Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Yhdysvalloissa opiskellaan usein kaukana kotoa ja opiskelijat asuvat useimmiten kampuksella ja se maksaa. Välimatkat ovat pitkät.
Niin, opiskelevat samassa osavaltiossa ja voivat asua siellä edullisessa opiskelija-asunnossa. Ekana vuonna jaetaan huone jonkun kanssa ja toisena vuonna on oma huone, siellä yleinen käytäntö ja saadaan ystäviä iäksi. Suomessa ei solut kelpaa kellekään ja ne on suunnilleen ihmisoikeusloukkaus.
Bensa maksaa Yhdysvalloissa reilun neljänneksen Suomen hinnoista ja siellä kaikilla on auto.
Itse ihmettelen mediassa näkemiäni juttuja, joiden mukaan solut eivät nykyisin kelpaisi suomalaisopiskelijoille. Miten tämä on mahdollista, kun toisaalta valitetaan, ettei raha riitä? No ei varmaan riitäkään, jos pitää olla oma kämppä jo opiskeluaikana eikä halua edes opintolainaa nostaa. Itse olen asunut useammassa opiskelija-asuntoloiden soluasunnossa, ja tullut kämppisten kanssa hyvin toimeen. Kämppiksiä minulla oli niissä suomalaisten lisäksi äkkiä mietittynä Saksasta, Somaliasta, Ranskasta ja Espanjasta. Siinähän sitä oppii sosiaalisuutta ja toimeentulemista erilaisten ihmisten kanssa, suosittelen kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt on vähän annettu sellainen kuva pariskunnasta, mitä he itse haluavat.
Rouvalla on mahdollisuus työskennellä opettajana. Googlen mukaan Kansasissa opettajien keskipalkka on yli 57.000 USD vuodessa ja yli 75 % tienaa yli 50.000 USD vuodessa. Ei se ihan nälkäpalkalla ole mutta sikäläisittäin joo ei korkea.
Jenkeissä julkisen sektorin työntekijät saavat helpotusta opintolainoihinsa. En nyt muista ulkoa näitä, mutta useamman vuoden työskennelleenä osa lainoista ihan annetaan anteeksi. Tietysti siihen pitää olla ihan virallista opintolainaa, ei jotain luottokorttilaskua saa anteeksi.
Itse asiassa jos herran opintolainat ovat kasvaneet korkoa hurjasti, vähän epäilen että nekin ovat luottokorttilaskuja. Siis epäilemättä ne ovat syntyneet opiskeluaikana, mutta ei meilläkään kutsuta luottokorttilainojen lyhentämistä opintolainan maksuksi. Jenkeissä on useita eri firmoja opintolainoille, mutta kyllä niissä on ihan kohtuullinen korkotaso.
Opettajista on pulaa, joten tarjolla on tällaisia muunto-/täydennystutkintoja, joissa soveltuvia opintoja opiskelleet voivat työn ohessa täydentää tutkintonsa ja saada opettajan pätevyyden vuodessa tai kahdessa opintonopeudesta riippuen. Nekin maksavat joo, mutta ei niistä 20 K tule edes kahdessa vuodessa vaan tuotakin lainaa on käytetty puolet elämiseen.
Huippuyliopistot maksavat älyttömästi, mutta ihan tavallinen ja hyvälaatuinen college maksaa samassa osavaltiossa asuvalle 3-5 K vuodessa. Parhaat saavat stipendejä. Eläminen toki maksaa ja sehän on sit taas valintoja, asutaanko ekat vuodet opiskelija-asuntolassa vai omassa kaksiossa, käydäänkö töissä ja syödäänkö ravintoloissa.
Nykyisin julkisten yliopistojen lukukausimaksut on noin 10 000 dollaria vuodessa. Sen lisäksi tulee elinkustannukset, joten lainaa tulee helposti parikymmentä tuhatta jokaista opiskeluvuotta kohden, jos ei ole säästöjä. Keskimäärin opiskelu maksaa 35 000 dollaria vuodessa. https://educationdata.org/average-cost-of-college
Juurikin noin, keskimäärin 10 000 dollaria - ja oman osavaltion asukkaat saavat siitä hinnasta suurimman osan alennusta.
Elinkustannukset tulee toki jokaiselle maksettavaksi niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Jos opiskelijana on jo 2K kuussa elinkustannukset niin kallista se on niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tässä jutun esimerkkipariskunnallakin kaukosuhde oli se hiertävä tekijä eli piti matkustella puolison luo jatkuvasti.
Toki jos suomalaisen opiskelijan pitää lentää koka kuukausi vaikka Pariisiin tapaamaan omaa rakastaan, siinä voi olla vaara syntyä iso ”opinto”laina.
Ja collegeikäiset ovat aina vanhempiensa terveyskuluvakuutuksessa, joten ei, sinnekään he eivät tonnejansa syydä.
Ihme jankutusta. Se lukukausimaksu oman osavaltion yliopistossa on keskimäärin yli 9000 euroa vuodessa. Muualta tuleville enemmän. Kokonaiskulut on sen 25 000 dollaria vuodessa. Suomeen tätä ei voi verrata, kun meillä ei ole lukukausimaksuja ja elämiseen saa opintotukea ja asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt on vähän annettu sellainen kuva pariskunnasta, mitä he itse haluavat.
Rouvalla on mahdollisuus työskennellä opettajana. Googlen mukaan Kansasissa opettajien keskipalkka on yli 57.000 USD vuodessa ja yli 75 % tienaa yli 50.000 USD vuodessa. Ei se ihan nälkäpalkalla ole mutta sikäläisittäin joo ei korkea.
Jenkeissä julkisen sektorin työntekijät saavat helpotusta opintolainoihinsa. En nyt muista ulkoa näitä, mutta useamman vuoden työskennelleenä osa lainoista ihan annetaan anteeksi. Tietysti siihen pitää olla ihan virallista opintolainaa, ei jotain luottokorttilaskua saa anteeksi.
Itse asiassa jos herran opintolainat ovat kasvaneet korkoa hurjasti, vähän epäilen että nekin ovat luottokorttilaskuja. Siis epäilemättä ne ovat syntyneet opiskeluaikana, mutta ei meilläkään kutsuta luottokorttilainojen lyhentämistä opintolainan maksuksi. Jenkeissä on useita eri firmoja opintolainoille, mutta kyllä niissä on ihan kohtuullinen korkotaso.
Opettajista on pulaa, joten tarjolla on tällaisia muunto-/täydennystutkintoja, joissa soveltuvia opintoja opiskelleet voivat työn ohessa täydentää tutkintonsa ja saada opettajan pätevyyden vuodessa tai kahdessa opintonopeudesta riippuen. Nekin maksavat joo, mutta ei niistä 20 K tule edes kahdessa vuodessa vaan tuotakin lainaa on käytetty puolet elämiseen.
Huippuyliopistot maksavat älyttömästi, mutta ihan tavallinen ja hyvälaatuinen college maksaa samassa osavaltiossa asuvalle 3-5 K vuodessa. Parhaat saavat stipendejä. Eläminen toki maksaa ja sehän on sit taas valintoja, asutaanko ekat vuodet opiskelija-asuntolassa vai omassa kaksiossa, käydäänkö töissä ja syödäänkö ravintoloissa.
Nykyisin julkisten yliopistojen lukukausimaksut on noin 10 000 dollaria vuodessa. Sen lisäksi tulee elinkustannukset, joten lainaa tulee helposti parikymmentä tuhatta jokaista opiskeluvuotta kohden, jos ei ole säästöjä. Keskimäärin opiskelu maksaa 35 000 dollaria vuodessa. https://educationdata.org/average-cost-of-college
Juurikin noin, keskimäärin 10 000 dollaria - ja oman osavaltion asukkaat saavat siitä hinnasta suurimman osan alennusta.
Elinkustannukset tulee toki jokaiselle maksettavaksi niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Jos opiskelijana on jo 2K kuussa elinkustannukset niin kallista se on niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tässä jutun esimerkkipariskunnallakin kaukosuhde oli se hiertävä tekijä eli piti matkustella puolison luo jatkuvasti.
Toki jos suomalaisen opiskelijan pitää lentää koka kuukausi vaikka Pariisiin tapaamaan omaa rakastaan, siinä voi olla vaara syntyä iso ”opinto”laina.
Ja collegeikäiset ovat aina vanhempiensa terveyskuluvakuutuksessa, joten ei, sinnekään he eivät tonnejansa syydä.
Ihme jankutusta. Se lukukausimaksu oman osavaltion yliopistossa on keskimäärin yli 9000 euroa vuodessa. Muualta tuleville enemmän. Kokonaiskulut on sen 25 000 dollaria vuodessa. Suomeen tätä ei voi verrata, kun meillä ei ole lukukausimaksuja ja elämiseen saa opintotukea ja asumistukea.
Sinun kohdallasi se tietysti on vain tyylikeinona käytettyä tehotoistoa eikä jankutusta. 😉
Hyvä juttu ja herättänyt kovasti ajatuksia. Suureen maahan mahtuu paljon tarinoita, tässä yksi eli tuttavani:
Meni lukion jälkeen paikalliseen yliopistoon. Valmistui kolmessa vuodessa neljän vuoden tutkinnosta, koska sai runsaasti hyväksilukuja high schoolin aikana tekemistään kursseista. Vaihtoi tuon kolmen vuoden aikana pääainettaankin pariin kertaan.
Valmistui 21-vuotiaana ilman lainoja ja ilman vanhempien rahallista tukea, vanhemmilla ei isommin olisi ollut varaakaan tukea. Asui opiskelija-asuntolassa kaksi ekaa vuotta ja omassa lapsuudenkodissaan muut ajat. Kolmantena vuonna muutti poikkiksen asuntoon. Teki opintojen ohessa töitä tarjoilijana viikonloppuisin ja lomilla.
21-vuotiaana maisterina pääsi epäpätevänä opettajaksi viiden tuhannen dollarin nälkäpalkalla. Suoritti työn ohessa vuodessa opettajan tutkinnon. Tähän joutui ottamaan lainaa jotain 5-10 K väliltä.
Nyt hän on 23, opintolaina maksettu ja maksaa uutta autoaan. Vakityöpaikka tuli 22-vuotiaana, häät suunnitteilla lähivuosina.
Toki vaihtoehtoinen tarina olisi 30+K opintovelkaa, keskenjäänyt tutkinto ja veriplasman myyminen grillin rahoittamiseksi.
Oliko autoina kaksi isoa pick-upia 5,7 litraisella HEMI bensa automaatilla ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman mietitytti tuon perheenäidin toive, että kun kahden vuoden päästä palaa töihin, talous tasapainottuisi. Siinä kohtaahan pitäisi jo alkaa säästää lasten koulutukseen. Kun ei vissiin toivo että lapset joutisi yhtä paljon lainaa ottamana kuin he? Neljän lapsen koulutuksesten maksu, tai edes avustaminen.... Ja eläkkeisiinkin pitäisi heidän kohta säästää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli sen vaimon kannalta kerrottu juttu. Hänelle oli varmaan siellä katolisessa koulussa opetettu että mies elättää perheen ja tekee päätökset ja naisen pääasiallisena tehtävänä on tehdä lapsia. Nuorena sitten noudatti tätä, mutta valitsi väärän miehen ( ylivelkaantuneen haahuilijan). Nyt pikkuhiljaa on ehkä ottamassa elämäänsä omiin käsiinsä.
Muualla maailmassa naisen on pakko katsoa miehen tulotasoa ja kykyä elatukseen ihan toisin kuin Suomessa. Vaikka olisi se Suomessakin mielestäni ihan järkevää. Suomessa ei sentään ole vaikutusvaltaista kirkkoa, joka painostaisi näissä asioissa. Hyvinvointivaltiossa ei tarvitse miettiä onko lapsille ruokaa ja koulutusta, mutta kyllä täälläkin pitäisi miettiä lasten hankintaa sen kannalta millainen mies soveltuu puolisoksi ja isäksi parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutun perheellä on ollut yritystä, mutta myös keskenjääneitä projekteja. Ja se 2008 finanssikriisi ei kestänyt niin pitkään, että taloustieteen tutkinnolla miehen pitäisi olla edelleen matalapalkkaisissa töissä, kuten hän käsittääkseni on.
Vierailija kirjoitti:
Hieman mietitytti tuon perheenäidin toive, että kun kahden vuoden päästä palaa töihin, talous tasapainottuisi. Siinä kohtaahan pitäisi jo alkaa säästää lasten koulutukseen. Kun ei vissiin toivo että lapset joutisi yhtä paljon lainaa ottamana kuin he? Neljän lapsen koulutuksesten maksu, tai edes avustaminen.... Ja eläkkeisiinkin pitäisi heidän kohta säästää.
Ei kaikkia maailman - eikä edes omia - ongelmia tarvitse kerralla ratkaista. Voi ensin pyrkiä saamaan talouden tasapainoon, ja sitten suunnata kohti uusia tavoitteita. Ja yrittää saada lapset opiskelemaan koulussa tosissaan, stipenditkin ovat silloin mahdollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutun perheellä on ollut yritystä, mutta myös keskenjääneitä projekteja. Ja se 2008 finanssikriisi ei kestänyt niin pitkään, että taloustieteen tutkinnolla miehen pitäisi olla edelleen matalapalkkaisissa töissä, kuten hän käsittääkseni on.
Taloustieteen tutkinnolla pitäisi myös ymmärtää että laina kasvaa korkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun perheellä on ollut yritystä, mutta myös keskenjääneitä projekteja. Ja se 2008 finanssikriisi ei kestänyt niin pitkään, että taloustieteen tutkinnolla miehen pitäisi olla edelleen matalapalkkaisissa töissä, kuten hän käsittääkseni on.
Taloustieteen tutkinnolla pitäisi myös ymmärtää että laina kasvaa korkoa.
Ehkä se paha tilanne on tullut pikkuhiljaa ja sitten on sortunut kalliisiin luottoihin. Eihän pikavipeissäkään ole varmaan 99% tapauksista mitään järkeä, mutta silti niitä monet ottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..
Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu ja herättänyt kovasti ajatuksia. Suureen maahan mahtuu paljon tarinoita, tässä yksi eli tuttavani:
Meni lukion jälkeen paikalliseen yliopistoon. Valmistui kolmessa vuodessa neljän vuoden tutkinnosta, koska sai runsaasti hyväksilukuja high schoolin aikana tekemistään kursseista. Vaihtoi tuon kolmen vuoden aikana pääainettaankin pariin kertaan.
Valmistui 21-vuotiaana ilman lainoja ja ilman vanhempien rahallista tukea, vanhemmilla ei isommin olisi ollut varaakaan tukea. Asui opiskelija-asuntolassa kaksi ekaa vuotta ja omassa lapsuudenkodissaan muut ajat. Kolmantena vuonna muutti poikkiksen asuntoon. Teki opintojen ohessa töitä tarjoilijana viikonloppuisin ja lomilla.
21-vuotiaana maisterina pääsi epäpätevänä opettajaksi viiden tuhannen dollarin nälkäpalkalla. Suoritti työn ohessa vuodessa opettajan tutkinnon. Tähän joutui ottamaan lainaa jotain 5-10 K väliltä.
Nyt hän on 23, opintolaina maksettu ja maksaa uutta autoaan. Vakityöpaikka tuli 22-vuotiaana, häät suunnitteilla lähivuosina.
Toki vaihtoehtoinen tarina olisi 30+K opintovelkaa, keskenjäänyt tutkinto ja veriplasman myyminen grillin rahoittamiseksi.
Tämä sun tuttavan tarina on epäuskottava. Miten hän valmistui ilman lainoja jos vanhemmat ei tukeneet? Silloin pitäisi olla vähintään stipendi, joka kattaa lukukausimaksun lisäksi elämisen. Kun se opiskelija-asuntolassa asuminenkin maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Keskimäärin usalaisilla on heikompi tietämys ravitsemuksesta kuin suomalaisilla. Siis keskimäärin, onhan siellä sitten kalifornialaiset, jotka on ultravirittyneitä ja elää suurinpiirtein avokadoilla, mantelimaidolla ja täydenkuun aikaan idätetyillä kurpitsansiemenillä.
Mutta etenkin alemmassa keskiluokassa ja työväenluokassa käsitys terveellisestä ruuasta on... No, sitä ei vaan ole. Heillä on vaikeuksia erottaa perusruoka-aineryhmät, eivät siis tiedä, mitä ovat kasvikset, hedelmät, viljat, ja eläinperäiset tuotteet. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiinit ja hivenaineet. Tai mitä on kuitu, ja miksi sitäkin pitäisi ruuassa olla. Jonkinlainen käsitys vitamiinien merkityksestä on, koska aina kun tuote on vitaminoitu, niin se on myyntivaltti. Ei jenkeilläkään perusterveellinen kotiruoka ollut mikään tuntematon käsite sodan jälkeen, mutta nyt elää jo ehkä kolmas sukupolvi, joka ei oikeasti tiedä riitävästi.
Myös annoskoon merkitys on ihan tuntematon asia. Kohtuushan ei kuulu heidän käsitysmaailmaansa (en puhu edes sanavarastosta, koska heille nyt vaan ei ole kohtuus-käsitettä ollenkaan, kaikkea pitää olla enemmän, isompana, useammin).
Tähän täydelliseen tiedonpuutteeseen kun yhdistetään vielä se, että normikaupassa ei ole terveellisiä vaihtoehtoja, vaan myytävät tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, maissiglukoosisiirapilla kyllästettyjä tuotteita. Terveellinen ruoka on kallista ja hankalasti saatavilla olevaa, joku whole foods-ketju tai trader joe's tai farmers marketit on näille ihmisille täysin saavuttamattomissa, joko fyysisesti tai ainakin taloudellisesti. Ja henkisestikin tietenkin.
Tuo Hesarin jutussa esiintyvä perhe voisi elää hyvinkin terveellisesti, heillä on kuitenkin ihan normikokoinen piha, jossa kotiäiti pystyisi yhdessä lasten kanssa kasvattamaan aika lailla kasviksia ruokavalion täydennykseksi ja kustannusten pienentämiseksi. En usko, että heillä on edes hedelmäpuita pihassaan. Suomalainen marjapensaat-omenapuut-raparperipuska-pikkukasvihuone-kasvimaapläntti-standardi on täysin tuntematon monin paikoin Usaa. Kansasissa (ainakin Topekassa) voisi kasvattaa kiivejä, päärynöitä, omenoita, kastanjoita (ehkä vähän liian iso puu lähiöön), kirsikoita, hasselpähkinöitä, persikoita, aprikooseja, luumuja jne. joista jo muutamasta saisi jo hyvinkin merkittävää kohennusta ruokavalioon. Ja jos laittaisi pienen kasvimaan, niin bataatista kurpitsaan ja tomaatista chiliin saisi kasvatettua ihan kevyesti. Ja maissia. Maissia Kansasissa, tietenkin!
Mutta tuollaista ei vaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Keskimäärin usalaisilla on heikompi tietämys ravitsemuksesta kuin suomalaisilla. Siis keskimäärin, onhan siellä sitten kalifornialaiset, jotka on ultravirittyneitä ja elää suurinpiirtein avokadoilla, mantelimaidolla ja täydenkuun aikaan idätetyillä kurpitsansiemenillä.
Mutta etenkin alemmassa keskiluokassa ja työväenluokassa käsitys terveellisestä ruuasta on... No, sitä ei vaan ole. Heillä on vaikeuksia erottaa perusruoka-aineryhmät, eivät siis tiedä, mitä ovat kasvikset, hedelmät, viljat, ja eläinperäiset tuotteet. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiinit ja hivenaineet. Tai mitä on kuitu, ja miksi sitäkin pitäisi ruuassa olla. Jonkinlainen käsitys vitamiinien merkityksestä on, koska aina kun tuote on vitaminoitu, niin se on myyntivaltti. Ei jenkeilläkään perusterveellinen kotiruoka ollut mikään tuntematon käsite sodan jälkeen, mutta nyt elää jo ehkä kolmas sukupolvi, joka ei oikeasti tiedä riitävästi.
Myös annoskoon merkitys on ihan tuntematon asia. Kohtuushan ei kuulu heidän käsitysmaailmaansa (en puhu edes sanavarastosta, koska heille nyt vaan ei ole kohtuus-käsitettä ollenkaan, kaikkea pitää olla enemmän, isompana, useammin).
Tähän täydelliseen tiedonpuutteeseen kun yhdistetään vielä se, että normikaupassa ei ole terveellisiä vaihtoehtoja, vaan myytävät tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, maissiglukoosisiirapilla kyllästettyjä tuotteita. Terveellinen ruoka on kallista ja hankalasti saatavilla olevaa, joku whole foods-ketju tai trader joe's tai farmers marketit on näille ihmisille täysin saavuttamattomissa, joko fyysisesti tai ainakin taloudellisesti. Ja henkisestikin tietenkin.
Tuo Hesarin jutussa esiintyvä perhe voisi elää hyvinkin terveellisesti, heillä on kuitenkin ihan normikokoinen piha, jossa kotiäiti pystyisi yhdessä lasten kanssa kasvattamaan aika lailla kasviksia ruokavalion täydennykseksi ja kustannusten pienentämiseksi. En usko, että heillä on edes hedelmäpuita pihassaan. Suomalainen marjapensaat-omenapuut-raparperipuska-pikkukasvihuone-kasvimaapläntti-standardi on täysin tuntematon monin paikoin Usaa. Kansasissa (ainakin Topekassa) voisi kasvattaa kiivejä, päärynöitä, omenoita, kastanjoita (ehkä vähän liian iso puu lähiöön), kirsikoita, hasselpähkinöitä, persikoita, aprikooseja, luumuja jne. joista jo muutamasta saisi jo hyvinkin merkittävää kohennusta ruokavalioon. Ja jos laittaisi pienen kasvimaan, niin bataatista kurpitsaan ja tomaatista chiliin saisi kasvatettua ihan kevyesti. Ja maissia. Maissia Kansasissa, tietenkin!
Mutta tuollaista ei vaan tehdä.
En tiedä ketään suomalaista, joka kasvattaisi itse ruokiaan omakotitalon pihalla. Kyllä ne vihannekset ostetaan kaupasta ja jos jotain yrttejä tai marjapensaita on, niistä saatavalla syötävällä on olematon taloudellinen merkitys.
Luin jutun. Pariskunta oli tehnyt kaiken päin seiniä.
Ei hajuakaan taloudenhoidosta ja mies oli opiskellut taloustieteitä.
Ihmettelen Hesarin linjaa, että julkaisevat tällaisia höpöhöpö artikkeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nuorilta näyttivät ja ihmettelin itse, miksi heillä on 4 lasta, jos rahaa ei ole. Olivat myös kaikki kovin ylipainoisia ja jutussa korostettiin, kuinka terveellisesti syövät.
Oikeasti perhe ei varmasti ole osannut käyttää rahaa oikein ja turhia velkoja on liikaa..Ylipaino pisti itsellänikin silmään. Ehkä ovat aloittaneet elämäntaparemontin vasta vähän aikaa sitten, tai sitten tavallaan huijaavat itseään jollakin terveellisellä, ja "palkitsevat" itseään jatkuvasti epäterveellisillä ruuilla, välipaloilla ja juomilla?
Keskimäärin usalaisilla on heikompi tietämys ravitsemuksesta kuin suomalaisilla. Siis keskimäärin, onhan siellä sitten kalifornialaiset, jotka on ultravirittyneitä ja elää suurinpiirtein avokadoilla, mantelimaidolla ja täydenkuun aikaan idätetyillä kurpitsansiemenillä.
Mutta etenkin alemmassa keskiluokassa ja työväenluokassa käsitys terveellisestä ruuasta on... No, sitä ei vaan ole. Heillä on vaikeuksia erottaa perusruoka-aineryhmät, eivät siis tiedä, mitä ovat kasvikset, hedelmät, viljat, ja eläinperäiset tuotteet. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiinit ja hivenaineet. Tai mitä on kuitu, ja miksi sitäkin pitäisi ruuassa olla. Jonkinlainen käsitys vitamiinien merkityksestä on, koska aina kun tuote on vitaminoitu, niin se on myyntivaltti. Ei jenkeilläkään perusterveellinen kotiruoka ollut mikään tuntematon käsite sodan jälkeen, mutta nyt elää jo ehkä kolmas sukupolvi, joka ei oikeasti tiedä riitävästi.
Myös annoskoon merkitys on ihan tuntematon asia. Kohtuushan ei kuulu heidän käsitysmaailmaansa (en puhu edes sanavarastosta, koska heille nyt vaan ei ole kohtuus-käsitettä ollenkaan, kaikkea pitää olla enemmän, isompana, useammin).
Tähän täydelliseen tiedonpuutteeseen kun yhdistetään vielä se, että normikaupassa ei ole terveellisiä vaihtoehtoja, vaan myytävät tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, maissiglukoosisiirapilla kyllästettyjä tuotteita. Terveellinen ruoka on kallista ja hankalasti saatavilla olevaa, joku whole foods-ketju tai trader joe's tai farmers marketit on näille ihmisille täysin saavuttamattomissa, joko fyysisesti tai ainakin taloudellisesti. Ja henkisestikin tietenkin.
Tuo Hesarin jutussa esiintyvä perhe voisi elää hyvinkin terveellisesti, heillä on kuitenkin ihan normikokoinen piha, jossa kotiäiti pystyisi yhdessä lasten kanssa kasvattamaan aika lailla kasviksia ruokavalion täydennykseksi ja kustannusten pienentämiseksi. En usko, että heillä on edes hedelmäpuita pihassaan. Suomalainen marjapensaat-omenapuut-raparperipuska-pikkukasvihuone-kasvimaapläntti-standardi on täysin tuntematon monin paikoin Usaa. Kansasissa (ainakin Topekassa) voisi kasvattaa kiivejä, päärynöitä, omenoita, kastanjoita (ehkä vähän liian iso puu lähiöön), kirsikoita, hasselpähkinöitä, persikoita, aprikooseja, luumuja jne. joista jo muutamasta saisi jo hyvinkin merkittävää kohennusta ruokavalioon. Ja jos laittaisi pienen kasvimaan, niin bataatista kurpitsaan ja tomaatista chiliin saisi kasvatettua ihan kevyesti. Ja maissia. Maissia Kansasissa, tietenkin!
Mutta tuollaista ei vaan tehdä.
Aivan helmi. Kyseessä on keskiluokkainen amerikkalainen suurperhe ja kirjottaiaja neuvoo kuten 1920 -luvun maaseudun torpparia. Jos vaikka laittaisi ikkunapenkkiin vähän perunaa kasvamaan, niin ei kuolisi nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla yksittäistarinoilla ei ole uutisarvoa.
Eihan tuo ole uutinen vaan lehtijuttu
Juurikin noin, keskimäärin 10 000 dollaria - ja oman osavaltion asukkaat saavat siitä hinnasta suurimman osan alennusta.
Elinkustannukset tulee toki jokaiselle maksettavaksi niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Jos opiskelijana on jo 2K kuussa elinkustannukset niin kallista se on niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tässä jutun esimerkkipariskunnallakin kaukosuhde oli se hiertävä tekijä eli piti matkustella puolison luo jatkuvasti.
Toki jos suomalaisen opiskelijan pitää lentää koka kuukausi vaikka Pariisiin tapaamaan omaa rakastaan, siinä voi olla vaara syntyä iso ”opinto”laina.
Ja collegeikäiset ovat aina vanhempiensa terveyskuluvakuutuksessa, joten ei, sinnekään he eivät tonnejansa syydä.