Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun viransijainen saa aina vakiviran - löytyykö täältä vertaistukea?
26.01.2022 |
Alaani kuuluu, että vakituiset virat on pakko lakisääteisesti laittaa aina auki. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että moni virka ei oikeasti edes ole auki. Lähes aina noihin virkoihin on katsottu joku jo valmiiksi - usein se on tuota tehtävää hoitanut viransijainen tai jos sijaista ei ole, niin joku ko. paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö, joka on valmiiksi tuttu.
Viran kuvaus työpaikkailmoitukseen laaditaan niin, että sijainen täyttää kriteerit parhaiten tai kriteerit ovat niin ylimalkaiset, että sijainen voidaan valita virkaan, vaikka olisi pätevämpiäkin hakijoita. Viransijainen saa paikan lähes poikkeuksetta, vaikka virkaa hakeneiden joukossa olisi ansioituneempia hakijoita. Usein vedotaan siihen, että haastattelun perusteella tuo sijainen oli kaikkein pätevin, vaikka paperilla jotkut muut hakijat olisivat olleet kokeneempia. Tuota haastatteluasiaa on vaikea kyseenalaistaa, sillä et pääse seuraamaan muiden hakijoiden haastatteluita. Ja koskaan ei julkisesti myönnetä, että valinta johtui siitä, että tämä Pekka-Irmeli on hoitanut tätä sijaisuutta ja siksi valittiin hänet. Aina väitetään, että se sijainen on se pätevin.
Turhauttaa aivan kamalasti, kun noihin virkoihin ei ole mitään mahdollisuutta! Sillä ei ole väliä, että itse on kouluttautunut pitkälle, hankkinut paljon monipuolista työkokemusta ja erityisosaamista, kun nuo virat eivät oikeasti ole saatavilla. Turhauttavaa on myös se, että on aivan tuurista kiinni, satutko ensin päätymään johonkin sijaisuuteen, joka sitten aukeaisi vakiviraksi ja voisit saada paikan. Monissa alan työpaikoissa joudut tekemään viransijaisuutta joskus vuosiakin ja silti paikka ei aukea/sijaistettava palaa takaisin. Eli sekään ei ole ratkaisu, että ensin etsisi sijaisuuden, josta itse saisi sen vakiviran.
Onko täällä muita tämän asian kanssa kamppailevia? Turhauttaa aivan valtavasti, kun virat menevät jo valmiiksi tutuille ihmisille, vaikka hakijoiden joukossa olisi ansioituneempiakin ihmisiä.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et oo ap ainoa, joka kärvistelee tän asian kans!
Meillä tehdään vielä niin kettumaisesti, että hakuehtoihin laitetaan tietyn pohjakoulutuksen lisäksi sellaista kuraa "eduksi katsotaan" kohtaan, että oksat pois. Tyyliin, että eduksi katsotaan Pihtiputaan paikallistuntemus, mandariinikiinan alkeiden osaaminen ja kokemus tiktokkaamisesta. Jostain syystä hakijoiden joukosta löytyy yksi henkilö, joka täyttää nuo ehdot eli hän, jolle paikka on räätälöity. Ja nuo ehdot on siis sellaisia, että ne eivät todellakaan ole työn kannalta oleellisia, vaan tarkoitus on niillä perustella se, miksi juuri tuo yksi henkilö valittiin.
Ootko kirkon töissä? :D Kuulostaa ihan siltä! Plus aina vaaditaan oman auton käyttöä!
Ainakin Turussa kerran haettiin kirjastovirkailijaa tuollaisella ilmoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sijainen ei ole osoittanut, ettei kykene työhön, ei häntä oteta virkaan. Syy on se, että virasta ei sitten niin vaan pystykään irtisanomaan, jos homma leviää käsiin. Itselläni on kokemusta muutamasta, jotka kyllä haastattelussa kertovat kykenevänsä työhön ja on sitä ja tätä koulutusta. Aika nopeasti ilmeneekin, ettei hommat suju ja on koko ajan "haastetta", joka on jonkun toisen aiheuttamaa. Loppujen lopuksi ratkaisee vain asenne ja se, ettähaluat oikeasti tehdä sitä työtä, johon olet hakeutunut. Ei ainakaan edustamani opetusala ole mitään rakettitiedettä: jos kestät substanssiosaamisen lisäksi kestät arjen paineita, olet hyvä sosiaalisissa kontakteissa ja valmis ottamaan asioista selvää, josta et niin paljoa tiedät, paljon on jo voitettu.
Juuri painiskelen tämän asian kanssa, mahtava ketju!
Eniten ärsyttää, miksi lakia ei voida muuttaa niin, että näitä virkoja ei olisi pakko laittaa auki, jos se sijainen on kuitenkin tarkoitus valita. Säästettäisiin kaikkien aikaa, rahaa ja jaksamista, kun ei pidettäisi tätä työnhakuteatteria. On todella turhauttavaa satsata johonkin työnhakuprosessiin paljon ja sitten lopputulos onkin se, että valitsivat sen valmiiksi tutun sijaisen.
Nykyisin olen hyvässä vakivirassa, mutta ei ole ikävä aikoja, jolloin yritin etsiä vakivirkaa. Virat kun on pakko laittaa auki, vaikka niihin olisi jo katsottuna työpaikan sisäinen hakija.
Kävin haastatteluissa eri paikkakunnilla. Osa haastatteluista oli järkyttävän puolueellisia.
"Kun olet Espoosta, niin et varmaan tiedä tästä meidän paikkakunnasta x mitään, etkä tiedä työpaikasta y, johon olet nyt hakemassa?" Tällaisiin oli pakko todeta, että joo, en ole paikkakunnalta x, mutta olen ottanut selville paikkakunnasta nämä asiat ja osaan kertoa teidän työpaikastakin monta asiaa, kun olen tutustunut työpaikan virallisiin asiakirjoihin, kotisivuihin, someen ja toimintaan. Kas kummaa näissä paikkakuntauskollisissa paikoissa valittiin aina se tuttu hakija, joka oli ollut paikkakunnalla sijaistamassa.
Eräässä haastattelussa minulta tentattiin myös hyvin yksityiskohtaisesti pienen paikkakunnan nähtävyyksistä ja ominaispiirteistä. Minusta tuo asia ei ollut olennainen työn kannalta. Työtä ei tehty noihin nähtävyyksiin liittyen, mutta selvästi haluttiin pelata tällaisilla asioilla ulkopuoliset hakijat ulos. Mutta mielestäni ei ole olennaista työpaikkahaastatteluun tullessa tietää, mitkä ovat paikkakunnan x nähtävyydet, perinneruoat tai muut vastaavat. Selvästi näissä kysymyksissä myös näkee, että aina haastattelijat eivät ole ihan kartalla siitä, mitä voi ja kannattaa kysyä.
Omalla alallani kettumaisinta on nuo päätöspöytäkirjat, joissa lukee hyvin ylimalkaisesti syy valintaan:
Henkilö x oli haastattelun ja hakupaperien pohjalta soveltuvin hakija virkaan.
Tässä ei ole mitään, mihin tarttua. Minkäänlaista julkista ansiovertailua ei ole. Ja toki unohtuu mainita se seikka, että tuo henkilö x on työpaikassa jo ennestään tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraan vierestä mieheni tilannetta. Mies on vakituisessa virassa, mutta haluaisi hakeutua samaan työhön vakituiseen virkaan toiselle paikkakunnalle, joka olisi lähempänä kotiamme. Nyt miehellä on pitkä työmatka, vaikka muuten hänen nykyisessä työssä ei vikaa olekaan. Meillä ei ole mahdollisuus muuttaa lähemmäs miehen työpaikkaa perhesyiden vuoksi.
On ollut vaikeaa. Mies pääsee aina haastatteluun, hänellä on kohtuullisen pitkä työkokemus alalta (liki 10 v) ja miehelläni on normaalit sosiaaliset taidot. Haastattelut menevät hyvin, mutta aina valituksi tulee kuitenkin joku, joka on jo ko. työyhteisössä valmiiksi. Harmittaa hirveästi miehen puolesta, kun työpaikan vaihtaminen on näin hankalaa.
Ja kun joku kommentoi, niin mieheni hakee virkaa työnkuvalla, joka on aivan samanlainen kuin hänen nykyinenkin. Eli mies kyllä osaa tuon työn, eikä työpaikkojen välillä ole näissä isoa eroa. Perehtymisetkin ovat alalla ns. pikkujuttuja eli miten joku pieni käytännön asia hoidetaan. Isot linjat ovat kaikissa paikoissa samat.
Luin ketjun läpi. Hämmentää, miten monet kuvittelevat nuo ulkopuoliset hakijat jotenkin vajaiksi, huonosti uusia asioita oppiviksi, sosiaalisesti lahjattomiksi jne. Todellisuudessa ainakin omalla alallani iso osa hakijoista on mukavaa porukkaa ja työyhteisöihin mahtuu erilaisia ihmisiä. Enemmänkin harmittaa, miten moni mukava ja osaava hakija jää rannalle, kun virkoja on rajallisesti.
Meillä ei myöskään ole mikään "iso juttu" perehdyttää virkaan tulevaa. Toki on käytävä asioita läpi, mutta siinä työtä tehdessä oppii myös paljon. Eikä toimintakulttuurit yksiköiden välillä niin toisistaan poikkeavia ole, että perehdytys/uuden oppiminen olisi jotenkin poikkeuksellisen vaikeaa. Suurin osa oppii nopeasti talon tavoille ja jos on alalta jo aiempaa kokemusta, niin talon tavoille oppii vieläkin nopeammin. Ei siis ole kyse siitä, että sijainen kannattaisi palkata vakituiseen virkaan sen takia, että uuden opettaminen talon tavoille olisi jotenkin iso urakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Jos hän on hoitanut hommansa niin hyvin, että on tullut valituksi, niin sitten hän on sopivin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen moni ketjussa puolustelee sen sijaisen automaattista valitsemista. Varmasti on hyviä sijaisia, ei sillä, mutta todellako aina se sijainen on kaikista hakijoista sopivin?
Mielestäni tässä ketjussa on jo vastattu tähän kysymykseen. Kyse on perehdyttämisestä. Ei työntekijöillä ole aikaa perehdyttää jatkuvasti uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen tärkeydestä puhutaan jatkuvasti. Jos perehdyttäminen halutaan tehdä kunnolla, se vie aikaa. Jos sijainen osoittautuu hyväksi, niin totta kai hänet valitaan.
Laiskuudestahan tuossa on kyse, jos ei jakseta perehdyttää uutta työntekijää. Ja onhan se sijainenkin joskus jo perehdytetty...
Miksi ihmeessä pitäisi ottaa uusi työntekijä perehdytettäväksi, jos siellä on jo valmiina asiansa osaava henkilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sotealalla ei ole tuota ongelma. Vakituisiin töihin kaivetaan joku täysin random, jotta aina on osaavia sijaisia, joiden työsuhteita ketjuttaa. Sitten kun sijainen on ainoa hakija, hänet on pakko valita pitkin hampain, koska ei keksitä mitään syytä, miksi häntä ei voisi palkata.
Vierailija kirjoitti:
Seuraan vierestä mieheni tilannetta. Mies on vakituisessa virassa, mutta haluaisi hakeutua samaan työhön vakituiseen virkaan toiselle paikkakunnalle, joka olisi lähempänä kotiamme. Nyt miehellä on pitkä työmatka, vaikka muuten hänen nykyisessä työssä ei vikaa olekaan. Meillä ei ole mahdollisuus muuttaa lähemmäs miehen työpaikkaa perhesyiden vuoksi.
On ollut vaikeaa. Mies pääsee aina haastatteluun, hänellä on kohtuullisen pitkä työkokemus alalta (liki 10 v) ja miehelläni on normaalit sosiaaliset taidot. Haastattelut menevät hyvin, mutta aina valituksi tulee kuitenkin joku, joka on jo ko. työyhteisössä valmiiksi. Harmittaa hirveästi miehen puolesta, kun työpaikan vaihtaminen on näin hankalaa.
Ja kun joku kommentoi, niin mieheni hakee virkaa työnkuvalla, joka on aivan samanlainen kuin hänen nykyinenkin. Eli mies kyllä osaa tuon työn, eikä työpaikkojen välillä ole näissä isoa eroa. Perehtymisetkin ovat alalla ns. pikkujuttuja
Sama juttu. Puolisoni on altavastaajana viranhauissa, koska on mies. Kyse on perinteisen miehisestä alasta, joka on naisistunut voimakkaasti. Virkoihin siis halutaan naisia ja kaikki miespuoliset hakijat leimataan vanhoillisiksi. Ei kivaa tämäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kunnassa yksi pyrkyri kiertää virasta virkaan. Se on jännä että on kaikkeen pätevin, vaikkei edes gradua ole saanut valmiiksi. Hakupapereissa väittää olevansa maisteri, vaikkei siis ole.
Muut hakijat eivät tiedä, joten eivät tee valitusta.
Minua on ärsyttänyt se, miten tuurista on kiinni, avautuuko omalla kohdalla sijaisuudesta virkaa. Toisilla käy tuuri ja lyhyenkin sijaisuuden jälkeen aukeaa virka. Toiset tahkovat vuodesta toiseen sijaisena (mikä on lain silmissä ok, kun sijaistettava paperilla vaihtuu), mutta virka ei lopulta aukea.
Omalla alallani en pidä siitäkään, että tutuksi tullut sijainen voi saada viran hyvin lyhyen työuran jälkeen. Tyyliin, että sijainen on ollut opettajana (ala muutettu) puoli vuotta. Kas kummaa, sijainen saa tuon avautuvan viran. Jos taas hakijoiden joukossa olisi pätevämpiäkin eli koulutetumpia, pidemmällä työuralla ja oikealla työkokemuksella, niin he jäävät rannalle. Jos taas kaikki hakijat olisivat vieraita, niin ei tuo lyhyimmän työuran tehnyt tulisi valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kiinni tuurista vai valitaanko sattumalta joku vähemmän pätevä joka sitten yllättäen pääsee vakituiseksi?
Niin monen määräaikaisuuden täytössä on jätetty kokeneita rannalle että ei voi olla epätyypillistä.
Toisinaan työhaastattelussa selvästi kysytään kysymyksiä, joihin vastauksen voi tietää vain työyhteisöön kuuluva. "Miten kehittäisit juuri meidän työpaikkamme tarjoamia palveluita asiakasryhmälle N?" Nuo palvelut eivät ole julkisesti tiedossa, vaan ainoastaan työyhteisöön kuuluva tietää, mitä tehtäviä siellä on ja mitä ei ole. Kaikkia palveluita ei ole mahdollista tietää esimerkiksi netistä saatavan tiedon perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Onko kiinni tuurista vai valitaanko sattumalta joku vähemmän pätevä joka sitten yllättäen pääsee vakituiseksi?
Niin monen määräaikaisuuden täytössä on jätetty kokeneita rannalle että ei voi olla epätyypillistä.
Olen kohdannut v*ttuilevaa asennetta että minua ei enää valita "harjoittelijaksi" eli määräaikaiseksi johonkin työhön. Sitten opiskelijana työhön palkattu saa jatkoa sopimukselleen. Minun työsopimukseni päättyy. Hyvin monta kertaa.
Pomo näyttää silloin nauttivan että voi arvostaa nuorta. Nuorihan on älykäs ja osaava. Toisin kuin kokeneet, tietysti, joilla ei ole osaamista tehtävään.
Minä olen aivan väsynyt näihin turhiin viranhakuihin, jotka on lain vuoksi pakko laittaa auki. On turhauttavaa hakea virkaa, johon ei oikeasti voi tulla valituksi. Eikä tämä ole vain omalla kohdallani, vaan myös muiden samalla alalla olevien kollegoiden kohdalla. Sijainen tai työyhteisölle ennestään tuttu saa aina paikan, vaikka hakijoiden joukossa olisi kuinka päteviä hakijoita tahansa.
Omalla alallani tätä vielä välillä kierretään työhakemuksessa niin, että se vähäisimmät meriitit omaava sijainen voidaan valita. Ilmoituksessa ei välttämättä ole ainuttakaan mainintaa siitä, mitä edellytetään tai katsotaan eduksi. Pelkkä maininta pohjakoulutuksesta x mainitaan. Siinäpä sitten voit jättää rannalle ne pätevämmät ja paremmat hakijat, kun virallisesti ei ole edellytetty tai katsottu eduksi noita meriittejä.
NO mitä? Ainahan viranhausta voi tehdä valituksen, jos katsoo että väärin perustein on valittu. Mutta jos sillä viransijaisella on pätevä tutkinto virkaan, ei valitus tietenkään mene läpi.