Miten äitisi suhtautuu, jos otat esille jonkun lapsuutesi epäkohdan?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:48"]Miksi ihmeessä ottaisin sellaisia esille? Ei niillä tarvitse enää vanhaa äitiä loukata. Ollutta ja mennyttä, eikä ne vatvomalla muutu. Äitini teki parhaansa, ja jokaisen ihmisen paras sisältää myös virheitä. Ei niitä tarvitse vuosikymmenien päästä esiin kaivaa ja niillä toista piinata. Keskitytään nykyhetkeen vaan.

Nuorena joskus kyllä otin esiin -kypsymättömyyttäni- lapsuuden epäkohtia ja jopa syytin äitiä asioista elämässäni. Ymmärrettävästi äidin reaktio oli puolustuskannalle meno ja jonkinlainen riita siitä tuli. Täysin ymmärrettävää. Jos hyökätään vastaan, ihminen puolustautuu. 
[/quote]

Onko sulla Tukholma syndrooma?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:45"]

Nykyajan lapset tulevat kysymään äideiltään, että miksi minut vietiin hoitoon, kun pikkusisko syntyi.  Etkö rakastanut minua.

Ja olen aivan varma, että nämä mammat raivostuu, koska pitäähän lasten ymmärtää, että ei nyt kukaan jaksa kahta lasta ja lapsille on parempi, että ovat hoidossa, kuin väsyneen äidin kanssa kotona.

[/quote]

Joillekin hoidossaolo on hyvä juttu, osalle ei. Minä ainakin toivon, että lapseni uskaltaa todellakin ottaa sellaiset asiat puheeksi mitkä häntä mietityttää. Erityisesti ne, joista on jäänyt jotain ikäviä mielikuvia tai kokemuksia tai traumoja. Ei ole kenellekään hyväksi pohtia sellaisia yksin, ja äitinä pystyn tietysti kertomaan sellaistakin mitä hän ei muista ja oman kantani asiaan.

Niin, ja voin pyytää anteeksi jos on aihetta. Toivon että voin äitinä helpottaa lapseni oloa. En toivo, että hän hautaa pahan mielen johonkin sielunsa syövereihin. Miksi sinä toivot omien lastesi tekevän niin?

Niistä asioista ei saa meillä puhua... Jos on joskus ottanut puheeksi esim. Miksi isäni hakkasi siskoa niin että nenä oli otsassa ja miksi lääkärissä ei kerrottu totuutta tai miksi juoksimme naapurin puolelle vanhempia pakoon kun jahtasivat ja tiesimme etteivät naapurien puolelle uskalla tulla.
Miksi olen heidän kanssaan edes tekemisissä..

Äiti, miksi vietit aina aikaa aihe vapaalla ja en nähnyt sinusta lapsena kuin selän. Kun kysyin sinulta jotain, ynähdit vain, kun päivitit facebookkia. Et ollut koskaan aidosti läsnä, kun puhelimessasi pingitti koko ajan whatsappi ja viestit olivat paljon tärkeämpiä.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:53"]

Mainitsin joskus että en pitänyt siitä kuinka tiukkaa sukupuoliroolia äiti veti kasvatuksessaan - tai siis kuinka en "saanut" olla poikamainen lapsena/nuorena. Äidin reaktio oli että herttilei, ei ollut tehnyt sitä tietoisesti, ja osti syntymäpäivälahjaksi (20v) mulle legosetin :D (mainitsin siis etten esim koskaan saanut haluamani "poikaleluja", kuten legoja, ne meni aina veljelle).

[/quote]

Ihana! :D

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:40"]

Kaikillahan meillä on vaikka mitä lapsuudesta valitettavaa mutta ei niitä äidille ääneen sanota. Niistä purputetaan saunan lauteilla javereille tai miehelle, mutta menneet on menneitä. Se mikä susta tuntuu epikseltä on äidillesi voinut olla ihan ok ja hänelle suuren yrityksen tulos. Nyt suhteellisuudentajua ja aikuisuutta peliin

[/quote]

Lapsenhakkaaminenhan onkin suuren yrityksen tulosta. Älä viitsi. Mitä pelkäät? Ei ole tainnut oma äitiytesi mennä ihan putkeen. Löydät vielä edestäsi menneisyytesi, valitan.

Terveeseen vanhemmuuteen kuulu se, että asioista voi ja pitääkin keskustella. Minä olen ainakin tehnyt selväksi lapsilleni, että aivan kaikista tunteista saa ja pitääkin puhua. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:45"]

Nykyajan lapset tulevat kysymään äideiltään, että miksi minut vietiin hoitoon, kun pikkusisko syntyi.  Etkö rakastanut minua.

Ja olen aivan varma, että nämä mammat raivostuu, koska pitäähän lasten ymmärtää, että ei nyt kukaan jaksa kahta lasta ja lapsille on parempi, että ovat hoidossa, kuin väsyneen äidin kanssa kotona.

[/quote]

Asiasta voi varmaan keskustella. Siitähän tässä on kyse. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:12"]

Oma äitini nostaa itse välillä esille miten erinomainen oli. Hän sentään hoiti lapsiaan kotona 20 vuotta eikä hyppinyt meidän pillin mukaan. Oma versioni on se, että olin kouluikäiseksi asti kotona enkä juuri saanut ikäistäni seuraa pitkien välimatkojen vuoksi. Harrastuksiakaan ei ollut, koska niihin olisi pitänyt kuljettaa ja "meillähän ei kakaroitten pillin mukaan hypitä". Eikä vanhemmat tietenkään viitsineet meidän kanssa tehdä mitään. Kouluiässä häpesin rumia vaatteitani, koska äitini mielestä oli pääasia, että vaatteet olivat halpoja ja käytännöllisiä. Olin hirvittävän kateellinen luokkakavereille, joilla oli nätit vaatteet. Selkäsaunoja sain kouluikäiseksi asti, vaikka ruumiillinen kuritus oli laissa kielletty jo ennen syntymääni. En viitsi kaivaa noita asioita, mutta minusta on ärsyttävää miten äiti korostaa miten hyvä lapsuus meillä oli. Kyse ei ollut myöskään varsinaisesti rahan puutteesta vaan siitä, että meihin laitettu raha olisi mennyt hukkaan.

[/quote]

Kuin minun kynästäni! Vanhemmilla omassa lapsuudessani ei ollut yleensäkään tapana osallistua lasten harrastuksiin kuten nykyään, joten siinä mielessä omat vanhemmat toimivat "normaalisti.

Minun olisi haluttu harrastavan jotain urheilulajia, mutta siinä ei päästy puusta pitkälle, kun olisi tullut kustannuksia kuten urheiluvaatteet. Omia juttuja harrastin salaa kuten koulun näytelmäkerhoa. Tein sinne kerran oman näytelmän, mutta jouduin antamaan "kässärin" äidilleni, koska harrastus muka häiritsi koulunkäyntiä. Kavereita ei saanut tuoda kotiin ja kotona piti yläasteikäisenäkin olla jo kahdeksalta. Uusia vaatteita ei paljon osteltu ja jouduin käyttämään myös äidin vanhoja.Mielipidettä, toiveita tai tuntoja ei kysytty kai koskaan.

Ehkä viimeksi mainittu oli se kaikkein oleellisin asia eli tällä perusteella en voi sanoa, että kasvatusratkaisut olisi tehty rakkaudesta muka parasta yrittäen. Tai toisaalta voi ehkä sanoa, että ehkä siihen nähden, kuinka vähän meitä lapsia rakastettiin, olot olivat siedettävät. Olisivat kai voineet olla pahemmatkin.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Kukaan lapsi ei ole vanhemmilleen MITÄÄN velkaa olemassaolostaan.

Toistan: EI MITÄÄN.

Mutta JOKAINEN vanhempi on lapsilleen velkaa hyvän lapsuuden. Jos ei pysty sitä antamaan, on syytä antaa lapsi adoptioon. Jos se lapsi on jo aikuinen ja haluaa puhua kaltoinkohtelusta, niin silloin vanhempi nöyrtyy ja puhuu tasan niin paljon kuin lapsi haluaa ja sen jälkeen pyytää anteeksi ja kysyy, voiko tehdä mitään lapsensa hyväksi nyt kun tämä on aikuinen.

[/quote]

Bullshit. Lapsuus ei ole ikinä tarpeeksi hyvä. Ei ainakaan enää tässä hullussa maailmassa, jossa vanhemmista on tehty lastensa nöyrempiä palvelijoita ja tulokset ovat jo näkyvissä. En tiedä ketään, jonka lapsuudessa ei olisi ollut kurjiakin asioita ja vanhempien hölmöilyitä ja epäonnistumisia. Ne kuuluu elämään ja jos nuo kokemukset viedään lapsilta, heistä kasvaa herkkänahkaisia ja joka asiasta valittavia hemmoteltuja vanhempia omille lapsilleen. 

[/quote]

Oletko sä ihan vajaa? Totta kai jokaisen lapsuudessa on pettymyksiä ja negatiivisia kokemuksia. Mutta kyse on asioiden käsittelystä. Sukupolvien menemisestä eteenpäin näissä asioissa, ettei jumiteta tekemään samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.

Juuri siksi koska kaikki vanhemmat tekee virheitä, kaikilla lapsilla pitää olla oikeus puhua niistä. Ei se ole niin vaarallista. Miksi se pelottaa sinua sinua niin kovasti?

Mun aikuinen lapseni halusi keskustella lapsena kokemistaan asioista joista oli jäänyt paha mieli. Mulla oli surullinen olo, pyysin anteeksi ja itkin. Hirvittävää kun en edes muista mitä kaikkea sitä on lapselleen aiheuttanut. Lapsi on nähnyt asiat toisin ja kantanut pahaa oloaan vuosikaudet. En koskaan voi antaa itselleni anteeksi sitä että lapseni on joutunut kärsimään. Lapselle joku aikuisesta pieneltä tuntuva asia voi olla hirveän traaginen. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin.

[/quote]

Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why. 

[/quote]

Olisipa niin. Muistan jo 6-vuotiaana rukoilleeni iltaisin, että kuolisin. Kun otin vastaan lyöntejä, toivoin, että kipu ja pelko lakkaisi ja vain kuolisin. Eli miksi niitä väkivaltaisia vanhempiani pitäisi kunnioittaa? 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:40"]

Kaikillahan meillä on vaikka mitä lapsuudesta valitettavaa mutta ei niitä äidille ääneen sanota. Niistä purputetaan saunan lauteilla javereille tai miehelle, mutta menneet on menneitä. Se mikä susta tuntuu epikseltä on äidillesi voinut olla ihan ok ja hänelle suuren yrityksen tulos. Nyt suhteellisuudentajua ja aikuisuutta peliin

[/quote]

Täällä on erilaisia kokemuksia, toisilla vähemmän ja toisilla enemmän käsiteltäviä epäkohtia. Täällä on myös fyysisen, seksuaalisen ja henkisen väkivallan kärsineitä aikuisia lapsia. Äidin väkivalta voi jatkua loputtomiin, kun vain uhri on lähellä tai saavutettavissa. Jos ei ole, niin henkistä väkivaltaa äiti voi tehdä lapselleen silti, muiden kautta. Materiaaliin kohdistuvaa väkivaltaa, että tuhoaa esim. lapselle kuuluvaa omaisuutta. Kyllä tässä suhteellisuuden tajua on ja aikuisuutta omalla puolella, eikä noita hullun tempauksia kehtaa puhua saunan lauteilla. Ei ole kenenkään suhteellisuustajuisen ihmisen mielen käsiteltävissä, koettu on.

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.  [/quote] Hanki itsellesi apua.

[/quote]

Äh, hänellä vain kolahti. Liian isot traumat itsellään ja defenssit puskevat päälle tai sitten itse hermostuksissaan lyö lapsiaan. Todennäköisesti molempia. Tunnistan tuossa hyökkäävyydessä ja ilkeilyssä oman äitini. 

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:23"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:36"] [quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:25"]Ihan halvatun kiittämättömiä pentuja ootte kaikki. Hävetkää. Ennen vanhaan vanhempia kunnioitettiin AINA. Nykypennut ovat jostain saaneet päähänsä, että vanhempienkin on ANSAITTAVA kunnioituksensa. Ei ole ihme, ettei pennut kunnioita vanhempiaan, opettajiaan, poliisia, sotaveteraaneja, ylipäänsä ketään. Tätäkö halusitte? Kyllä nyt on kaikilla mukava olla.  [/quote] Mitä kunnioittamista on väkivaltaisesta vanhemmassa ja sen suojelijassa ? Minä en vanhempiani kunnioita, pelkkää ilmaa minulle. Lapsillani on isovanhempia isänsä puolelta kyllä riittämiin. [/quote] Ilman niitä väkivaltaisia vanhempia sinua ei olisi olemassa. That's why.  [/quote] Hanki itsellesi apua.

[/quote]

Äh, hänellä vain kolahti. Liian isot traumat itsellään ja defenssit puskevat päälle tai sitten itse hermostuksissaan lyö lapsiaan. Todennäköisesti molempia. Tunnistan tuossa hyökkäävyydessä ja ilkeilyssä oman äitini. 

[/quote]

:D ootte te pimeitä. 

[/quote]

Mitä sinulle on lapsena tehty, kun empatiakykysi ei koskaan päässyt kehittymään? 

[/quote]

Hetkinen nyt.... Täällä porukka lynkkaa kilpaa omia vanhempiaan jostain ikivanhoista asioista ja minä olen se jolta puuttuu empatiakyky? Mielenkiintoinen näkökulma. Suosittelisin lämpimästi teille kaikille katkerille ja pitkävihaisille ihmisille anteeksiannon ja armahtamisen kokeilemista. Te itse teette elämästänne helvettiä, kun ryvette vanhoissa asioissa ja ylläpidätte katkeruutta. Jos haluatte katkaista sukupolvia jatkuneen kiertueen ja kohdella omia lapsianne eri lailla kuin teitä on kohdeltu, miksette vaan yksinkertaisesti tee niin? Miksi pitää jauhaa asioita, joille ei enää mitään voi? 

[/quote]

*yläpeukku* Toivottavasti nämä katkerat ja pitkävihaiset ihmiset eivät hanki omia lapsia ennen kuin ovat toipuneet terveiksi. 

[/quote]

Tuolla on tilaa uusille ketjuille, sinne voi vaikka perustaa uuden nimeltään kaikki ovat katkeria ja pitkävihaisia. Ja sitten vaan sinne huutelemaan katkeruutta ilman mitään perusteluita, eikä tarvi mitään niin pohtiakaan, kunhan vaan toistatte katkeruutta ja pitkävihaisuutta. Pitäkää huoli siellä omassa ketjussanne, ettei mitään muuta ole kuin noita kahta tunnetta, sillain suppeasti.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:19"]

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

[/quote]

Sinä tuskin pystyt ymmärtämään sitä, miten arat asiat menkat voi olla tietyn ikäpolven ihmisille. He tuskin itsekään ymmärtävät sitä, miksi, koska heidät on niin pienestä pitäen siihen kasvatettu. Ne on olleet noloja naisten asioita jotka pitää hoitaa häpeässä ja hiljaa, huomaamatta. Ei nämä ihmiset useinkaan kestä sitä että yhtäkkiä, heidän ollessaan jo ehkä vanhenevia tai vanhoja, yhtäkkiä pitäisikin osata puhua noista asioista avoimesti ja arkisesti. Ihmiset nyt on sellaisia, että usein on erilaisia estoja ja lukkoja, ei siitä toisia oikein moittia voi.

[/quote]Simppeli-ihminen vastaili taas. Elämään tulee eteen asioita, jotka on hyvä käydä lävitse. Simppeli-ihmiset eivät käy niitä lävitse vaan menevät samalla kaavalla kuten ennenkin ja kaikilla yleistyksillä.

[/quote]

Se, että ymmärtää jonkun käytöksen taustoja ei tarkoita sitä, että haluaisi toimia itse samoin. Koita sinäkin sisäistää tällainen asia.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:53"]Onko sulla Tukholma syndrooma?

[/quote]

Tarve diagnosoida ihmisiä keskustelu palstalla?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 19:03"]

Kun äitinne on vanhoja ja sairaita ja vanhainkodissa, autatteko ja hoidatte pyytettömästi ja käytte katsomassa? Vai onko äitinne yksi niistä yksinäisistä vanhuksista, joita kukaan ei käy katsomassa?

[/quote]

Veljeni hoitaa äidin asiat. Minua äiti ei ole koskaan rakastanut, enkä minä enää häntä. Emme ole tavanneet vuosiin, enkä aio ottaa yhteyttä sittenkään kun pääsee vanhainkotiin. En todellakaan koe olevani hänelle mitään velkaa.

Loukkaantuu aivan kauheasti ja masentuneena alkaa valittaa.