Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Ohi aiheen: Usassa terveellinen ruoka on KALLISTA.
Jos täällä sanotaan että köyhä voi säästää tekemällä "kaalilaatikkoa" ja säästää, niin Usassa on HALVEMPAA ostaa ns. "roskaruokaa" mitä tehdä terveellistä kotiruokaa. Kärjistäen sen kaalilatikon materiaaleja halvemmalla hinnalla syö Mäkkärissä 5hlö:n perhe SuperSize-annokset.
Veron alskeminen helppoa: laskee vaan loppusummat × veron määrä, itse laskin vielä yläkanttiin varmuudeksi (toki ei niin tarkka budjetti ollut)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Me emme Suomessa täysin tajua kuinka paljon vanhemmat muissa maissa voivat maksaa lastensa kasvatuksesta. USA:ssa yleensä ei haluta lapsia laittaa julkiseen kouluun, joten jokainen kynnelle kykenevä yrittää saada lapsensa yksityiseen. Sitten ei maksakaan vaan lukukausimaksut, vaan myös ruoka, kerhot, kuljetukset, koulu-uniformu, retket, sun muut.
Tulee todella kalliiksi ja vielä kalliimmaksi kun lapsia on useampi. Lisäksi samalla pitäisi vanhempien säästää lasten ammatillista koulutusta varten.
USA:ssa yliopistossa opiskelu on ihan erituntuista kuin Suomessa. Meillä opinnot eivät maksa mitään. Mutta USA:ssa joka kurssilla on hintansa kuten kaupassa ostaisi maitoa ja leipää. Muistan itse aikoinaan miten outoa oli jonottaa yliopiston kassalla (vrt. Alepan kassa) ja maksaa 4 000 dollaria toi kurssi, 4 500 dollaria toi kurssi jne... Tuli kummasti samanlainen asenne kuin amerikkalaisilla opiskelijoilla, kun luennoitsija oli pari minsaa myöhässä, että "Where is he? This is time I pay for. I'm not getting my money's worth!"
Kyllä me vain tajuamme, suurin osa. Eihän tällaista järjestelmää ole kuin Suomessa, Ruotsissa ym. Saksassakin on paljon kotiäitejä, Italiassa, Portugalissa jne. hoidetaan vielä lasten lisäksi vanhemmatkin.
Se mikä jutussa ihmetytti oli, että kun nämä eivät olleet teinejä lastenteon aikaan, vaan olisi voinut olettaa heidän ajatelleen etukäteen lasten tulevaisuutta ja rahatilannettaan. Monta lasta maksaa enemmän.
En silti tajua sitä, miksi vanhempien tulisi kustantaa täysi-ikäisten lastensa jatko-opinnot. Olen lukenut yhdysvaltalaisperheestä, jossa high scholin jälkeen lapset asuivat vielä pari vuotta kotona töissä käyden ja näin säästivät itse tulevia opintojaan varten etukäteen. Mielestäni fiksua.
Tuolla vanhempien on kuitenkin pakko säästää lasten opintoja varten. Ei hampurilaisia myymällä makseta sellaisia summia kuin yliopisto maksaa. Perheen molempien vanhempien vanhemmat eivät ilmeisesti ole pystyneet auttamaan. Ja miten haastateltavakaan perhe voisi auttaa omiaan, kun heitä on noin monta ja omatkin opintovelat maksamatta.
Ei ole pakko säästää, voi ottaa opintolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jumakleissonia oikeasti?
Ei kai amerikkalainen unelma tarkoita, että ilmaiseksi, tekemättä oikein mitään erityistä, pitäisi saada yltäkylläinen elintaso, jossa on varaa siivoojaan ja matkusteluun?
Perhe jossa neljä lasta, äiti opinnot keskeyttänyt kotiäiti ja isä väärän ammatin/liian kalliin koulutuksen valinnut, ilmeisen keskituloinen (?), ja he asuu isossa omassa talossa hyvällä alueella.
Mitä noilla valinnoilla pitäisi siis saada??
Olipa todella huono juttu Hesarilta (taas).
Periaatteessa varmaan kyse aidosta ilmiöstä (elintaso ei enää nouse sukupolvessa), mutta olipas todella paskasti valittu näkökulma.
Kun isä valitsi väärän koulutuksen, hän ei todella voinut ennustaa vuoden 2008 romahdusta. Jos isä olisi tuon ennustanut varmasti, olisi tiedoillaan voinut tehdä rahaa.
Siitähän on melkein 15 vuotta. Miksi isä ei ole saanut oman alansa töitä, jäin ihmettelemään.
Asiantuntijatehtävissä voi olla että jos sulla ei ole oman alan työkokemusta parilta viime vuodelta, katsotaan että olet "vaihtanut alaa" eikä sua enää pidetä kuranttina.
Voi myös olla että jos joutuu aloittamaan katkon jälkeen alemmalta tasolta, sitten palkka jää niin pieneksi, että hanttihommilla on varmempi elää...
Kukaan ei pääse huippupalkoille työuransa alussa. Ja äsken väitettiin, ettei Yhdysvalloissa katsota pahalla työkokemuksen puutetta, jos on ollut kotiäitinä. Ei siinä paljon järkeä ole, että tekee hanttihommia sen sijaan että aloittaa työuran, alussa pienemmällä palkalla aivan niin kuin muutkin ovat tehneet. Vai jäikö mieheltäkin se tutkinto kesken ja vain velat jäljelle?
Vierailija kirjoitti:
Hesari on alennustilassa. Jutut ovat tällaisia agendatarinoita, mielipidekirjoituksia, kolumneja, analyyseja ties mitä toimittajien omia mielipiteitä. Tärkein ansio on saada omalta viiteryhmältä hyväksyvää hyminää.
Oikeille toimittajille ei haluta maksaa palkkaa, mielummin kääntäjä, joka on halvempi ja kääntää ulkomaalaisten lehtien juttuja suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesari on alennustilassa. Jutut ovat tällaisia agendatarinoita, mielipidekirjoituksia, kolumneja, analyyseja ties mitä toimittajien omia mielipiteitä. Tärkein ansio on saada omalta viiteryhmältä hyväksyvää hyminää.
Oikeille toimittajille ei haluta maksaa palkkaa, mielummin kääntäjä, joka on halvempi ja kääntää ulkomaalaisten lehtien juttuja suomeksi.
Kannattaisi lukea ensin juttu niin tajuaisit, että puhut puutaheinää.
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaismedia on vuoden 2008 jälkeen esitellyt, kuinka millenniaalit kokevat pettymystä, kun elintaso jää jälkeen vanhemmista. Opintolainat ovat entistä suurempia, mutta koulutus ei välttämättä maksa itseään takaisin toisin kuin vanhemmilla, joiden nuoruudessa opiskelu oli myös edullisempaa.
Alkoi jo ennen milleniaaleja. Kun Clintonin tulivat valtaan 90-luvun puolivälissä, Bill avasi vapaakaupan nimissä rajan Meksikoon, ja suurin osa keskilännen manufacturing-teollisuudesta katosi sen sileän tien etelään.
Netistä löytyy romanttisia muisteluita siitä, miten 80-luvulla nuoret keskilännessä lähtivät omilleen jo 16-vuotiaina, tekivät lapset hädintuskin parikymppisinä ja asuivat velattomassa huushollissa ennen kolmeakymppiä. Enää ei onnistu. Ei ole töitä, joihin mennään noin vain, ja jos on, palkat ja työehdot ovat hanurista.
Bill avasi myös ovet apposen selälleen Intiaan ja Kiinaan, mistä tultiin innolla teknologia-alalle. Näille perustettiin oma viisumiväylä.
Bill myös lopetti sosiaaliturvan siinä mielessä, että ennen hänen presidenttiyttään sosiaaliturvalla ei ollut aikarajaa. Ylisti vielä puheessaan, miten nyt on kaikilla mahdollisuus hakea töitä. On toki, kun rahantulo loppuu tyystin.
Eikä tuo kehitys koske ainoastaan amerikkalaisia. Meno on ollut yhtä hurjaa Englannissa. Ekonomistien mukaan ensimmäistä kertaa 200 vuoteen varttuva ikäluokka ei kykynekään parantamaan elitasoaan suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Jotkut ottavat takapakkia vähemmän, toiset enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli sen vaimon kannalta kerrottu juttu. Hänelle oli varmaan siellä katolisessa koulussa opetettu että mies elättää perheen ja tekee päätökset ja naisen pääasiallisena tehtävänä on tehdä lapsia. Nuorena sitten noudatti tätä, mutta valitsi väärän miehen ( ylivelkaantuneen haahuilijan). Nyt pikkuhiljaa on ehkä ottamassa elämäänsä omiin käsiinsä.
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutun otsikko olisi voinut olla: "Valkoinen etuoikeus ei enää takaakaan hyvinvointia." Kuvitelkaapa, että sama juttu olisi kirjoitettu afroamerikkalaisesta perheestä samassa tilanteessa... niinpä, ei olisi kirjoitettu, koska olisi heti nähty, että kurjuuteen johti oma hölmöys eikä mikään muuttunut maailmantilanne. Olisi heti nähty myös se, että todellista kurjuutta nuo eivät ole nähneetkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms
Jutussa sanotaan, että Suomessa vain 7%:lla _kotitalouksista_ on =/> 200k€ asuntolainaa. Mutta kun käy katsomassa lähteen, voi nätisti laskea, että _asuntovelallisista_ kotitalouksista tuollainen määrä on n. 21%:lla. Lisäksi _perheellisten_ asuntokuntien kohdalla prosenttiosuus on varmasti vielä huomattavasti suurempi, sillä yksineläjien ja pariskuntien km. lainamäärät ovat paljon pienemmät kuin lapsiperheiden (n. 50% ja n. 64% km. lapsiperheen asuntolainasta).
Myös hesarin uudelta kirjeenvaihtajalta toivoisi tarkkuutta juttuihinsa.
Lisäksi toimittaja unohti sen, ettei Suomessakaan 5-vuotiaan ja tätä vanhempien lasten kanssa kotiinjäävä äiti tai isä saa valtiolta senttiäkään tukea. Töitä siinä on tehtävä vapaansa oheen siinä missä Jenkkilässäkin.
Niin siinähän on peräti kaksi vuotta aikaa ennen kuin lapsi menee kouluun ja vuosi siitä esikoulua... Just. "Ihan kuin jenkkilässä".
-Täh?
Mitä et ymmärtänyt?
Kun lapsi aloittaa koulun tai käy esikoulua, niin sille ajalle ei tarvitse järjestää lastenhoitoa. Menikä yli hilseen?
Jutun perheen kaikki lapset olivat koulussa, nuorin 5-v ja äiti jäänyt kotiäidiksi. Toimittaja kirjoitti sillä ajatuksella, kuinka suomalaiset eivät kotihoidontuen vuoksi ole tottuneet siihen, että kotiin jäävä tekee samalla töitä, kuten ko. amerikkalaisäiti. Mutta JOS Suomessa vanhempi jää kotiin 5-v tai sitä vanhempien kanssa (kuten ko. perheen äiti), hän ei saa mitään tukea siihen, vaan perheen on kustannettava vapaa itse töitä tekemällä (tms.). Eli tuolloin tilanne on sama molemmissa maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ihmettelen kyllä vähän sitä arvojärjestystä, että grilli on niin tärkeä, että sitä varten vaimo luovuttaa verta (veriplasmaa)? Okei, mä olen maalta ja suomalainen ja insinööri, niin mun mielestä ensin maksetaan velat, ja verta (ja elimiä) myytäisiin vasta siinä vaiheessa, jos lapsille ei olisi ruokaa. En todellakaan ostaisi grilliä niillä rahoilla.
Ehkä siinä onkin takana se, että pitää ulospäin näyttää samalta kuin ne 250 taloa siinä samassa korttelissa, pihassa grilli ja uima-allas ja ulkokalusteet...?
Mähän olen keskiluokkaistunut työläisperheen vesa, kaikilla mittareilla olen tehnyt luokkamuuton, ja sen on mahdollistanut suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ja oma opintomenestykseni. Todennäköisesti olisin pystynyt usalaisessa systeemissä hankkimaan stipendit riittävän hyvään koulutukseen riittävän hyvissä kouluissa (en ehkä kuitenkaan MIT:ssä, johon olisin päässyt vaihtoon suomalaisen opinahjoni kautta, nykyään ei enää harmita, etten silloin käyttänyt tuota mahdollisuutta, kun Eurooppa kutsui silloin enemmän). Minulla oli kuitenkin muutamien tärkeiden opettajien tuki aina takanani (ala-asteella rehtori, yläasteella matematiikan ja fyken, historian/yhteiskuntaopin ja englannin opettajat, ja ehkä ruotsin ope, ja lukiossa fyke-opettaja ja atk-ope, hissa/yhteiskuntaopin opettaja mutta ei todellakaan liikunnanopettaja), niin olisin todennäköisesti saanut mahdollisuuksia hakea stipendejä.
Yksi usalainen opiskeluväylä/uratie, mistä ei ole tässä(kään) ketjussa puhuttu, on armeija. Siellähän värvätyt saa ammatillisen tai yliopistokoulutuksen vastineeksi sitoutumisestaan. Palkka ei ehkä ole parasta mahdollista, mutta sillä tulee toimeen, koska terveydenhuolto tulee työnantajan puolesta. Huonoja puolia on paljon, ura voi päättyä tienvarsipommiin, ja jos henki säilyy, niin pahasti vammautuneen veteraanin asema on kutakuinkin surkea. Tuo on kuitenkin monelle köyhän alueen kasvatille ainoa mahdollinen keino ulos totaalisesta köyhyydestä - värväystilaisuuksiahan ei pidetä hyvin toimeentulevien alueiden kouluilla, vaan nimenomaan näiden köyhien alueiden kouluissa! Ennen määrättiin pakolla maaseudun köyhät miehet armeijaan (Suomessakin), nykyään houkutellaan rahalla, mutta lopputulos on sama: köyhät maksaa sodankäynnin hengellä tai terveydellään. Ja siis Usassa tuo tie on avoin sekä miehille että naisille. Siellähän on aina päässyt rahalla eroon pakollisesta asepalveluksestakin, vrt trumpetin tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Yhdysvalloissa opiskellaan usein kaukana kotoa ja opiskelijat asuvat useimmiten kampuksella ja se maksaa. Välimatkat ovat pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä nyt on vähän annettu sellainen kuva pariskunnasta, mitä he itse haluavat.
Rouvalla on mahdollisuus työskennellä opettajana. Googlen mukaan Kansasissa opettajien keskipalkka on yli 57.000 USD vuodessa ja yli 75 % tienaa yli 50.000 USD vuodessa. Ei se ihan nälkäpalkalla ole mutta sikäläisittäin joo ei korkea.
Jenkeissä julkisen sektorin työntekijät saavat helpotusta opintolainoihinsa. En nyt muista ulkoa näitä, mutta useamman vuoden työskennelleenä osa lainoista ihan annetaan anteeksi. Tietysti siihen pitää olla ihan virallista opintolainaa, ei jotain luottokorttilaskua saa anteeksi.
Itse asiassa jos herran opintolainat ovat kasvaneet korkoa hurjasti, vähän epäilen että nekin ovat luottokorttilaskuja. Siis epäilemättä ne ovat syntyneet opiskeluaikana, mutta ei meilläkään kutsuta luottokorttilainojen lyhentämistä opintolainan maksuksi. Jenkeissä on useita eri firmoja opintolainoille, mutta kyllä niissä on ihan kohtuullinen korkotaso.
Opettajista on pulaa, joten tarjolla on tällaisia muunto-/täydennystutkintoja, joissa soveltuvia opintoja opiskelleet voivat työn ohessa täydentää tutkintonsa ja saada opettajan pätevyyden vuodessa tai kahdessa opintonopeudesta riippuen. Nekin maksavat joo, mutta ei niistä 20 K tule edes kahdessa vuodessa vaan tuotakin lainaa on käytetty puolet elämiseen.
Huippuyliopistot maksavat älyttömästi, mutta ihan tavallinen ja hyvälaatuinen college maksaa samassa osavaltiossa asuvalle 3-5 K vuodessa. Parhaat saavat stipendejä. Eläminen toki maksaa ja sehän on sit taas valintoja, asutaanko ekat vuodet opiskelija-asuntolassa vai omassa kaksiossa, käydäänkö töissä ja syödäänkö ravintoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Yhdysvalloissa opiskellaan usein kaukana kotoa ja opiskelijat asuvat useimmiten kampuksella ja se maksaa. Välimatkat ovat pitkät.
Toisaalta yli 80 prosenttia amerikkalaisista asuu kaupunkialueilla, joilla yliopistot ja colleget yleensä sijaitsevat, ja halutessaan moni voisi varmaan opiskella vanhempien kotoa käsin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt on vähän annettu sellainen kuva pariskunnasta, mitä he itse haluavat.
Rouvalla on mahdollisuus työskennellä opettajana. Googlen mukaan Kansasissa opettajien keskipalkka on yli 57.000 USD vuodessa ja yli 75 % tienaa yli 50.000 USD vuodessa. Ei se ihan nälkäpalkalla ole mutta sikäläisittäin joo ei korkea.
Jenkeissä julkisen sektorin työntekijät saavat helpotusta opintolainoihinsa. En nyt muista ulkoa näitä, mutta useamman vuoden työskennelleenä osa lainoista ihan annetaan anteeksi. Tietysti siihen pitää olla ihan virallista opintolainaa, ei jotain luottokorttilaskua saa anteeksi.
Itse asiassa jos herran opintolainat ovat kasvaneet korkoa hurjasti, vähän epäilen että nekin ovat luottokorttilaskuja. Siis epäilemättä ne ovat syntyneet opiskeluaikana, mutta ei meilläkään kutsuta luottokorttilainojen lyhentämistä opintolainan maksuksi. Jenkeissä on useita eri firmoja opintolainoille, mutta kyllä niissä on ihan kohtuullinen korkotaso.
Opettajista on pulaa, joten tarjolla on tällaisia muunto-/täydennystutkintoja, joissa soveltuvia opintoja opiskelleet voivat työn ohessa täydentää tutkintonsa ja saada opettajan pätevyyden vuodessa tai kahdessa opintonopeudesta riippuen. Nekin maksavat joo, mutta ei niistä 20 K tule edes kahdessa vuodessa vaan tuotakin lainaa on käytetty puolet elämiseen.
Huippuyliopistot maksavat älyttömästi, mutta ihan tavallinen ja hyvälaatuinen college maksaa samassa osavaltiossa asuvalle 3-5 K vuodessa. Parhaat saavat stipendejä. Eläminen toki maksaa ja sehän on sit taas valintoja, asutaanko ekat vuodet opiskelija-asuntolassa vai omassa kaksiossa, käydäänkö töissä ja syödäänkö ravintoloissa.
Nykyisin julkisten yliopistojen lukukausimaksut on noin 10 000 dollaria vuodessa. Sen lisäksi tulee elinkustannukset, joten lainaa tulee helposti parikymmentä tuhatta jokaista opiskeluvuotta kohden, jos ei ole säästöjä. Keskimäärin opiskelu maksaa 35 000 dollaria vuodessa. https://educationdata.org/average-cost-of-college
Amerikassa on kuitenki paljon isompi talousalue ku Suomi tai ees Eu.
Jeff Bezoksen Amazon ei ois ikinä kasvanu nykyisiin mittoihin jos se oiski syntyny Jere Pesosena Hämeenlinnaan ja yrittäny kaupitella kirjoja netin kautta täällä 1995.
Joskus oli juttu et joku mies elätti siel ittensä käytettyjen kitaroiden kauppiaana ja pärjäs hyvin. Suomessa semmosella liikkeellä ei eläis ees vaikka se ois Helsingin keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Yhdysvalloissa opiskellaan usein kaukana kotoa ja opiskelijat asuvat useimmiten kampuksella ja se maksaa. Välimatkat ovat pitkät.
Niin, opiskelevat samassa osavaltiossa ja voivat asua siellä edullisessa opiskelija-asunnossa. Ekana vuonna jaetaan huone jonkun kanssa ja toisena vuonna on oma huone, siellä yleinen käytäntö ja saadaan ystäviä iäksi. Suomessa ei solut kelpaa kellekään ja ne on suunnilleen ihmisoikeusloukkaus.
Bensa maksaa Yhdysvalloissa reilun neljänneksen Suomen hinnoista ja siellä kaikilla on auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tarkoitetaan lukion jälkeisiä jatko-opintoja ylipäätään. Voivat siis maisterin- tai tohtorintutkinnon lisäksi olla ammatillisia tai kandiksi opiskelua, mitkä ovat yleisempiä siellä kuin ylemmät korkeakouluopinnot. Ala, koulutuksen pituus, opiskelupaikka, yksityinen/osavaltion omistama... vaikuttavat suuresti tarvittavan opintolainan määrään kuten sekin, asutko opiskelupaikkasi osavaltiossa ennen opintojen alkua vai tuletko sinne ulkomailta. Googlaamalla selviää, että valmistuneiden keskimääräinen opintolaina on n. 30 000 $. Eli vaikka se joillain aloilla voi olla huomattavasti suurempi, niin keskimäärin noin. Joku teini voi tuon tai osan siitä hyvinkin tienata ennakkoon, kun minimipalkka on 7,25 $/h, monissa työpaikoissa enemmänkin. Lisäksi useilla aloilla on tavallista käydä kandintutkinnon jälkeen pari vuotta töissä ja vasta sitten jatkaa maisterivaiheeseen, jos ylipäätään jatkaa.
Näin ei tule vanhemmillekaan kohtuutonta taloudellista taakkaa, vaan suunnilleen ruuan hinnalla voivat lastaan tukea, kun katto pään päälle on jo olemassa.
Yhdysvalloissa opiskellaan usein kaukana kotoa ja opiskelijat asuvat useimmiten kampuksella ja se maksaa. Välimatkat ovat pitkät.
Niin, opiskelevat samassa osavaltiossa ja voivat asua siellä edullisessa opiskelija-asunnossa. Ekana vuonna jaetaan huone jonkun kanssa ja toisena vuonna on oma huone, siellä yleinen käytäntö ja saadaan ystäviä iäksi. Suomessa ei solut kelpaa kellekään ja ne on suunnilleen ihmisoikeusloukkaus.
Bensa maksaa Yhdysvalloissa reilun neljänneksen Suomen hinnoista ja siellä kaikilla on auto.
Edullisuus on suhteellista. Osavaltion yliopistossa opiskelu maksaa kampuksella asuvalle keskimäärin 25 000 dollaria vuodessa. Nelivuotisen tutkinnon hinnaksi tulee näin helposti 100 000 dollaria.
Katoliset koulut tarjoaa monessa maassa maksutonta tai edullista opetusta. Se on yksi sen kirkkokunnan valteista. Tämän jutun perheen kaupungissa katoliset koulut eivät peri lukukausimaksuja seurakuntaan kuuluvilta.
Britanniassa asunut tuttuni sanoi, että moni katoliseen kirkkoon kuulumatonkin laittaa Britanniassa lapsensa katoliseen kouluun, koska ne ovat sekä hyvätasoisia että edullisia tai jopa maksuttomia.