Mikä asia jäi ihmetyttämään synnäriltä?
Tokan hakureissulta se, kun vauvaa kätilö kävi tarkastelemassa yölläkin kahteen kertaan. Ensin kävi pikavisiitillä puolen yön maissa ja perusteellisemman tarkastuksen teki aamuyöllä. Ainakin mittasi vauvalta lämmön.
Itsellä oli odotusaikana raskausdiabetes ja vastasyntyneeltä otettiin tietyin väliajoin verensokerit, arvot olivat normaalit, mutta silti tuo yötarkkailu vain jatkui. En ymmärrä miksi ja mikä oli tuon takana?
Kommentit (226)
2 lasta tyksissä synnyttäneenä voisin sanoa että siellä ainakin sai halutessaan apua. Esikoisen kanssa kaikki näytettiin ja toisen kanssakin hoidettiin aamutoimet kätilön kanssa. Kiirettä oli mutta hetken kun jaksoi odottaa niin joku varmasti auttoi. Tyksissähän ei esim kylvetetä ollenkaan. Ruoka haettiin itse mutta olisi sen varmaan joku tuonutkin jos olisi pyytänyt. Vaatteita oli isot kasat.
Taysissa ainakin ihmetytti se että osastolla sai yhdeltä hoitajalta yhdenlaista neuvoa tehdä asiat ja toiselta toisenlaista. Ja sitten toinen hoitaja aina haukkui ja taivasteli että ei hyvänen aika noin voi tehdä, kun teit sen toisen hoitajan neuvojen mukaan asioita. Kummallista pätemisen tarvetta hoitajilta (ja en vain minä ollut tätä mieltä, myös mies, ettei vaan hormonien takia ärsyttänyt). Siinä väsyneenä ja kipeänä ei kiinnostaisi tuo vaan saada apua vauvasta huolehtimiseen ihan neutraalisti. Kuten se että yksi sanoo että vauva vieressä ei saa maata sängyssä, ja toinen tulee sanomaan(huutamaan) että sun täytyy pitää sitä vauvaa vieressä. Mistä ensisynnyttäjä voi itse tietää..
Aiemminkin olen sairaalassa ollut ja hoitajat olivat järjestään tosi mukavia. Synnytysosastolla oli tosi monia normaaleja ja mukavia hoitajia, mutta itselle osui useampi tälläinen pätijä. Vieruskaverikin huoneessa ihmetteli kuinka mulla ne hoitajat olivat niin epäystävällisiä. Ja olin siis ihan tavallinen vähän vanhempi ensisynnyttäjä, ja ihmettelin sitä kun kohdeltiin kuin olisin jotenkin tehnyt jotain tosi väärää. Mietin muutamaankin kertaan että sotkiko ne mut johonkin muuhun kun mua niin ankarasti siellä käskytettiin.
Mulla on oikein hyvät muistot synnytyksestä Kättärillä. Ainoa vähän kummallinen tilanne oli se, kun tarkastaessaan minua kotiinlähtöä varten kätilö jäi pitkäksi aikaa tuoksuttelemaan alapäätäni ja miettimään, että "onko tuossa vähän semmoinen tulehtunut haju, vai eikö sittenkään". Tuli lopulta siihen tulokseen, että ihan normaali se taitaa olla. Naurattaa vieläkin kun muistan sen mietteliään ryppyotsaisen ilmeen :D
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 21:21"]Vauvan pitää imeä "tyhjää tissiä" jotta maidon tuotanto käynnistyy.
Sitä paitsi sieltä tulee kyllä pikku tehotipat sitä ensimaitoa, jonka voimalla pärjää kunnes varsinaista maitoa alkaa tulla.
[/quote]
Tunti on täysin liioiteltua. Vartti riittää oikein hyvin maidon tuotannon käynnistämiseen. Ei pumpullakaan tuntia stimuloida, johan siinä on rinnat ruvella.
Taysissa synnyttänyt 2 kertaa. Ikävimpiä oli ne svo:n sitruunanaamaset hoitsut ja synnytyssalien kiukuttelevat kätilöt. Ihania taas kaikki synnyttäneiden osaston hoitajat ja opiskelijat.
Mutta se mikä KUMMASTUTTI, oli tiedon kulun totaalinen toimimattomuus talon sisällä. Omasta neuvolasta lähetettiin sairaalaan valmiiksi lomake synnytystoiveista, mm.että haluan lääkkeellisen kivunlievityksen ja että on eräs lääkeaineallergia. Taysissa sit lääkärissä (ns yliaikaiskontrolli) käydessäni näitä tietoja ei tiedettykään " no hyvä,laitetaas tänne sun tietoihin".
Kun menin synnyttämään, ilmottautuessa kysyttiin taas ko.asiat, ja kirjattiin uusina asioina mun tietoihin.
Synnytysvastaanotossa kerroin ko.asiat sit kolmatta kertaa, heille ihan uusia tietoja, taas kirjattiin mun tietoihin.
Synnytysosastolla kätilö kysy taas nää asiat, niitä ei ollut mun tiedoissa, no kirjattiin mun tietoihin.
Synnytyksen pitkittyessä vaihtui työvuoro ja uusi kätilö kysy taas nää asiat!? Kun ei ollu tiedossa.
OIKEESTI. Siinä kohtaa aattelin jo, et apua, näitten käsissäkö mä ja mun vauva ollaan.
Taysissa synnyttänyt 2 kertaa. Ikävimpiä oli ne svo:n sitruunanaamaset hoitsut ja synnytyssalien kiukuttelevat kätilöt. Ihania taas kaikki synnyttäneiden osaston hoitajat ja opiskelijat.
Mutta se mikä KUMMASTUTTI, oli tiedon kulun totaalinen toimimattomuus talon sisällä. Omasta neuvolasta lähetettiin sairaalaan valmiiksi lomake synnytystoiveista, mm.että haluan lääkkeellisen kivunlievityksen ja että on eräs lääkeaineallergia. Taysissa sit lääkärissä (ns yliaikaiskontrolli) käydessäni näitä tietoja ei tiedettykään " no hyvä,laitetaas tänne sun tietoihin".
Kun menin synnyttämään, ilmottautuessa kysyttiin taas ko.asiat, ja kirjattiin uusina asioina mun tietoihin.
Synnytysvastaanotossa kerroin ko.asiat sit kolmatta kertaa, heille ihan uusia tietoja, taas kirjattiin mun tietoihin.
Synnytysosastolla kätilö kysy taas nää asiat, niitä ei ollut mun tiedoissa, no kirjattiin mun tietoihin.
Synnytyksen pitkittyessä vaihtui työvuoro ja uusi kätilö kysy taas nää asiat!? Kun ei ollu tiedossa.
OIKEESTI. Siinä kohtaa aattelin jo, et apua, näitten käsissäkö mä ja mun vauva ollaan.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 23:20"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 22:28"]Jäin ihmettelemään olinko vain herkkä synnytyksen jälkeen vai oliko kätilö vain tökerö, mutta kun saavuimme osastolle niin minulle tökättiin viides vuode huoneeseen ja sanottiin: "Mies voi nyt lähteä heti kotiin, tulee sitten aamulla." En tiennyt mitä tehdä huutavan käärön kanssa ja hävetti kun kaikki heräsivät keskellä yötä siihen. Aloin itsekin vollottaa ja mies pyysi perhehuonetta ja sen onneksi saimme. Ottakaa huomioon, että olin valvonut monta, monta tuntia putkeen. :D
[/quote]
Siksi mies ajettiin pois, kun menitte osastolle keskellä yötä ja neljä muuta mammaa olisi häiriintynyt taatusti, kun te pölisitte :) itsekin sain esikoiseni yöllä ja samalailla se mies häädettiin osastolta pois, vaikka olin ainoa siinä huoneessa. Olin myös itsekin aika sormi suussa väsyneenä miettien, että mitäs tälläisen käärön kanssa tehdään
[/quote]
Toki, ymmärrän kyllä. Olin vain kovin herkkänä. :D Onneksi kuitenkin saimme sen perhehuoneen...
Pori. Aivan hirveä paikka, kamalia kätilöitä ja oikeasti ääliöin noista on Sanna. Voisivat opetella inhimillistä lähestymistä ja sitä miten rankkakipuista äitiä kohdellaan. Jos ei voi auttaa ylös sängystä kivun ja massiivisen vuodon valumisen vuoksi edes äidin pyynnöstä niin on väärällä alalla töissä. Leikossa juuri kerrottu, ettei saa nousta yksin ylös.
Miksi tarvitsee tulla itkettämään vauvaa jonka on juuri ed. vuoron kätilö katsonut ja vauva nukahtanut tyytyväisenä mutta ei kun valot päälle, kaikki hereille ja vauvan huudattamista. Lisämaitoa annettiin vaikkei pyydetty ja se nännien rusentelu, tissien puristelu ja äidin nälviminen :( Ylipäänsä raaka kohtelu kuin olisi jokin esine..Empatiakoulutusta voisi pitää henkilökunnalle ihan alkuunsa.
En ala luetella tässä enempää mutta paska kokemus eikä tuonne enää toiste. Kiitosta saa myötätuntoinen kätilö Mari joka oli harjoittelemassa, aivan ihana ihminen!
[quote author="Vierailija" time="24.05.2015 klo 11:21"]Ihan oikeasti nyt miettikääpä itsekin, miksiköhän ne miehet ajetaan kotiin jos äiti ja vauva laitetaan yöllä useamman hengen huoneeseen.
[/quote]
Voi kun mieleni nyt niin pahoitin.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2015 klo 11:21"]Ihan oikeasti nyt miettikääpä itsekin, miksiköhän ne miehet ajetaan kotiin jos äiti ja vauva laitetaan yöllä useamman hengen huoneeseen.
[/quote]
Joo minä olin kolmen hengen huoneessa jossa välillä naiset kävi odottelemassa synnytyksen käynnistymistä MIEHINEEN ja toiset sitten saapuivat vauvojen kanssa. Miehet ramppasivat huoneessa yötä päivää sen puolisen tuntia jokainen, ennen kun kätilöt kävivät käskemässä pois. Jokaisen miehen vaimo(ke) nosti metelin siitä miksi hänen miehensä ei saanut jäädä. Tätä oli kiva heräillä kuuntelemaan.
Minua ihmetytti yleensäkin huonetovereiden ajattelemattomuus - puhelimeen puhuttiin koko ajan ihan siellä huoneessa, vaikka muut yrittivät nukkua.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:17"]Omilta ajoilta eim mikään, mutta tytär synnytti tuossa lähiaikoina ja jäin ihmettelemään miten hoito onkaan huonontunut. Vaikka millaiset repeämär ja pukamat olisi niin ruuat pitää hakea itse, mitään lääkettä mm pukamiin ei saanut vaikka pyysi jne. Sitten tää ettei siellä nykyisin opeteta mitään, itsellä aikoinaan näytettiin kaikki, mm kylvetys, syöttäminen yms. Vaikka äiti olisi ihan puhki niin vauvaa pitää hoitaa ympäri vuorokauden itse...siitä huolimatta että perä on siinä kunnossa että istumaan ja kävelemään ei pysty. Eipä aikoinaan vauvaa ollut pakko pitää huoneessa jos itse oli kipeä. Sitten tään sinivalohoito, mitä ihmeen järkeä se on tehdä siinä huoneessa missä äidit ovat??? Henkisesti tosi vaikeaa äidille kun ei saa lohduttaa vauvaansa vaikka toinen huutaa kurkku suorana...ja kuka siinä valossa muka pystyy nyukkumaan? Kun jonkun vauvalla valohoito niin koko huone valvoo. Ei mitään järkeä! Todella surkeassa jamassa ollaan nykyisin :( [/quote] Ai ei ole mitään järkeä tuossa sinivalohoidossa samassa huoneessa?! Mun sydän itki verta kun esikoinen vietiin muualle sinivaloon aikoinaan. Nyt seuraavan kohdalla sain onneksi pienen pitää vieressäni sinivalohoidon aikana, etenkin kun sektion jälkeen se liikkuminen ei niin kauhean yksinkertaista ole ja sinivaloa jouduttiin antamaan kolme vuorokautta.. Vähän sitä perspektiiviä kiitos.
[/quote] Siis VAUVA OLI VIERESSÄSI valohoidon aikana???????????????? TAYS:ssa vauva on kyllä samassa huoneessa kuin äiti mutta ympärille "teipataan " verhot niin ettei äiti voi koskea/nähdä lasta. Eli äidin on kuunneltava tunnista toiseen lapsebn itkua ilman että voi tehdä asialle yhtään mitään!!! Mieti hiukan miten rankka kokemus. Sitä huutoa kuuntelevat sitten kaikki muutkin siinä hioneessa. Pahimmassa tapauksessa h8uoneessa olijat eivät saa nukutuksi lainkaann kun ensin itkee toisen lapsi ja sitten toisen. Eli toistan, EI MITÄÄN JÄRKEÄ! Vähän perspektiiviä kiitos!
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 21:21"]
Vauvan pitää imeä "tyhjää tissiä" jotta maidon tuotanto käynnistyy. Sitä paitsi sieltä tulee kyllä pikku tehotipat sitä ensimaitoa, jonka voimalla pärjää kunnes varsinaista maitoa alkaa tulla.
[/quote] Juu, esim 3 vrk vauva pärjää ihan hyvin muutamalla tipalla, niinkö, varmaan viikonkin jos niikseen on? Ihan kiva kuunnella kun lapsi itkee nälkäänsä tunnista toiseen.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 21:41"]
Missä periferiassa pitää vielä imettää tunti? Sehän on suositus maksimissaan vartti per rinta. Tunnissa nälkinen vauva väsähtää, se ei stimuloi maidontuotantoa yhtään enempää ja lisäksi äidillä on kohta tuota tahtia nännit auki.
[/quote] TAYS on vastaus tähänkin. Eli joka imetyskerralla piti imettää TUNTI ensin vaikka rinnoista ei tullut mitään. Vauva tietty ensin itki ja sitten väsähti. Sitten kun hirveellä anelulla sai pienen tipan luovutettua maitoa niin vauva ei enää jaksanut sitä juoda kun oli niin väsynyt.
Äiti kertoi että aikoinaan mm Heidekenillä ja TYKS:ssä imetettiin vain vartin verran ja jos maitoa ei vielä tullut niin antoivat pullostaihan ilman "anelua".
Jaahas. Eli jos raskautumaan erehtyy, niin mukaan omat buranat, lisämaidot ja korvatulpat sekä jotain kättä pidempää jolla saa huidottua yli-innokkaat kätilöt pois kimpusta. Itse kyllä kallistun näiden(kin) tarinoiden jälkeen "pelko"sektion puolelle (sitähän ei saa sanoa että haluaa synnyttää sektiolla koska ei pidä riskejä tai haittoja vauvalle asiaan perehdyttyään olennaisesti suurempina ja on kiintynyt ehjään kehoonsa).
[quote author="Vierailija" time="24.05.2015 klo 10:50"]
Mä kirjoitin ensimmäisellä sivulla, miten kivasti Seinäjoella huomioitiin vuodeosastolla synnyttäjä, tai ainakin mulla on kaksi positiivista kokemusta (ensimmäinen tosi huonossa, toinen tosi hyvässä kunnossa). Ekalla kerralla en voinut ottaa vauvaa yöksi hoidettavakseni ensimmäisinä öinä, sitten vasta sain vauvan yöhoitoon, kun saimme perhehuoneen. Kukaan ei syyllistänyt mistään, aina sanottiin, että soita sitten kelloa, kun tarvitset jotain. Ja ihan kaikkiin pikkujuttuihin soitin sitä kelloa, jos mies ei ollut paikalla, ja kaikessa omat hoitajani mua auttoivat. Tokalla kerralla, kun olin ihan hyvässä kunnossa, kätilö kävi yöllä jotain juttua hoitamassa ja kysyi, tuoko hän mulle välipalakaapista jotain. Joten ainakin minulla on sieltä semmoinen kokemus, että synnyttäjää arvostetaan siellä paljon eikä oleteta, että jaksaa tai pystyy tehdä ihan kaiken itse. Tietenkin se riippuu myös siitä, kuka sattuu omaksi hoitajaksi. Mulla oli toisella kerralla yksi niin kultainen omahoitaja, hän vei ja toi ja haki koko ajan kaikkea, kommentoinkin hänelle, että sä et kyllä varmasti paljon istahtamaan ehdi.
[/quote]Mulla on kyllä ihan päinvastainen kokemus SEKS:stä. Olin ollut sektiossa, menettänyt paljon verta ja olin kamalan kipeä ja meinasin ensimmäisinä päivänä pyörtyä aina kun nousin ylös. Vauvaa en kuitenkaan saanut yöksi lastenhoitajille edes sektion jälkeisenä yönä, vaikka kovasti koitin anella. Haukkuivat minut pystyyn, ja papereihin sitten kirjattiin, että "Kannustettu äitiä pitämään vauva huoneessa."
Olin kuulemma poikkeuksellisen kipeä. Kätilöt ehdottelivat erilaisia diagnooseja vatsakalvon tulehduksesta lähtien, mutta lääkäriä ei kuitenkaan kutsuttu paikalle. Kipulääkkeissäkin pihdattiin.
Illat ja yöt olin kovassa nälässä, kun kukaan ei kertonut välipalakaapin olemassa olosta.
Olisin tarvinnut sektion jälkeen ummetuslääkettä, ja pyysinkin, mutta jostain syystä sitä kieltäydyttiin antamasta. Mies sitten haki sitä minulle apteekista.
Kaksi olen käynyt vain ponnistamassa sairaalassa ja lähtenyt synnytyssalista muutaman tunnin päästä kotiin, ihan ymmärtäväisiä kätilöitä silloin sattunut kohdalle. Toiset kaksi sitten tehnyt kotiin rauhassa kotilon seurassa. Synnärillä en ole viettänyt kovinkaan pitkiä aikoja mutta sen minkä olen siellä nähnyt on kauhea kiire ja kipeitä naisia se on jotenkin surullista vois kuvitella että olisi ihanaa, rauhallista, kiireetöntä, onnellisia äitejä.. Mutta ei itkuisia kasvoja, väsymystä ja vauvojen itkua.
Neuvotaanko noissa käytännön asioissa enää ollenkaan? Synnytysvalmennukset on loppu, mutta esim. sairaalassa vauvan pitely tai vaikkapa, mistä saa ruokaa vuodeosastolla tai mihin laukut jätetään.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 05:08"]Neuvotaanko noissa käytännön asioissa enää ollenkaan? Synnytysvalmennukset on loppu, mutta esim. sairaalassa vauvan pitely tai vaikkapa, mistä saa ruokaa vuodeosastolla tai mihin laukut jätetään.
[/quote]
Kyllä minä kuulin verhon takaa että minun kolmihenkiseen huoneeseen saapuvia neuvottiin kaikessa mahdollisessa. Itse saavuin nukutettuna eli minua on varmaan neuvottu silloin kun en ole ollut tajuissani, itse piti kaikki selvittää. Makasin synnytyseritteissäkin kaksi päivää ennen kun pääsin suihkuun. Tunnustivat kolmantena päivänä että olivat unohtaneet minut.
Vauvan pitää imeä "tyhjää tissiä" jotta maidon tuotanto käynnistyy.
Sitä paitsi sieltä tulee kyllä pikku tehotipat sitä ensimaitoa, jonka voimalla pärjää kunnes varsinaista maitoa alkaa tulla.