Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun viransijainen saa aina vakiviran - löytyykö täältä vertaistukea?
26.01.2022 |
Alaani kuuluu, että vakituiset virat on pakko lakisääteisesti laittaa aina auki. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että moni virka ei oikeasti edes ole auki. Lähes aina noihin virkoihin on katsottu joku jo valmiiksi - usein se on tuota tehtävää hoitanut viransijainen tai jos sijaista ei ole, niin joku ko. paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö, joka on valmiiksi tuttu.
Viran kuvaus työpaikkailmoitukseen laaditaan niin, että sijainen täyttää kriteerit parhaiten tai kriteerit ovat niin ylimalkaiset, että sijainen voidaan valita virkaan, vaikka olisi pätevämpiäkin hakijoita. Viransijainen saa paikan lähes poikkeuksetta, vaikka virkaa hakeneiden joukossa olisi ansioituneempia hakijoita. Usein vedotaan siihen, että haastattelun perusteella tuo sijainen oli kaikkein pätevin, vaikka paperilla jotkut muut hakijat olisivat olleet kokeneempia. Tuota haastatteluasiaa on vaikea kyseenalaistaa, sillä et pääse seuraamaan muiden hakijoiden haastatteluita. Ja koskaan ei julkisesti myönnetä, että valinta johtui siitä, että tämä Pekka-Irmeli on hoitanut tätä sijaisuutta ja siksi valittiin hänet. Aina väitetään, että se sijainen on se pätevin.
Turhauttaa aivan kamalasti, kun noihin virkoihin ei ole mitään mahdollisuutta! Sillä ei ole väliä, että itse on kouluttautunut pitkälle, hankkinut paljon monipuolista työkokemusta ja erityisosaamista, kun nuo virat eivät oikeasti ole saatavilla. Turhauttavaa on myös se, että on aivan tuurista kiinni, satutko ensin päätymään johonkin sijaisuuteen, joka sitten aukeaisi vakiviraksi ja voisit saada paikan. Monissa alan työpaikoissa joudut tekemään viransijaisuutta joskus vuosiakin ja silti paikka ei aukea/sijaistettava palaa takaisin. Eli sekään ei ole ratkaisu, että ensin etsisi sijaisuuden, josta itse saisi sen vakiviran.
Onko täällä muita tämän asian kanssa kamppailevia? Turhauttaa aivan valtavasti, kun virat menevät jo valmiiksi tutuille ihmisille, vaikka hakijoiden joukossa olisi ansioituneempiakin ihmisiä.
Kommentit (198)
Muistan yhdenkin rekryn alaltani, jossa ison paikkakunnan vakivirkaan valittiin nuori nainen puolen vuoden työkokemuksella. Taakse jäi vuosien työkokemuksella olleita, ko. työyhteisössä jo valmiiksi olleita sijaisia. Eli ulkopuolinen nappasi paikan. Tuo ulkopuolinen tosin sattui olemaan ko. työyhteisön esimiehen ystävän tytär, mikä selittänee asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tärkeintä on, että aina valittaisiin se oikeasti pätevin ja sopivin hakija. Oli sitten ulkopuolinen tai jo valmiiksi kyseistä hommaa hoitanut. Joskus se on tuo, joka on jo kyseisessä tehtävässä, joskus taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Miksi h-tissä pitäisi päästä määräaikaisten ohi suoraan vakivirkaan? Tuohan on kuin aikoinaan entisessä työpaikassani, hyviä sijaisia oli vaikea saada mutta sivusta otettiin sellaisia joilla ei ollut alasta hajuakaan, niitä sitten selviteltiinkin aina pääluottamusmiestä myöten.
Jos joku on jo hyvässä tapauksessa 2-3 vuotta tehnyt ko. työtä ja sitten hänet syrjäytetään haussa niin kyllä se v-uttaa. Ei ainakaan tee mieli paljon perehdyttää uutta tulijaa itse määräaikaisena. Onneksi tuollainen on nykyään harvinaista.
Se, että esim. valtiolle on ainakin täällä korvessa vaikea päästä, on sitten eri juttu. Joka mahdolliseen sijaisuuteenkin on kymmeniä hakijoita. Lienee pysyttävä tässä nykyisessä, kun ikääkin on ja kaiken lisäksi olen mies..
Tämä. Tein viisi vuotta määräaikaisuuksia (kyllä) samassa talossa joten olen totisesti virkani ansainnut, vaikka päteviä hakijoita sillä kierroksella olikin 120. T. Lehtori
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyse ei ole siitä, etteikö noita edellytetään ja eduksi luetaan kohtia täyttäisi muutkin hakijat kuin tuo valittu sijainen. Voi olla tilanne, jossa virkaan hakeneista vaikka 6 täyttää nuo kaikki ehdot paperien perusteella, mutta silti haastattelun perusteella arvioidaan pätevimmäksi se sijainen. "
Kannattaa lukea muutamia noista perustelumuistioista, miten valinta on siellä perusteltu. En tiedä millä alalla olet jos monikin täyttää ehdot, mutta meidän alalla on puolestaan vaikea saada hakijoita, jotka täyttäisivät ne. Pointti oli erityisesti se, että rekrytoinnista päättävien kädet ovat aika sidotut siihen työpaikkailmoituksen tekstiin, eikä perustelumuistiossa sovi siitä poiketa. Jos noin niinkuin haluat riitauttaa asian.
Omalla alallani tuo työpaikkailmoitus laaditaan sellaiseksi, että viransijainen täyttää nuo kriteerit. Ja noita samoja ehtoja käytetään valinnan perustelussa. Todella usein valintapäätös on seuraavanlainen:
"Haastatteluryhmä haastatteli 4 hakijaa: Essi Esimerkin, Mikko Mallikkaan, Maija Meikäläisen ja Sulo Sisukkaan. Kaikki hakijat täyttivät työpaikkailmoituksessa määritellyt ehdot ja jokaisella hakijalla on viran edellyttämä pohjakoulutus. Haastattelun perusteella haastatteluryhmä yksimielisesti ehdottaa, että virkaan valitaan Essi Esimerkki. Esimerkki täyttää haastattelun perusteella parhaiten kaikki hakukriteerit ja on soveltuvin tähän virkaan."
Ja tämä Essi on tietysti se jo viransijaisena oleva eikä tuota haastattelun sisältöä avata sen tarkemmin. Paha tuota on mennä millään lailla riitauttamaan.
Ap
Mutta sinulla on kuitenkin joku syy, miksi olet mielestäsi Essiä parempi valinta?
Itse asiassa myös tuollaiset epäinformatiiviset perustelut, samoin kuin vaikka epäinformatiiviset kokousmuistiot ('keskusteltiin asiasta x') on julkisuuslaissa kielletty. Eli tuokin perustelu pitäisi kirjoittaa 'Täyttää kriteerit parhaiten ja on soveltuvin, koska...'.
En tarkoita, että itse olisin aina se pätevämpi, vaan monesti on myös kyse kollegoista. Kollegallani voi olla vuosia enemmän työkokemusta kuin Essillä, monipuolisempaa osaamista ja hän täyttää nuo hakukriteerit, mutta silti Essiä pidetään pätevimpänä, vaikka totuus on se, että Essi valittiin tuttuutensa vuoksi.
Ap
Miksi työkokemus vuosina on sun mielestä se vahvin meriitti? Huomaa, että et ymmärrä rekrytoinnista yhtään mitään. Ihan yhtä tärkeää on se, millainen hakija on ja miten hyvin sopeutuu työyhteisöön.
Juurihan aiemmin sanoin, että kaikilla on sama pohjakoulutus ja toisilla hakijoilla voi olla enemmän työkokemusta kuin Essillä. Tottakai työyhteisöön sopeutuminen ja muut työelämätaidot merkitsevät myös, mutta ei voi olla aina niin, että viransijainen on se pätevin hakija kaikilla osa-alueilla.
Ap
Ja sä luulet, että sä haastattelussa osoitat olevasi parempi samalla koulutuksella kuin Essi? Miten meinasit sen tehdä?
Jos hakijat ovat seuraavanlaiset, niin miksi juuri se Essi olisi paras? Kaikilla sama pohjakoulutus
Essi Esimerkki: viransijaisena ko. työpaikassa. Työkokemusta n. 1 vuosi tuossa paikassa. Ei aiempaa työkokemusta muissa työpaikoissa. Opiskeluajalta hieman kesätyökokemusta. Osoittautunut mukavaksi työntekijäksi.
Mikko Mallikas: Työkokemusta yhteensä 5 vuotta eri työpaikoissa, nykyistä sijaisuuttaan tehnyt 1,5 vuotta. Opiskeluajalta kesätyökokemusta. Hyvät suositukset aiemmista työpaikoista, haastattelun perusteella vaikuttaa mukavalta ja reippaalta.
Maija Meikäläinen: Työkokemusta 10 vuotta eri työpaikoista, nykyinen sijaisuus kestänyt 6 kk. Opiskeluajalta kesätyökokemusta ja kokemusta ammattiliitossa toimimisesta. Lisäksi kokemusta aikaisemmalta työuralta 5 vuotta, tuon alan työ hyödyttää myös nykyisessä työssä. Haastattelun perusteella ystävällinen, vaikka hieman hiljainen.
Sulo Sisukas: Työkokemusta yhteensä n. 1,5 vuotta. Ollut koko ajan sijaisena yhdessä työpaikassa. Työkokemusta opiskeluajalta kesätöistä. Haastattelussa antaa todella hyvän vaikutelman.
Miksi tällaisessa tilanteessa valitaan tuo Essi, vaikka esimerkiksi Mikko tai Maija voisi olla parempi valinta?
Ap
Onpa katkeranoloista tekstiä. En nyt yhtään ymmärrä miksi Mikko tai Maija olisi se parempi valinta? Taas viittaat työkokemuksen olevan jotenkin merkitsevässä asemassa.
Tällä logiikalla pitäis valita se kivoin tyyppi, eikä sitä ansioituneinta.
Ei kaikkia määräaiksisia vakinaisteta, vain hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyse ei ole siitä, etteikö noita edellytetään ja eduksi luetaan kohtia täyttäisi muutkin hakijat kuin tuo valittu sijainen. Voi olla tilanne, jossa virkaan hakeneista vaikka 6 täyttää nuo kaikki ehdot paperien perusteella, mutta silti haastattelun perusteella arvioidaan pätevimmäksi se sijainen. "
Kannattaa lukea muutamia noista perustelumuistioista, miten valinta on siellä perusteltu. En tiedä millä alalla olet jos monikin täyttää ehdot, mutta meidän alalla on puolestaan vaikea saada hakijoita, jotka täyttäisivät ne. Pointti oli erityisesti se, että rekrytoinnista päättävien kädet ovat aika sidotut siihen työpaikkailmoituksen tekstiin, eikä perustelumuistiossa sovi siitä poiketa. Jos noin niinkuin haluat riitauttaa asian.
Omalla alallani tuo työpaikkailmoitus laaditaan sellaiseksi, että viransijainen täyttää nuo kriteerit. Ja noita samoja ehtoja käytetään valinnan perustelussa. Todella usein valintapäätös on seuraavanlainen:
"Haastatteluryhmä haastatteli 4 hakijaa: Essi Esimerkin, Mikko Mallikkaan, Maija Meikäläisen ja Sulo Sisukkaan. Kaikki hakijat täyttivät työpaikkailmoituksessa määritellyt ehdot ja jokaisella hakijalla on viran edellyttämä pohjakoulutus. Haastattelun perusteella haastatteluryhmä yksimielisesti ehdottaa, että virkaan valitaan Essi Esimerkki. Esimerkki täyttää haastattelun perusteella parhaiten kaikki hakukriteerit ja on soveltuvin tähän virkaan."
Ja tämä Essi on tietysti se jo viransijaisena oleva eikä tuota haastattelun sisältöä avata sen tarkemmin. Paha tuota on mennä millään lailla riitauttamaan.
Ap
Mutta sinulla on kuitenkin joku syy, miksi olet mielestäsi Essiä parempi valinta?
Itse asiassa myös tuollaiset epäinformatiiviset perustelut, samoin kuin vaikka epäinformatiiviset kokousmuistiot ('keskusteltiin asiasta x') on julkisuuslaissa kielletty. Eli tuokin perustelu pitäisi kirjoittaa 'Täyttää kriteerit parhaiten ja on soveltuvin, koska...'.
En tarkoita, että itse olisin aina se pätevämpi, vaan monesti on myös kyse kollegoista. Kollegallani voi olla vuosia enemmän työkokemusta kuin Essillä, monipuolisempaa osaamista ja hän täyttää nuo hakukriteerit, mutta silti Essiä pidetään pätevimpänä, vaikka totuus on se, että Essi valittiin tuttuutensa vuoksi.
Ap
Miksi työkokemus vuosina on sun mielestä se vahvin meriitti? Huomaa, että et ymmärrä rekrytoinnista yhtään mitään. Ihan yhtä tärkeää on se, millainen hakija on ja miten hyvin sopeutuu työyhteisöön.
Juurihan aiemmin sanoin, että kaikilla on sama pohjakoulutus ja toisilla hakijoilla voi olla enemmän työkokemusta kuin Essillä. Tottakai työyhteisöön sopeutuminen ja muut työelämätaidot merkitsevät myös, mutta ei voi olla aina niin, että viransijainen on se pätevin hakija kaikilla osa-alueilla.
Ap
Ja sä luulet, että sä haastattelussa osoitat olevasi parempi samalla koulutuksella kuin Essi? Miten meinasit sen tehdä?
Jos hakijat ovat seuraavanlaiset, niin miksi juuri se Essi olisi paras? Kaikilla sama pohjakoulutus
Essi Esimerkki: viransijaisena ko. työpaikassa. Työkokemusta n. 1 vuosi tuossa paikassa. Ei aiempaa työkokemusta muissa työpaikoissa. Opiskeluajalta hieman kesätyökokemusta. Osoittautunut mukavaksi työntekijäksi.
Mikko Mallikas: Työkokemusta yhteensä 5 vuotta eri työpaikoissa, nykyistä sijaisuuttaan tehnyt 1,5 vuotta. Opiskeluajalta kesätyökokemusta. Hyvät suositukset aiemmista työpaikoista, haastattelun perusteella vaikuttaa mukavalta ja reippaalta.
Maija Meikäläinen: Työkokemusta 10 vuotta eri työpaikoista, nykyinen sijaisuus kestänyt 6 kk. Opiskeluajalta kesätyökokemusta ja kokemusta ammattiliitossa toimimisesta. Lisäksi kokemusta aikaisemmalta työuralta 5 vuotta, tuon alan työ hyödyttää myös nykyisessä työssä. Haastattelun perusteella ystävällinen, vaikka hieman hiljainen.
Sulo Sisukas: Työkokemusta yhteensä n. 1,5 vuotta. Ollut koko ajan sijaisena yhdessä työpaikassa. Työkokemusta opiskeluajalta kesätöistä. Haastattelussa antaa todella hyvän vaikutelman.
Miksi tällaisessa tilanteessa valitaan tuo Essi, vaikka esimerkiksi Mikko tai Maija voisi olla parempi valinta?
Ap
Onpa katkeranoloista tekstiä. En nyt yhtään ymmärrä miksi Mikko tai Maija olisi se parempi valinta? Taas viittaat työkokemuksen olevan jotenkin merkitsevässä asemassa.
Tällä logiikalla pitäis valita se kivoin tyyppi, eikä sitä ansioituneinta.
Pitkä kokemus ei ole sama kuin ansioitunein. Joku on voinut olla huono työntekijä 20 v, mutta kun irtisanominenkaan ei onnistu.
Olen saanut kerran vakituisen viran. Soitin etukäteen työpaikkaan ja kysyin, onko virka todellakin auki eikä siihen ole valmiiksi katsottuna (työpaikan sisäistä) hakijaa. Sanoivat, että on todella auki.
Muilla kerroilla en ole tullut valituksi, vaan aina valittu on ollut jo ko. työyhteisön työntekijä. Esimies on tosin saattanut tarjota minulle jotain muuta sijaisuutta, kun virka on mennyt työpaikan sisäiselle hakijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kaksi ristiriitaista viestiä: viransijainen ei saa virkaa - viransijainen saa aina viran. Kumpi se nyt on oikea?
Jos olisit lukenut viestini, niin olisit ymmärtänyt: viransijainen saa aina sen avautuvan viran. Jos virkaa ei aukea, niin sitä ei saa edes se sijainen.
Ap
Miten virassa voi olla sijainen, jos virka ei koskaan aukea? Ainakin valtiolla (jossa suurin osa virkoja on) joku joko hoitaa virkaa tai sitten se on avoin. Ns. lepäävässä virassa ei ole ketään, ei edes sijaista.
Miten voi olla noin vaikea tajuta? Virkaa hoitava jää esim. sairaslomalle syövän takia. Virkaan otetaan sijainen. Sairaslomalla oleva palaa töihin-> virka ei aukea TAI sairaslomalla oleva toteaa ettei tule enää takaisin -> virka aukeaa.
Arvaa vaan Ap, pohdinko tätä just parhaillaan!😅
Oon menossa työhaastatteluun, täytän viralle asetetut ehdot todella hyvin ja ko. paikan pomo on aiemmin pyytänyt mua sijaisuuteen tuohon paikkaan, mutta valitsin vakiviran toisaalta. Vaikka tuo pomo pitää minusta, niin pidän valitsemistani tuohon virkaan todella epätodennäköisenä. Nimittäin ko. paikan sisältä tuohon virkaan on parikin hakijaa ja arvatenkin toinen heistä on hoitanut tuota virkaa sijaisena pari vuotta. Vaikka mulla olisi kuinka hyvä osaaminen tuohon virkaan, niin multa puuttuu meriitti joka tuolla yhdellä hakijalla on: hän on jo kyseisessä virassa sijaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kaksi ristiriitaista viestiä: viransijainen ei saa virkaa - viransijainen saa aina viran. Kumpi se nyt on oikea?
Jos olisit lukenut viestini, niin olisit ymmärtänyt: viransijainen saa aina sen avautuvan viran. Jos virkaa ei aukea, niin sitä ei saa edes se sijainen.
Ap
Miten virassa voi olla sijainen, jos virka ei koskaan aukea? Ainakin valtiolla (jossa suurin osa virkoja on) joku joko hoitaa virkaa tai sitten se on avoin. Ns. lepäävässä virassa ei ole ketään, ei edes sijaista.
Miten voi olla noin vaikea tajuta? Virkaa hoitava jää esim. sairaslomalle syövän takia. Virkaan otetaan sijainen. Sairaslomalla oleva palaa töihin-> virka ei aukea TAI sairaslomalla oleva toteaa ettei tule enää takaisin -> virka aukeaa.
Meillä tossa tilanteessa pohditaan, voiko kaksi virkaa yhdistää tai lakkauttaa tuon syöpään sairastuneen viran. Tässä taloustilanteessa tuo lakkautus olisi todennäköisempi vaihtoehto kuin viran avaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Muistan yhdenkin rekryn alaltani, jossa ison paikkakunnan vakivirkaan valittiin nuori nainen puolen vuoden työkokemuksella. Taakse jäi vuosien työkokemuksella olleita, ko. työyhteisössä jo valmiiksi olleita sijaisia. Eli ulkopuolinen nappasi paikan. Tuo ulkopuolinen tosin sattui olemaan ko. työyhteisön esimiehen ystävän tytär, mikä selittänee asian.
En tiedä ollaanko samalla alalla mutta Tampereen vieruskunnassa ainakin kävi muutama vuosi sitten näin. Erittäin suosittu paikka ja varmasti on muita hakijoita keljuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Tottakai jokainen toivoo tulevansa itse valituksi siihen virkaan, jos sitä on sijaisena hoitanut.
Kaikilla ei ole vain hyvä onni sen suhteen, avautuuko omassa työpaikassa se virka vai ei. Kaverini on tehnyt nyt neljä vuotta sijaisuuspätkiä yhden työnantajan palveluksessa. On täysin laillista, kun aina virallisesti vaihtuu se, ketä sijaistaa. Itse lähdin tuosta työpaikasta reilun vuoden jälkeen muualle, kun tuollainen sijaisuuksien ketjutus olisi odottanut minuakin. En ymmärrä, miten kaveri on jaksanut olla sijaisuuksissa noin kauan. Hänelle ei ole vieläkään voitu luvata sitä, että virka vielä hänelle aukeaisi.
Itsekin melkein kerran haksahdin työpaikkaan, jossa lupailtiin 2 v sijaisuuden muuttuvan vakiviraksi. Työnantaja kokeili uutta työmuotoa ja organisaatiomallia, johon olisi perustettu lisää virkoja. Toisin kävi, kaikki sijaisuutta tehneet jäivät ilman töitä eikä noita virkoja koskaan laitettu hakuun. Oli siis vain kokeilu työnantajalle, jonka pohjalta katsottiin ettei virkojen perustaminen ole järkevää. Osasin uumoilla tuota etukäteen ja onneksi otin vastaan työn muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Mielestäni tässä ketjussa on jo vastattu tähän kysymykseen. Kyse on perehdyttämisestä. Ei työntekijöillä ole aikaa perehdyttää jatkuvasti uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen tärkeydestä puhutaan jatkuvasti. Jos perehdyttäminen halutaan tehdä kunnolla, se vie aikaa. Jos sijainen osoittautuu hyväksi, niin totta kai hänet valitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Mielestäni tässä ketjussa on jo vastattu tähän kysymykseen. Kyse on perehdyttämisestä. Ei työntekijöillä ole aikaa perehdyttää jatkuvasti uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen tärkeydestä puhutaan jatkuvasti. Jos perehdyttäminen halutaan tehdä kunnolla, se vie aikaa. Jos sijainen osoittautuu hyväksi, niin totta kai hänet valitaan.
Laiskuudestahan tuossa on kyse, jos ei jakseta perehdyttää uutta työntekijää. Ja onhan se sijainenkin joskus jo perehdytetty...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Mielestäni tässä ketjussa on jo vastattu tähän kysymykseen. Kyse on perehdyttämisestä. Ei työntekijöillä ole aikaa perehdyttää jatkuvasti uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen tärkeydestä puhutaan jatkuvasti. Jos perehdyttäminen halutaan tehdä kunnolla, se vie aikaa. Jos sijainen osoittautuu hyväksi, niin totta kai hänet valitaan.
Laiskuudestahan tuossa on kyse, jos ei jakseta perehdyttää uutta työntekijää. Ja onhan se sijainenkin joskus jo perehdytetty...
Tämä oli ketjun tyhmin kommentti.
Taidanpa tietää kuka aloittaja on. Itseluottamusta sinulla on enemmän kuin osaamista. Et ollut pätevin siihen virkaan, olit haastattelussa mutta jäit nuolemaan näppejäsi. Olit haastatelluista heikoiten koulutettu.
Sinulla on liian suuret luulot itsestäsi ja osaamisestasi.
Kuka tahansa viransijaisuutta tehnyt haluaisi tulla valituksi, jos virka laitetaan hakuun. Käytännössä sama työ jatkuisi, mutta vakituisena. Ihan luonnollista. Ymmärrän kyllä senkin, että tuollaiset sijaiselle menevät virat syövät sitten niitä, jotka jäävät rannalle. Parasta toki olisi, että lakia muutettaisiin niin, ettei tuollaisia sijaisuuksia edes tarvitsisi laittaa avoimeen hakuun, jos haku ei oikeasti ole avoin.
Yksi syy siihen, minkä takia usein valitaan viransijainen on niin sanottu työpaikka shoppailu jota monet korkean tason viranhaltijat hyvin mielellään harrastavat. Esimerkiks jos avoimeksi tulee kunnanjohtajan virka niin katsokaapa kuinka monta kunnanjohtajaa sitä hakee mahdollisesti jopa toiselta puolen maata. Kannattaako organisaation valita johtoonsa henkilö jolla ei ole mitään siteitä tai intressejä paikkakuntaa tai tehtävää kohtaan ja joka lähtee heti kun enemmän mieluisa tehtävä löytyy. Jos tehtävään halutaan henkilö joka todennäköisesti siinä pysyy kannattaa valita oman paikkakunnan henkilö (pätevyysvaatimukset huomioiden). Välillä hän on se viransijainen.
Kommenttisi kertoo sinusta ja paljon. Työyhteisölle on äärimmäisen tärkeää, että siellä hommat toimii ja ihmiset tulee keskenään toimeen. Asiakas- tai potilastyössä erityisesti. Tutustuminen ja perehdytys ei ole työn ja tuskan takana, mutta oikein tehtynä se vie aikaa ja vaikuttaa ilmapiiriin. En kyllä yhtään ihmettele, jos sulla ei ihan heti natsaa työnsaannin kanssa tolla asenteella.