheluita (en enää vastaa), tekstareita ja kirjeitä tulee ajoittain - teksti on katkeraa ja ilkeää. Olen ehdottanut että hakee apua, mutta ei hänessä ole vikaa vaan minussa.
Älä yritä miellyttää ja pyydellä anteeksi, siitä luultavasti vain innostuu. Minua harmittaa se, että katsoin, kuuntelin ja ymmärsin liian kauan ja yritin hyvitellä. Olen nyt onnellinen ja voin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyksessä on risuaäiti jonka ammatti on todennäköisesti metsäkoneen korjaaja.
Nyt tossut ne välit poikki kokonaan tuollaisiin.
Luepa itse tekstisi ja mieti uusiksi sen jälkeen.
- Olen vain tavallinen, mukava usean pienen lapsen äiti ja olen toivonut äidilleni hyvää.
- esim. sivulauseessa sanoin että hän ei ollut sellainen perus"mammatyyppi"
Miksi piti nostaa 9 vuotta sitten tehty ketju?
Vierailija kirjoitti:
Oma aitini on ihan samanlainen, luulinolevani yksin moisen tyrannin armoilla! Lapsuus ja teini-ika olivat yhta helvettia, kotona sai olla varpaillaan ja valttelin muiden kohtaamista haukkujen pelossa. Aitini avoimesti naytti vihaa isaani kohtaan, haukkui tata ja alisti henkisesti, teini-iassani laajenti vihaansa minuun. Han saattoi haukkua minua mita mitattomimmista asioista hulluksi tai 'isasi kaltaiseksi', toteuttaa juurikin tuota en-tarvitse-apua-miksi-minun-pitaa-aina-tehda-kaikki-itse -kuviota. Olin mita kiltein lapsi, kympin keskiarvolla, en ryypannyt, tupakoinnut tai melskannut, ja han haukkui minua helvetin hankalaksi maanvaivaksi. Vihapaissaan rikkoi ja heitti pois myos tavaroitani, muistan kymmenvuotiaana istuneeni sangyllani kun aiti heitti jonkun muovisen vatsalhastelineensa paperikoriini, ja kori meni sapaleiksi iskun voimasta. Virallisestihan tuota ei koskaan tapahtunut, eika myos sita miten han haukkui veljeni tyttoystavaa lutkaksi ja minua kullin perassa juoksevaksi
Viesti on vuodelta 2015 eikä alkuperäinen kirjoittaja varmaan vastaa mitään. Ihmettelen kuitenkin miksi ihmeessä jotkut ovat tekemisissä kirjoittajan äidin kaltaisten paskiaisten kanssa? AIvan sama mitä sukua hän on. Minä pistäisin välit poikki. Ei kiinnostaisi ptäkääkään.
Alue: Aihe vapaa
Kuulehan Pertsa Perinteinen sinä suomenmaikka mikä sinulla on huonosti? Päähine kireällä vai mikä?