Miten äitisi suhtautuu, jos otat esille jonkun lapsuutesi epäkohdan?
Esim sisarusten välisen eriarvoisuuden, murtosiän huomioimisen, tms asian.
Mun äiti suuttuu ja vaihtaa aihetta
Kommentit (462)
Kaikillahan meillä on vaikka mitä lapsuudesta valitettavaa mutta ei niitä äidille ääneen sanota. Niistä purputetaan saunan lauteilla javereille tai miehelle, mutta menneet on menneitä. Se mikä susta tuntuu epikseltä on äidillesi voinut olla ihan ok ja hänelle suuren yrityksen tulos. Nyt suhteellisuudentajua ja aikuisuutta peliin
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:40"]
Kaikillahan meillä on vaikka mitä lapsuudesta valitettavaa mutta ei niitä äidille ääneen sanota. Niistä purputetaan saunan lauteilla javereille tai miehelle, mutta menneet on menneitä. Se mikä susta tuntuu epikseltä on äidillesi voinut olla ihan ok ja hänelle suuren yrityksen tulos. Nyt suhteellisuudentajua ja aikuisuutta peliin
[/quote]
Juuri tuollaisissa tapauksissahan se keskustelu auttaisi ymmärtämään äitiä ja hyväksymään osattomuuden joissain asioissa, jos se äiti kertoisi oman kantansa. Tai isä. Kasvapa itse aikuiseksi juntti lauteilla itkijä.
Mun äiti suuttuu jopa ihan tavallisten asioitten kysymisestä. Esim naapurissa asui serkut ja heidän äitinsä oli kotiäiti. Mun äiti palasi töihin kun olin 3kk. Itse olin hoidossa mummolassa, jossa tärkeinyä oli ettei ole tiellä. Ei mitään virikkeitä, ei kaveita. Ja mummola myös naapurissa. Ihmettelinkin joskus, että miksen olis voinut olla hoidossa serkuilla. Äiti suuttui.
Onko minun lapsuudenperheeni tosissaan ainoa, jossa menneiden kaiveluun suhtaudutaan lämmöllä ja huumorilla? Erityisesti siskollani ja äidilläni tuo on suorastaan harrastus: otetaan jokin pieni ikävä sattumus menneisyydestä muistelun kohteeksi ja mälvätään sitä oikein huolella. Tekevät sitä yhdessä, välillä me muutkin osallistutaan. Äiti on Kainuusta. Siellä sanotaan, että tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta jos näin todella kävisi, niin eihän siellä muita olisikaan kuin silmättömiä. Kaikenlaisia muistoja jutellaan meidän lapsuudesta ja vanhempien omasta lapsuudesta, välillä nauretaan vedet silmissä. Joskus kun komennan omia lapsia ("ei maitoa janoon, niin jo mummikin opetti"), voi äiti huudella viereisestä huoneesta, että tarvitseekos sitä nyt kaikkea muistaa. :)
Kyllä minä olen aika varma, että omat lapset sitten isoina kyselevät, että miksi tehtiin niin tai noin, koetan olla unohtamatta, että sitten osaisin vastata. Ja samoin, eihän siinä ole mitään pahaa, jos on lapsena keksinyt kaikenlaisia höpsötyksiä. Eihän siinä ole mitään noloa, että on joskus ollut pieni. Välillä itsekin töpeksin kasvatuksen kanssa. Juuri siksi on tärkeää opetella se puhuminen, ettei ainakaan aikuisena enää kaikenlaisia ikäviä asioita olisi hampaankolossa.
109:llä napsahti, kun osui ja upposi. Ei ole puhtaat jauhot tuolla äidillä taikinassa. Toivottavasti miettii ensi yönä mitä kylvää. Hyvä, kun täällä käy erityyppisiä äitejä ja lapsia lukemassa näitä, aiheessa on selvästi keskusteltavaa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla. [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.
[/quote]
Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:32"]Puhun terapeutille ja äidilleni. Ei se ole pään seinään hakkasmista, vaan helpottavaa. Äitini on vain kestettävä se.
[/quote]
Sehän on hyvä jos äidille puhumisesta on hyötyä. Ymmärsin kuitenkin että ap:n tilanteessa näin ei olisi ollut. Silloin sitä puhumista hänelle on ihan turha jatkaa.
Nykyajan lapset tulevat kysymään äideiltään, että miksi minut vietiin hoitoon, kun pikkusisko syntyi. Etkö rakastanut minua.
Ja olen aivan varma, että nämä mammat raivostuu, koska pitäähän lasten ymmärtää, että ei nyt kukaan jaksa kahta lasta ja lapsille on parempi, että ovat hoidossa, kuin väsyneen äidin kanssa kotona.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]
109:llä napsahti, kun osui ja upposi. Ei ole puhtaat jauhot tuolla äidillä taikinassa. Toivottavasti miettii ensi yönä mitä kylvää. Hyvä, kun täällä käy erityyppisiä äitejä ja lapsia lukemassa näitä, aiheessa on selvästi keskusteltavaa.
[/quote]
Säälittävä päättely-yritys. Metsään meni. :)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:45"]
Kieltää aina kaiken. Ei hän ymmärrä, mitä on itse tehnyt. Vaihtoehtoisesti alkaa marttyyrin huokailu, kuinka hän on ollut niin huono äiti ja niin epäonnistunut kasvatuksessa. No, eipä voi kehuakaan.
[/quote]
Voisi muuttua paremmaksi, jos miettisi asioita ja pahoittelisi, mutta kaikki eivät halua sitä.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla. [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.
[/quote]
Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.
[/quote]
Hanki itsellesi apua.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:41"]
Mitä ihmeen lässytystä tämä on ettei omia kokemuksiaan saisi tuoda esiin ja niistä puhua, jos kyseessä on oma äiti?! Kyllä jokaisella on oikeus tietää ja kaikesta pitää voida puhua. Pelkäävätkö täällä keskustelevat, jotka kieltävät puhumasta vanhoista, että se on teilläkin edessä. Lapset tulevat kyselemään ja vaatimaan selityksiä? Itse olen ainakin omille lapsilleni nyt jo sanonut että jos joskus haluavat puhua, on se sitten meidän kesken tai terapiassa niin tulen välittömästi. Minä en ole täydellinen ja koska en voi nähdä asioita kuin omasta näkökulmastani olen valmis kertomaan miksi tein mitä tein. Se on myös osa lapsen kasvua, kasvatusta ja lähimmäisenä oloa. Tavoitteena on onnellinen tuleva aikuinen, jonka minä olen tähän maailmaan tuonut.
[/quote]SE SAMA IHMINEN vastailee ja puolustaa äitejä. Simppeli-ihminen, jolla ei varmaan ole ollut omassa elämässä mitään ongelmia tai ei sitten myönnä, että ongelmia on. Ei kannata välittää. Tuo sama tyyppi alkaa laukomaan vastauksia aina kun äideistä puhutaan...
[/quote]
Minuako tarkoitat? En koskaan vastaa juttuihin äideistä ja oman äitini kanssa en pysty olemaan lainkaan tekemisissä, sellaista helvettiä lapsuuteni oli. Siksipä minä olen se, joka sukupolvien paskaketjun katkaisee. Haluan antaa omille lapsilleni mahdollisuuden hyvään.
Lapsuudenystäväni on sitä mieltä, että äitiään ei saa rasittaa lapsuudentraumoillaan. Mutta se on hänen tapansa suojella itseään niiltä traumoilta. Ei ole pystynyt kohtaamaan pahaa kaltoinkohtelua jota koki koko lapsuutensa. Kävin heillä usein kylässä ja olemme tunteneet koko ikämme, joten tiedän mistä puhun. Kaikki siitä tiesivät, mutta kukaan ei tehnyt mitään. :(
Nyt pitää äitiään täysin erehtymättömänä ihmisenä ja ihanana mummona. On itse jo yli 30 eikä vaan pysty kohtaamaan oman lapsuutensa tuskaa. Tarvitseeko sanoakaan, että jatkaa samaa paskaa omien lastensa kohdalla. Olen tehnyt hänestä lastensuojeluilmoiotuksenkin, eikä olla enää väleissä. Lapsia on jo ainakin neljä ja omasta mielestään hän on tietysti itsekin tehnyt aina parhaansa ja äiti on aina lapselle se kaikista paras... Täydellistä paskapuhetta ja pelkkää itsepetosta, josta kärsii kaikista eniten ja vain ne lapset.
Todella surullista. :(
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla. [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. [/quote] Hanki itsellesi apua.
[/quote]
Hankipa itse. Sinulla tässä traumoja näyttää olevan.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:17"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla. [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. [/quote] Hanki itsellesi apua.
[/quote]
Äh, hänellä vain kolahti. Liian isot traumat itsellään ja defenssit puskevat päälle tai sitten itse hermostuksissaan lyö lapsiaan. Todennäköisesti molempia. Tunnistan tuossa hyökkäävyydessä ja ilkeilyssä oman äitini.
[/quote]
:D ootte te pimeitä.
[/quote]
Mitä sinulle on lapsena tehty, kun empatiakykysi ei koskaan päässyt kehittymään?
[/quote]
Hetkinen nyt.... Täällä porukka lynkkaa kilpaa omia vanhempiaan jostain ikivanhoista asioista ja minä olen se jolta puuttuu empatiakyky? Mielenkiintoinen näkökulma. Suosittelisin lämpimästi teille kaikille katkerille ja pitkävihaisille ihmisille anteeksiannon ja armahtamisen kokeilemista. Te itse teette elämästänne helvettiä, kun ryvette vanhoissa asioissa ja ylläpidätte katkeruutta. Jos haluatte katkaista sukupolvia jatkuneen kiertueen ja kohdella omia lapsianne eri lailla kuin teitä on kohdeltu, miksette vaan yksinkertaisesti tee niin? Miksi pitää jauhaa asioita, joille ei enää mitään voi?
[/quote]
*yläpeukku* Toivottavasti nämä katkerat ja pitkävihaiset ihmiset eivät hanki omia lapsia ennen kuin ovat toipuneet terveiksi.
En ole ikinä kuvitellu että voisin vanhempien kanssa käydä läpi lapsuutta. Kerran puolivahingossa tulin niin tehneeksi ja äiti ei puhunut mitään puoleen vuoteen ja vasta vuoden päästä välit alko korjaantua. Tästä syystä äiti voi aina ylpeänä kertoa kuinka meillä ei koskaan riidelty eikä hän voi ymmärtää miksi riitely on taprpeen. Ei riidelty ei, kukaan ei uskaltanut tällaisen hylkäämisreagoinnin pelossa sanoa negatiivista sanaa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla. [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.
[/quote]
Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.
[/quote]
Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.
Toistan: EI MITÄÄN.
Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:45"]
Kieltää aina kaiken. Ei hän ymmärrä, mitä on itse tehnyt. Vaihtoehtoisesti alkaa marttyyrin huokailu, kuinka hän on ollut niin huono äiti ja niin epäonnistunut kasvatuksessa. No, eipä voi kehuakaan.
[/quote]
Voisi muuttua paremmaksi, jos miettisi asioita ja pahoittelisi, mutta kaikki eivät halua sitä.
[/quote]
Katsoisit tarpeelliseksi kouluttaa vanhan äitisi paremmaksi kasvattajaksi? :) why, oh why? Kuka hyötyy?
Mainitsin joskus että en pitänyt siitä kuinka tiukkaa sukupuoliroolia äiti veti kasvatuksessaan - tai siis kuinka en "saanut" olla poikamainen lapsena/nuorena. Äidin reaktio oli että herttilei, ei ollut tehnyt sitä tietoisesti, ja osti syntymäpäivälahjaksi (20v) mulle legosetin :D (mainitsin siis etten esim koskaan saanut haluamani "poikaleluja", kuten legoja, ne meni aina veljelle).
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:31"]En ota esille mitään sellaista. Miksi pitäisi? Jos jokin kaihertaa, asiat kannattaa ottaa esille terapeutin kanssa, ei oman vanhemman. Ihmiset ei tajua, että sellainen vanhojen läpikäynti vanhempi-lapsi suhteessa ei auta mitään. Varsinkaan siinä tapauksessa, että asian ottaa esille se, joka kokee tulleensa huonosti kohdelluksi.
Useimmiten vanhemmat tekevät parhaansa. Joskus menneisyyden varjot näkyvät myös vanhempien elämässä tai muita stressitekijöitä on ympärillä niin, että vanhemmuudessa epäonnistuu. Ja jos joku ei yritä parastaan lapsensa kanssa, asia ei yleensä muutu tai "kosketa" myöhemminkään.
[/quote]
Puhu omasta puolestasi. Minua on helpottanut puhua ääneen muistoistani koskien väkivaltaista lapsuuttani. Äitini nyt vaan on pakko kuunnella ja kohdata omat tekonsa. Minkä taakseen jättää, sen edestänsä löytää.