Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Jutussa sanottiin selvällä suomen kielellä, että ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, eivät köyhiä. Amerikassa on suuret opiskelukulut, se on normi. Äiti ei ole työtön vaan kotiäiti.
No miten sen nyt ajattelee. En ole niin kiinnostunut virallisista määrittelyistä kuka on keskiluokkaa, mutta jos on niin isot velat mitä jutussa sanottiin ja tulevaisuudennäkymät mitä on, niin kyllä siitä köyhä vaan mieleen tulee. Ja äitihän oli käytännössä työtön, koska olisi mieluummin tehnyt töitä kuin ollut kotiäiti. Siellä ei ilmeisesti vaan ole nyt niin ihmeelliset työttömyystuet, että kannattaisi erityisesti alkaa työttömäksi, joten hän kutsuu itseään kotiäidiksi. Sitä ihmettelen, että tämän naisen lapsuudenkodissa ei säästetty rahaa lasten opiskeluun, kuten kai yleensä tehdään juuri niiden isojen opiskelukulujen takia, kun rahaa ilmeisesti olisi ollutkin. Voisiko huono elämänhallinta ollut siirtynyt lapsuudenkodista, oli totuttu siihen, että isä hoitaa asiat. Eihän tämä nainen kai edes selvittänyt paljonko aviomiehellä oli opintolainaa, eikä kummallakaan ollut mitään hajua siitä, että se kasvaa korkoa.
Työtön on töitä vailla oleva henkilö, joka etsii töitä, mutta ei saa työpaikkaa. Tämän perheen äiti ei ollut poissa työelämästä työn puutteen vuoksi vaan kalliiden päivähoitomaksujen takia. Hänellä oli ollut työ, mutta jäi siitä pois jäädäkseen kotiäidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Jutussa kyllä kerrottiin heidän olevan keskiluokkaisia.
Vertaus hoitovapaaseen ei siinä mielessä toimi, että meillä hoitovapaalle jäädään halusta olla kotona lasten kanssa. Se muutaman satasen korvaus ei kuitenkaan ole mitään menetettyyn palkkatuloon nähden vaikka työssäkäydessä joutuisikin maksamaan päivähoidosta. Yhdysvalloissa päivähoitomaksu yhdestä lapsesta on satoja dollareita viikossa, joten Daniellen vastentahtoinen kotiäitiys oli perheelle taloudellisesti kannattavampaa kuin hänen työntekonsa.[/quote]
Jutussa mainittiin, että tuloista jäi pari sataa, mutta tärkeämpi tuossa olisi ollut työpaikan tuoma työkokemus. Kuka palkkaa vuosikaudet kotona olleen ihmisen töihin? Kotiäitiys on valtava riski, jos taloudellinen tilanne on vähänkin tiukka, koska työelämään ei niin vain pääse takaisin. Joten tuota valintaa on vaikea ymmärtää, kun hän ei kotonaolemisesta edes nauti.
Koko perhe olisi tarvinnut talous-, opinto- ja muutakin neuvontaa. Kuten jo tuotiin ilmi, niin onko järkeä opiskella velalla vielä lisää alalle, johon koko ajan tulee uusia ja nuoria psykologeja, jotka ovat jo ehtineet kerätä työkokemusta. Pahimmillaan velka on lisääntynyt, mutta töitä ei edelleenkään ole. Lapset ovat niin isoja jo, etteivät tarvitse päivähoitoa, kun ovat koulussa, mutta äidille ei ole kertynyt eläkettä eikä työkokemusta kotiäitinä.
Tämäpätee varmasti monella alalla, mutta ymmärtääkseni USAssa opettaja ei ole erityisen haluttu ammatti, varsinkaan huonommassa koulussa. Danielle olisi siis hyvin todennäköisesti voinut palata takaisin opettajan ammattiin.
Toisaalta pitkä ura opettajana ei anna hyviä lähtökohtia työllistyä paremmin palkattuun ammattiin.
Äiti ei ole edes kotiäiti, vaan opiskelee ja tekee töitä samalla, kun hoitaa lapsia kotona. Oma yhdeksästä viiteen etätyö ja kahden teinin vanhemmuus hyvinointivaltiossa tuntuu leppoisalta tuohon verrattuna.
Perhe myös pohti viidettä lasta, mutta rouva arveli ettei ehkä jaksaisi enää pientä hoitaa.
Ei jostakin syystä siinäkään miettinyt, kuinka paljon taas yksi lapsi heikentäisi elintasoa.
Ongelma on että eletään velaksi korkeampaa elintasoa kuin on varaa. Lisäksi ilmeisesti kyvyttömyys budjetoida menoja, vaikka on tutkintokin taloustieteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Jutussa kyllä kerrottiin heidän olevan keskiluokkaisia.
Vertaus hoitovapaaseen ei siinä mielessä toimi, että meillä hoitovapaalle jäädään halusta olla kotona lasten kanssa. Se muutaman satasen korvaus ei kuitenkaan ole mitään menetettyyn palkkatuloon nähden vaikka työssäkäydessä joutuisikin maksamaan päivähoidosta. Yhdysvalloissa päivähoitomaksu yhdestä lapsesta on satoja dollareita viikossa, joten Daniellen vastentahtoinen kotiäitiys oli perheelle taloudellisesti kannattavampaa kuin hänen työntekonsa.
Danielle selitti, että töissä käymällä käteen jäi rahaa vain pari sataa enemmän kuin kotona olemalla.
Miten kotona oleminen voi olla taloudellisesti kannattavampi jos tulot ovat silloin pari sataa pienemmät?
Ei ole mielekästä tehdä töitä 40h/viikko muutaman sadan euron takia.
Vierailija kirjoitti:
Noilla menee ruokaan varmaan aika paljon rahaa.
Usan demokraatti alueilla,on kaikki tutkinnot pilipali tutkintoja. Opinnot käsittää aivan vääriä aiheista. Tyhjennys kaikkialla myös meillä Suomessa 0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin jutun kertomuksena siitä että 80-luvun lapset eivät saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sitä samaahan se on Suomessa.Sehän on ihan höpöpuhetta. Itse työssäkäyvänä vanhempana -80 -luvulla piti säästää monta kuukautta, että saa pyykinpesukoneen ostettua. Ei sitä aikaa voi verrata nykypäivään positiivisesti elintasoon nähden.
Ehkä pikemminkin niin, ettei saavuteta vanhempien suhteellista elintasoa, siis elintasoa suhteessa yleiseen elintasoon.
Juuri näin. Jos nykypäivänä kasvattaisi lasta jollain vuosikymmenien takaisella peruselintasolla, lasu napsahtaisi. Juu ei 80-luvulla ollut varmaan varaa ostaa älypuhelinta, mutta mitä siitä, kun ei niitä ollut. Suomessa köyhäkin on rikas moneen muunmaalaiseen verrattuna, mutta ei se kauheasti lohduta. Joillain tuntuu olevan yhä se käsitys, että kouluttautumalla pääsee aina töihin ja mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä varmemmin, mutta tilastot ovat eri asia kuin tosielämä. Kyllä joku peruskoulun jälkeen amikseen mennyt vaikka sähköalan opiskelija työllistyy paljon paremmin ja rahakkaammin kuin joku "humppatieteilijä", joka on opiskellut paljon pidempään ja ehkä ottanut lainaa. Minusta tästä pitäisi puhua Suomessakin paljon avoimemmin. Olen itse sellainen "humppatieteilijä", josta koko vähän koulutettu suku oli niiiiin ylpeä kun se pääsi oikein yliopistoon. Kansakoulupohjalta töitä tehneet vanhempani ovat saavuttaneet tuloillaan paremman elintason kuin minä. Mutta tästäkään ei saa puhua, koska nyt on vallalla hypetys, että joka toisen pitää saavuttaa korkeakoulututkinto, koska se varmaan kuulostaa kivalta. Poikani opiskelee rekkakuskiksi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin itselläni. Eli kyllä ihan ameriikkaa elämä on täälläkin: se mikä päti ennen, ei päde enää.
Jutusta jäi ristiriitainen kuva. Toisaalta sympaattinen nainen, toisaalta huvitti mm. se, että hän oli tehnyt äärimmäisen teon saadakseen ostettua miehelleen grillin synttärilahjaksi (onko köyhän pakko ostaa grilli?) eli oli luovuttanut verta. Jos täällä saisi rahaa luovuttamalla verta, olisin ekana jonossa. Jos rahatilanne oli jo niin paha, miksi he olivat juuri ostaneet ilmeisen hienon omakotitalon?
Jutussa nimenomaan korostettiin, että perhe EI OLE köyhä eikä pienituloinen.
He ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, vaikka noilla elämänvalinnoilla (yliopisto, omakotitalo) kuuluu amerikkalaisen unelman perusteella päästä ylempään keskiluokkaan, mistä ainakin vaimo oli kotoisin.
Maaseutumaisella paikkakunnalla kaikki asuvat omakotitaloissa, myös täällä Suomessa. Ei 4 lapsen kanssa mahdu minnekään kunnan vuokrakaksioon.
Jutusta jäi jotenkin epätietoinen olo, että ovatko he nyt köyhiä vai ei. Äidin työttömyys ja opiskelukulut yhdistettynä suuriin lainoihin ym. tarkoittaa minusta, että he ovat köyhiä. Mutta sitten se elämäntapa on sellainen, että eivät ole köyhiä. No siksi varmaan ovat köyhiä, että on pakko olla kaikki pelit ja vehkeet, koska haluavat mieltää itsensä keskiluokkaisiksi. Minusta jutussa sanottiin, että asuvat osavaltion isoimman kaupungin liepeillä eli kai siellä nyt kerrostalojakin olisi, mutta kai se on joku imagojuttu. Olen itse asunut Suomessa sekä kaupungissa että kirkonkylällä ja kyllä täällä ainakin kerrostaloja on vähän kaikkialla, mikä nyt vain jonkunlaiseksi keskustaksi (vaikka pieneksi) mielletään. Jotenkin siitä koko jutusta tuli mielikuva, että ovat ummistaneet silmänsä raha-asioilta hyvin tehokkaasti ja sama jatkuu edelleen. Siis onhan Amerikassa runsaasti heitä paljonkin köyhempiä, mutta ehkä keskiluokalla on joku "keeping up appearances" menossa eli ei tajuta paljonko sitä rahaa oikeasti on käytössä.
Jutussa sanottiin selvällä suomen kielellä, että ovat keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa, eivät köyhiä. Amerikassa on suuret opiskelukulut, se on normi. Äiti ei ole työtön vaan kotiäiti.
No miten sen nyt ajattelee. En ole niin kiinnostunut virallisista määrittelyistä kuka on keskiluokkaa, mutta jos on niin isot velat mitä jutussa sanottiin ja tulevaisuudennäkymät mitä on, niin kyllä siitä köyhä vaan mieleen tulee. Ja äitihän oli käytännössä työtön, koska olisi mieluummin tehnyt töitä kuin ollut kotiäiti. Siellä ei ilmeisesti vaan ole nyt niin ihmeelliset työttömyystuet, että kannattaisi erityisesti alkaa työttömäksi, joten hän kutsuu itseään kotiäidiksi. Sitä ihmettelen, että tämän naisen lapsuudenkodissa ei säästetty rahaa lasten opiskeluun, kuten kai yleensä tehdään juuri niiden isojen opiskelukulujen takia, kun rahaa ilmeisesti olisi ollutkin. Voisiko huono elämänhallinta ollut siirtynyt lapsuudenkodista, oli totuttu siihen, että isä hoitaa asiat. Eihän tämä nainen kai edes selvittänyt paljonko aviomiehellä oli opintolainaa, eikä kummallakaan ollut mitään hajua siitä, että se kasvaa korkoa.
Työtön on töitä vailla oleva henkilö, joka etsii töitä, mutta ei saa työpaikkaa. Tämän perheen äiti ei ollut poissa työelämästä työn puutteen vuoksi vaan kalliiden päivähoitomaksujen takia. Hänellä oli ollut työ, mutta jäi siitä pois jäädäkseen kotiäidiksi.
Olen itse tehnyt saman ratkaisun. Jos olisin palannut 6 viikon äitiysloman jälkeen duuniin oltaisiin päivähoitomaksujen ja matkakulujen jälkeen oltu noin $300 miinuksella joka kuukausi. Jätettiin lapsiluku yhteen kunnes muutettiin Eurooppaan ja oli varaa toiseen.
Katso yle areena toissapäivänä eli 22.1 iltauutiset näytti missä siellä mennään. Ei taida venäjän kauppojen hyllyt enää naurattaa. Toivottavasti ei kärjisty käsirysyksi.