Miten äitisi suhtautuu, jos otat esille jonkun lapsuutesi epäkohdan?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[/quote]

Väkivalta ei kuulu elämään. Ei, vaikka sinä pidät sitä selvästi normaalina, kun et muusta tiedä.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:06"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:03"]

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[/quote]

Veljeni hoitaa äidin asiat. Minua äiti ei ole koskaan rakastanut, enkä minä enää häntä. Emme ole tavanneet vuosiin, enkä aio ottaa yhteyttä sittenkään kun pääsee vanhainkotiin. En todellakaan koe olevani hänelle mitään velkaa.
[/quote]
Mun veli oli se joka sai kaiken ja jolla oli eri säännöt. Veljeä ei vanhemmat tai suku vois vähempää kiinnostaa ja asuu kaukana. Sen kerran kun veli parin vuoden käväisee kotona, äiti on niin mielin kielin.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:03"]

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[/quote]

En tasan auta, enkä käy katsomassa. En usko, että olen silloinkaan kykenevä kohtaamaan sadistista hakkaajaa.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:03"]

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[/quote]

Jos äidin teot vaikuttaa siihen teenkö niin se ei ole pyyteetöntä. Uskon kuitenkin että hoidan hänen puuteistaan ja kasvatuksessa tekemistä virheistä huolimatta. Työssäni en kuitenkaan syyllistä niitäkään jotka siihen syystä tai toisesta eivät kykene. Onneksi on olemassa meitä hoitajia jotka emme tosin tee työtämme täysin pyyteettömästi vaan hoitaminen kuuluu ammattiimme josta saamme palkaa.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[/quote]

Oletko sä ihan vajaa? Totta kai jokaisen lapsuudessa on pettymyksiä ja negatiivisia kokemuksia. Mutta kyse on asioiden käsittelystä. Sukupolvien menemisestä eteenpäin näissä asioissa, ettei jumiteta tekemään samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.

Juuri siksi koska kaikki vanhemmat tekee virheitä, kaikilla lapsilla pitää olla oikeus puhua niistä. Ei se ole niin vaarallista. Miksi se pelottaa sinua sinua niin kovasti?

[/quote]

Itse olet vajaa. Kyse on siitä, mitä HYÖTYÄ on kaivella vuosikymmenien takaisia pieniä epäoikeudenmukaisuuksia tai muita mitättömiä asioita? Väkivaltaisuus, hyväksikäyttö tms vakavat asiat on eri juttuja. Kuten tälläkin palstalla huomaa, äidit ovat yleensä hyvin herkkiä ottamaan itseensä, jos heidän kasvatusmetodeitaan arvostellaan. Ennen kuin menee syyttämään äitiään vaikka mistä, kannattaa ehkä miettiä, mitä hyötyä siitä keskustelusta on kenellekään. 

Missä ne isät on olleet??? Oma isäni jätti kaiken lapsiin liittyvän äidin hoidettavaksi. Onko teillä kaikilla ollut samalla tavalla? Törkeä heitteillejättö sanon minä. En tunne koko ihmistä. Lapsena se oli pelottava. Nykyään ei ole mitään suhdetta kumpaankaan vanhempaan.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 22:30"] Juuri siksi on tärkeää opetella se puhuminen, ettei ainakaan aikuisena enää kaikenlaisia ikäviä asioita olisi hampaankolossa.

[/quote]

Puhuminen on toki tärkeää ja jos ja kun vanhemmat siihen lasten kanssa pystyvät se on todella hienoa ja hyvä asia, mutta... sitten on vanhempia jotka eivät siihen syystä tai toisesta kykene tai joiden kanssa keskustellessa tulee vain entistä kurjempi olo. Katkeruus siitä että asiat eivät ole toisin ei auta, kuuntelijan on paras hankkia muualta. Hyvä on myös se jos lapsella on muitakin luotettavia aikuisia kuin omat joille hän voi asioista puhua.

Se että lapsuuden asioista ei omien vahempien kanssa puhuta ei kuitenkaan kerro siitä että vanhempien kanssa ei voisi puhua mistään tai heille voisi kertoa huolistaan. Asia vain ei ehkä ole sellainen josta siinä suhteessa olisi tarve puhua. On toki myös vanhempia joille ei voi puhua mistään muistakaan ongelmista ja jotka eivät osaa edes itse keskustelun alkeita saati sitten että osaisivat opettaa niitä lapsille.

Äitini ei ole ollut täydellinen, mutta en halua pahoittaa hänen mieltään kaivelemalla menneitä, koska tiedostan, että hän on kuitenkin aina tehnyt parhaansa ja olen kuitenkin aistinut rakkauden. Toisaalta hänen tekemänsä virheet ovat olleet aika pieniä ja harmittomia eikä minua ole koskaan kohdeltu sadistisesti tai alistavasti. Ymmärrän kyllä katkeruuden sellaista äitiä kohtaan, joka on kohdellut lastaan niin julmasti. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.  [/quote] Hanki itsellesi apua.

[/quote]

Äh, hänellä vain kolahti. Liian isot traumat itsellään ja defenssit puskevat päälle tai sitten itse hermostuksissaan lyö lapsiaan. Todennäköisesti molempia. Tunnistan tuossa hyökkäävyydessä ja ilkeilyssä oman äitini. 

[/quote]

:D ootte te pimeitä. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:13"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[/quote]

Oletko sä ihan vajaa? Totta kai jokaisen lapsuudessa on pettymyksiä ja negatiivisia kokemuksia. Mutta kyse on asioiden käsittelystä. Sukupolvien menemisestä eteenpäin näissä asioissa, ettei jumiteta tekemään samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.

Juuri siksi koska kaikki vanhemmat tekee virheitä, kaikilla lapsilla pitää olla oikeus puhua niistä. Ei se ole niin vaarallista. Miksi se pelottaa sinua sinua niin kovasti?

[/quote]

Itse olet vajaa. Kyse on siitä, mitä HYÖTYÄ on kaivella vuosikymmenien takaisia pieniä epäoikeudenmukaisuuksia tai muita mitättömiä asioita? Väkivaltaisuus, hyväksikäyttö tms vakavat asiat on eri juttuja. Kuten tälläkin palstalla huomaa, äidit ovat yleensä hyvin herkkiä ottamaan itseensä, jos heidän kasvatusmetodeitaan arvostellaan. Ennen kuin menee syyttämään äitiään vaikka mistä, kannattaa ehkä miettiä, mitä hyötyä siitä keskustelusta on kenellekään. 

[/quote]

Lukaisepa ketju uudelleen. Niitä hyötyjä on kerrottu jo useita. Kysyn uudelleen: miksi pelkäät sitä hetkeä, kun lapsesi tulee aikuisena kyselemään sinulta lapsuudestaan?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:13"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[/quote]

Oletko sä ihan vajaa? Totta kai jokaisen lapsuudessa on pettymyksiä ja negatiivisia kokemuksia. Mutta kyse on asioiden käsittelystä. Sukupolvien menemisestä eteenpäin näissä asioissa, ettei jumiteta tekemään samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.

Juuri siksi koska kaikki vanhemmat tekee virheitä, kaikilla lapsilla pitää olla oikeus puhua niistä. Ei se ole niin vaarallista. Miksi se pelottaa sinua sinua niin kovasti?

[/quote]

Itse olet vajaa. Kyse on siitä, mitä HYÖTYÄ on kaivella vuosikymmenien takaisia pieniä epäoikeudenmukaisuuksia tai muita mitättömiä asioita? Väkivaltaisuus, hyväksikäyttö tms vakavat asiat on eri juttuja. Kuten tälläkin palstalla huomaa, äidit ovat yleensä hyvin herkkiä ottamaan itseensä, jos heidän kasvatusmetodeitaan arvostellaan. Ennen kuin menee syyttämään äitiään vaikka mistä, kannattaa ehkä miettiä, mitä hyötyä siitä keskustelusta on kenellekään. 

[/quote]

Hyöty on se, että tuo naurettava yliherkkyys, jota meidän äitiemme keskuudessa täysin perusteettomasti esiintyy saadaan loppumaan. Seuraava sukupolvi puhuu asioista jo luontevasti, eikä pienten virheiden kanssa tarvitse elää häpeän, loukkaantumisen tai keskustelemattomuuden kulttuurissa. Tulevaisuudessa nämä asiat ovat vettä vaan keskustelun osapuolille, eikä enää tarvitse kysellä, että mitä hyötyä. Normaalia elämää!

Aika tyhmää alkaa valittamaan ja syyllistämään omia vanhempia huomiosta jne.
Ymmärryksellä on iso merkitys tuossakin asiassa.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:03"]

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[/quote]

Tuo on asia, jota itse olen pohtinut paljonkin. Vanhainkotiin häntä en ikinä ole halunnut, mutta...Vuosien ajan yritin aukaista ongelmia, että niistä puhuttaisiin, tuloksetta. Pohjalla on vaikeita asioita ja niiden päälle tullut lisää vaikeita, äiti ihan itse niitä järjestellyt. Äiti ei välitä kenestäkään muusta, kuin itsestään. Silti en tiedä, mitä pitäisi tehdä, kun rollaattorikausi iskee. Toisaalta ajatuksiini on alkanut tulemaan, että tekisi mieli hoitajalle sanoa, että tuuppaa siihen vaan rauhoittavia. Tuo tuntuu muuten hirveältä kirjoittaa. En itseasiassa tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Sitäkään en halua, että olen taas uhrina kuulemassa kaiken mitätöinnin, alistamisen ja loukkaukset. Pallo on ollut äidillä ja on. Täällä odottelen, koska hän haluaisi keskustella omasta paskamaisuudestaan ja ehkä vielä joskus olisimme perhe. Kohtele toista ihmistiä, niinkuin toivot itseäsi kohdeltavan...haudasta tosin ei ketään kohdella enää mitenkään.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:46"]Jos joskus tulee puheeksi niin suuttuu myös. Ei ole ikinä kestänyt kritiikkiä itseään kohtaan. Ja itse otan epäkohdat silloin tällöin esille vain sen takia, ettei tekisi samoja virheitä nuorempien sisarusteni kanssa (nuorin on minua melkein 15 vuotta nuorempi)
[/quote]
meillä ihan samat kuviot. Vituttaa kun ei se tajua pointtia koko jutussa. Ottaa itteensä ja suuttuu.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:40"]

Esim sisarusten välisen eriarvoisuuden, murtosiän huomioimisen, tms asian. Mun äiti suuttuu ja vaihtaa aihetta

[/quote]

Äitini vähättelee kokemiani epäoikeudenmukaisuuksia.Esimerkiksi ei ole muka aina suosinut veljeäni,tai on,mutta siksi kun veli sairasti paljon pienenä.Äidinäiti taas ei edes muista tai "muista" mitään epäkohtia,kuten huutamista ja uhkailua pikkujutuista. En pahemmin enää edes yritä puida vanhoja asioita sukulaisten kanssa,nykyään kuitenkin välit kunnossa vaikkakin etäiset.

Ei suutu tai mitään nauraa vaan ka sanoo et kelpo aikuinen musta tuli ja rasavilli lapsi olin. Äiti oli 17 ku synnyin ni ei voi olettaakkaa et kaikki menee mallillaa mut oon onnellinen kun muistan parhaat hetket kirkkaimmin

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.  [/quote] Hanki itsellesi apua.

[/quote]

Äh, hänellä vain kolahti. Liian isot traumat itsellään ja defenssit puskevat päälle tai sitten itse hermostuksissaan lyö lapsiaan. Todennäköisesti molempia. Tunnistan tuossa hyökkäävyydessä ja ilkeilyssä oman äitini. 

[/quote]

:D ootte te pimeitä. 

[/quote]

Mitä sinulle on lapsena tehty, kun empatiakykysi ei koskaan päässyt kehittymään? 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:20"]

Aika tyhmää alkaa valittamaan ja syyllistämään omia vanhempia huomiosta jne. Ymmärryksellä on iso merkitys tuossakin asiassa.

[/quote]

Kuka on puhunut syyllistämisestä. Täällä on puhuttu keskustelemisesta. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 17:37"]

Itse olen kypsynyt anteeksiantoselityksiin, koko sanan merkitys tuntuu olevan uudelleen improvisoitu. Anteeksi pyydetään ja anteeksi annetaan. Niitä tarkoitetaan, asiat selvitetään ja elämä jatkuu paremmissa merkeissä.

Toinen, mitä en ymmärrä, kun ihminen tekee pahaa toiselle, pyydetään anteeksi vain jumalalta, mutta ei siltä kenelle tehty pahaa.

[/quote]

Minäkin kuvittelin niin, että päästäkseni eroon asioista, jotka vaivaat minua, ne pitää puida ja saada anteeksipyyntö tai jonkinlainen pahoittelu. Nyt kävi kuitenkin niin, että olen kuluneen vuoden aikana miettinyt asioita ja puhunut niistä hyvälle ystävälleni ja yhtäkkiä tuntui kuin mennyt ei enää liikuttaisi minua millään tavalla. Ymmärrän myös vanhempien käytöksen motiiveja, minulla ei ole suoranaisesti tarvetta kysyä syitä asioihin. Uteliaisuus ei kalva ja tätä nykyä ei myöskään katkeruus. Olen todella onnellinen ja myös aika yllättynyt siitä, että tilanne on nyt tämä. 

Enpä ole alkanut äidiltä kyselemään. Äiti on oman kasvatuksensa uhri ja hänellä oli todella vaikea lapsuus ja se on vaikuttanut häneen todella paljon. Hän teki parhaansa sillä tiedolla, mitä hänellä oli.

Äitinä olo on aika rankkaa kaikesta syyllistämisestä johtuen. Teet sitä tai tätä, niin aina löytyy syyllistämistä. Itse olen ajatellut omaa äitiäni kohtaan olla armollinen. Kyllä hänellä on elämässä ollut tarpeeksi rankkaa, että alkaisin vaatimaan häntä tilille niistä asioista, joista hän luuli nuorena tehneensä oikein.

Äitini kuolee kohta ja se, mitä voin tehdä, on sanoa hänelle, että hän oli hyvä äiti sellaisena kuin oli. Minun tehtäväni on elää omaa elämääni.