Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon vääriä valintoja mutta en syytä perhettä. Olen siinä käsityksessä ettei tuolla opeteta koulussa minkäänlaista talouden hallintaa. Vaimon vanhemmat tekivät jo sen virheen, etteivät säästäneet lastensa koulutukseen ja siitä osin johtuvat asiat, eivät osanneet opettaa talousasioita tyttärellekään. Miehen iso opintolaina on otettu ns. hyvinä päivinä, silloin kun ei tarvinnut miettiä toimeentuloa. Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms.
sanoisin, että perhe elää tavallista amerikkalaista elämää jossa unelmat ovat haihtuneet. Moni suomalainen on samassa loukussa. Sellaisella alalla töissä jossa on pieni palkka, kenties tehtävä sivutöitä jotta elää. Ei mahdollisuutta parempaan koska olisi opiskeltava lainalla. Kyllä Suomessakin on otettava opintolainaa, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Itselläni se esti opiskelun uuteen ammattiin ja nyt olen sen ikäinen kun olisi varaa, ettei kannata lähteä opiskelemaan koska se ei maksaisi itseään takaisin. Eli en olisi saanut aikuisopintotukea kun 2 vuotta ja loput 2,5 vuotta olisi pitänyt kustantaa velkarahalla, laskin että lainaa olisi ollut lopulta n. 30 000 euroa.
Lisäksi juttu kertoo vahvasti siitä, miten nykynuoret eivät pääse samaan elintasoon kuin vanhempansa. En pääse minäkään, vähän yli viisikymppinen. Minuun verrattuna vanhempani ovat rikkaita, minä köyhä.
Eihän 200 000 euroa ole edes iso asuntolaina varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Jos katsotaan vain henkilöitä, joilla on asuntolaina niin heidän joukossaan on tietysti paljon niitä joilla on yli 200 000 euroa asuntolainaa. Tuo 7 % on koko väestön osuus, osa asuu vuokra-asunnossa, osa on jo maksanut lainansa jne.
Mulla on ihan yksin ollut enimmillään yli 250t euroa lainaa. Hgissä tuo ei ole summa eikä mikään, kun asunnot niin kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä nyt tätä ehtinyt lukea ollenkaan, mutta lapsia kävi heti kuvien perusteella jo sääliksi. 8 v:lläkin alkamassa murrosikä, näki kuvista heti ja ylipainoisia. Ihan-vain-vähän-pullukka joskus olleena tuntui kyllä pahalta katsoa. Oma esikoistytär 7 v ja niin eri näköinen vakkkei hoikimmasta päästä edes. On jo ihan väkivaltaa syöttää lapset noin.
Kaikki (jos yksikään) katoliset koulut eivät ole ilmaisia, ei sittenkään, vaikka olisi tähän uskontokuntaan kuuluva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Asutko edelleen Yhdysvalloissa? Uteliaisuuttani kysyn. Olen ymmärtänyt, ettei Suomessa aina työmarkkinoilla ymmärretä amerikkalaisia tutkintoja.
Eika Amerikassa kannata leveilla suomalaisella "maaiman parhaalla" tutkinolla. Melkein joka alalla joutuu uudelleenkoulutukseen.
Lapsia on ollu sit pakko pukata maailmaan. Olisivat adoptoineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Itse en ottanut lainaa, koska oli juuri ollut lama, työttömyys ja lainojen korot taivaissa ja opintolainat muutettiin markkinakorkoisiksi. Tiedostin, että elämä on epävarmaa, ei se ole sama asia kuin ettei luota itseensä.
Varmaan perhetausta vaikuttaa. Itse en saanut kovinkaan paljon tukea perheeltäni edes lukioaikana, joten itsenäistyin nuorena ja olin vain itseni varassa. Otin ensin yhden vuoden opintolainan. Sitten opinnot keskeytyivät ja en pystynyt maksamaan lainaa takaisin. Sitten kun aloitin opinnot uudestaan, maksettavaa olikin paljon. En saanut aluksi uutta opintolainaa. Myöhemmin sitten sain luvan ottaa lainaa, mutta edes pankki ei suostunut sitä antamaan (valtion takauksesta huolimatta), joten piti vaihtaa pankkia. Yhteensä uskalsin ottaa siis vain 2 lukukaudeksi lainaa.
Kun valmistuin maksoin sitten takaisin kahta lainaa yhtä aikaa, plus kaikki ne korot. Kyllähän siinä sitten oli kiire maksaa takaisin silloin kun oli töitä, koska koko työala oli muuttunut projekti- ja pätkähommiksi. Lisästressiä laina kyllä tuo tähän kovin epävarmaan maailmaan varsinkin jos sulla ei ole ketään henkilöä, johon tukeutua vaikeassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Lainan määrä suhteessa tuloihin oli järkyttävä. En ymmärrä miten edes ovat lainaa saaneet. Suomeen ei voi verrata, koska alun perin tilanteen aiheutti miehen maksamaton opintovelka. Täällä Suomessahan saa halpakorkoista lainaa elämiseen ja lukukausimaksua ei ole ole eli tuollaisia velkoja ei synny nuorille ihmisille siitä, että opiskelevat yliopistossa.
Suomessa ei olekaan yksityisiä yliopistoja. Sen sijaan USAssa on paljon kunnallisia/valtiollisia community collegeja. Älykkään köyhän kannattaa myös anoa scholarshipia lukukausimaksulliseen yliopistoon.
Eivät nuo "ilmaiset" oppilaitokset ole välttämättä yhtään huonompia. Exäni opettaa parissa sellaisessa omaa oppiainettaan, ja hän on alan tohtori, suorittanut myös 5 v postdoc-koulutuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutun pointti oli (jo aiemminkin mainittu) se että nykyinen 'keskiluokka' ei enää saavuta vanhempiensa elintasoa.
Sama on tapahtunut Suomessa: ennen töitä sai kun vaan kysyi jostakin, +jo pienelläkin koulutuksella (keskikoulu/ylioppilas tmv.) pystyi saaman nk. 'paremman' työn. Nykyään töitä on vaikea saada, lähes mahdoton ilman koulutusta, ja vaikka olisi akateeminen koulutuskin niin töiden saaminen on (pl. muutamat alat) hyvin vaikeaa.
--> Nykyään kouluja käyneilläkin elintaso monilla jää vanhemmistaan. Ennen ihan tavallinen duunarikin sai rakennettua okt ja myöhemmin ostettiin kesämökkiä jne. nykyään moni ei ('omillaan') saa edes asuntolainaa pätkä-/silppu-/tmv. töidensä takia.
Kun puuttuu tulevaisuuden näkymä, elämästä tulee raskaampaa eikä osa enää jaksa edes yrittää. On eri asia opiskella/käydä töissä jne. kun on päämäärä: 4 vuotta opintoja, sitten 4 vuotta töitä ja ok pesämuna asuntoon koossa, lapsia jne. Vs. opintojen jälkeen epävarmaa saako töitä/jos saa onko 3kk vai 9kk pätkä sillä kertaa, omaan asuntoon säästäminen vaikeaa silpputöiden keskellä, eikä rohkeutta lapsiin ennen kun koti hankittu jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Sinä et tajua sitä, että Amerikassa ei ole hoitovapaata. Kotiäiti ei saa penniäkään yhteuskunnalta eikä saa pitää työpaikkaansa kuten Suomessa. Jotenkin suomalaiset ei tajua yhtään kuinka pumpulissa elävät. Yhdysvalloissa ei myöskään ole äitiyspäivärahan, on vain palkaton parin kuukauden äitiysloma, jonka jälkeen ei mitään hoitovapaita ole.
Tuon tietäen, miksi amerikkalainen nainen tekee lapsia jos se syöksee taloudelliseen perikatoon ja riippuvaiseksi miehestä? Ihan vilpitön kysymys.
Oletan että koska perhe saa yhteiskunnalta tukia ja veroetuja jos on lapsia, mutta muuten ei niin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rahankäyttö on hankalampaa, koska jokainen osavaltio verottaa vähän eri tavalla (esim. kaupassa et tiedä mitä tavarat maksavat ennen kuin olet kassalla. Asiat ovat monikerroksisia eivätkä simppeleitä kuin Suomessa."
Tuo ei vaikuta arkiseen rahankäyttöön millään tavalla, ja kaupasta ostetusta perusruuasta ei makseta veroa. Pitää ostella kuukaudessa todella paljon tavaroita ym., jotta se vero alkaisi rasittamaan.
Kyllä 16 osavaltioissa maksetaan kaupassa veroa ruoasta ja kaikesta mitä ostaa. Check your facts.
Ja ymmärsit myös väärin. Tuossa puhuttiin rahankäytöstä. Onhan Suomessa helppo mennä markettiin ja laskea että mulla on 21 euroa ja puhelimen laskimella laskea jokaisen tuotteen hinta, joten tietää mitä kassalla menee.
USA:ssa pitäisi muistaa lisätä loppusummaan vero, joten pitäisi tietää paljonko se on ja meneekö jotain lisäjuttuaja (sellaistakin voi olla). Tai jos asuu osavaltion/piirikunnan rajan lähellä, voi olla että se iso halvempi kauppa onkin sen toisen osavaltion/piirikunnan alueella, jossa onkin jokin toinen veroprossa tai maksu. Paljon monimutkaisempaa kuin Suomessa.
Sitten on sellainen juttu, että meillä Suomessa hinnat ovat nousseet jo vuosia aika hillitysti kerrallaan. USA:ssa inflaatio on nimenomaan iskenyt ruokakaupassa. Vaikka ostat niitä samoja ruokia saman määrän, jos et tarkistanut hintaa tällä kertaa, kokonaishinta kassalla voikin olla yllättävän suuri. Pandemia on lisännyt saatavuusongelmia ja korkeampia hintoja. Jotkut tuotteiden hinnat nousseet jopa 30%.
Meillä ei makseta perusruoasta veroa, kuten maito, liha, hedelmät, kasvikset jne., mutta eineksistä ja kaupan tekemistä ruoasta maksetaan vero. Ei käy suomalaisen järkeen se, että vero lisätään vasta kassalla. En ole ikinä laskimen kanssa kaupassa käynyt, koska ei ole mitään tarvetta, maksoin kortilla tai käteisellä.
Tästä syystä vähävaraisemmillakin on varmaan pakko olla luottokortti...
Miten itse toimisit jos sulla olisi joka kaupassakäynillä vain rajattu summa käytössäsi? Käyttäisitkö luotto-ominaisuutta vai käteistä ja laskisit hyllyjen välissä loppusumman verojen kanssa etukäteen?
Kun meidän esikonen syntyi ei ollut äitiyspäivärahoja eikä hoitovapaata. Kotiäiti ei saanut pennäkään.. Rahattoman oli mahdoton sunnitella monenvuoden opiskelua. Ei mitään tukia ollut nuorille. Vuoratuki tuli vasta 70 luvun lopussa Aika nuoria ne avustuet täällääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Lainan määrä suhteessa tuloihin oli järkyttävä. En ymmärrä miten edes ovat lainaa saaneet. Suomeen ei voi verrata, koska alun perin tilanteen aiheutti miehen maksamaton opintovelka. Täällä Suomessahan saa halpakorkoista lainaa elämiseen ja lukukausimaksua ei ole ole eli tuollaisia velkoja ei synny nuorille ihmisille siitä, että opiskelevat yliopistossa.
Suomessa ei olekaan yksityisiä yliopistoja. Sen sijaan USAssa on paljon kunnallisia/valtiollisia community collegeja. Älykkään köyhän kannattaa myös anoa scholarshipia lukukausimaksulliseen yliopistoon.
Eivät nuo "ilmaiset" oppilaitokset ole välttämättä yhtään huonompia. Exäni opettaa parissa sellaisessa omaa oppiainettaan, ja hän on alan tohtori, suorittanut myös 5 v postdoc-koulutuksen.
Community Collegessa opiskellut ei saa edes bachelor tittelia, ainoastaan associaten. Kylla niissakin opiskelu maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Me emme Suomessa täysin tajua kuinka paljon vanhemmat muissa maissa voivat maksaa lastensa kasvatuksesta. USA:ssa yleensä ei haluta lapsia laittaa julkiseen kouluun, joten jokainen kynnelle kykenevä yrittää saada lapsensa yksityiseen. Sitten ei maksakaan vaan lukukausimaksut, vaan myös ruoka, kerhot, kuljetukset, koulu-uniformu, retket, sun muut.
Tulee todella kalliiksi ja vielä kalliimmaksi kun lapsia on useampi. Lisäksi samalla pitäisi vanhempien säästää lasten ammatillista koulutusta varten.
USA:ssa yliopistossa opiskelu on ihan erituntuista kuin Suomessa. Meillä opinnot eivät maksa mitään. Mutta USA:ssa joka kurssilla on hintansa kuten kaupassa ostaisi maitoa ja leipää. Muistan itse aikoinaan miten outoa oli jonottaa yliopiston kassalla (vrt. Alepan kassa) ja maksaa 4 000 dollaria toi kurssi, 4 500 dollaria toi kurssi jne... Tuli kummasti samanlainen asenne kuin amerikkalaisilla opiskelijoilla, kun luennoitsija oli pari minsaa myöhässä, että "Where is he? This is time I pay for. I'm not getting my money's worth!"
Kyllä me vain tajuamme, suurin osa. Eihän tällaista järjestelmää ole kuin Suomessa, Ruotsissa ym. Saksassakin on paljon kotiäitejä, Italiassa, Portugalissa jne. hoidetaan vielä lasten lisäksi vanhemmatkin.
Se mikä jutussa ihmetytti oli, että kun nämä eivät olleet teinejä lastenteon aikaan, vaan olisi voinut olettaa heidän ajatelleen etukäteen lasten tulevaisuutta ja rahatilannettaan. Monta lasta maksaa enemmän.
En silti tajua sitä, miksi vanhempien tulisi kustantaa täysi-ikäisten lastensa jatko-opinnot. Olen lukenut yhdysvaltalaisperheestä, jossa high scholin jälkeen lapset asuivat vielä pari vuotta kotona töissä käyden ja näin säästivät itse tulevia opintojaan varten etukäteen. Mielestäni fiksua.
Tuolla vanhempien on kuitenkin pakko säästää lasten opintoja varten. Ei hampurilaisia myymällä makseta sellaisia summia kuin yliopisto maksaa. Perheen molempien vanhempien vanhemmat eivät ilmeisesti ole pystyneet auttamaan. Ja miten haastateltavakaan perhe voisi auttaa omiaan, kun heitä on noin monta ja omatkin opintovelat maksamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä nyt tätä ehtinyt lukea ollenkaan, mutta lapsia kävi heti kuvien perusteella jo sääliksi. 8 v:lläkin alkamassa murrosikä, näki kuvista heti ja ylipainoisia. Ihan-vain-vähän-pullukka joskus olleena tuntui kyllä pahalta katsoa. Oma esikoistytär 7 v ja niin eri näköinen vakkkei hoikimmasta päästä edes. On jo ihan väkivaltaa syöttää lapset noin.
No tuohan on siellä normaalia. Most people are large. Se pistää suomalaisen silmään ensivisiitillä.
Terveellinen ruoka on kallista. Epäterveellistä on tarjolla joka paikassa. Myös alakoululaisten kouluruoka on järkyttävää mättöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms
Jutussa sanotaan, että Suomessa vain 7%:lla _kotitalouksista_ on =/> 200k€ asuntolainaa. Mutta kun käy katsomassa lähteen, voi nätisti laskea, että _asuntovelallisista_ kotitalouksista tuollainen määrä on n. 21%:lla. Lisäksi _perheellisten_ asuntokuntien kohdalla prosenttiosuus on varmasti vielä huomattavasti suurempi, sillä yksineläjien ja pariskuntien km. lainamäärät ovat paljon pienemmät kuin lapsiperheiden (n. 50% ja n. 64% km. lapsiperheen asuntolainasta).
Myös hesarin uudelta kirjeenvaihtajalta toivoisi tarkkuutta juttuihinsa.
Lisäksi toimittaja unohti sen, ettei Suomessakaan 5-vuotiaan ja tätä vanhempien lasten kanssa kotiinjäävä äiti tai isä saa valtiolta senttiäkään tukea. Töitä siinä on tehtävä vapaansa oheen siinä missä Jenkkilässäkin.
Niin siinähän on peräti kaksi vuotta aikaa ennen kuin lapsi menee kouluun ja vuosi siitä esikoulua... Just. "Ihan kuin jenkkilässä".
-Täh?
Mitä et ymmärtänyt?
Kun lapsi aloittaa koulun tai käy esikoulua, niin sille ajalle ei tarvitse järjestää lastenhoitoa. Menikä yli hilseen?
Kyllä todellakin esikoululainen tai pikkukoululainen tarvitsee lisäksi hoitojärjestelyt, sekä Yhdysvalloissa että Suomessa.
-Ohis, kolmen lapsen äiti.
Mutta ei koko päiväksi. Ja kyse on vain 2 vuoden ajasta osittain. Aika turhua nurkua. Sehän on täysin oma valinta tekeekö lapsia vai ei.
Ei helvetti mikä artikkeli. Sitten ihmetellään objektiivisen journalismin alasajoa :D
En olisi Amerikassa varmaan uskaltanut yhtään lasta tehdä. Täällä sai sentään edes synnyttää ilmaiseksi, tosin ei ollut niin mukava kokemus kuin "maailman parhaan terveydenhuollon" maassa pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti mikä artikkeli. Sitten ihmetellään objektiivisen journalismin alasajoa :D
Juuri näin. Voipi muutama kovan elämän kaveri hieman naurahtaa HS höpinöille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Se on heille tärkeä arvovalinta, vaikka onkin eri valinta kuin sinulla tai minulla olisi koskaan.
Sitten ei pidä valittaa rahanpuutetta, vai mitä?
Se katolinen koulu ei peri heiltä lukukausimaksuja. Seurakunnan jäsenten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Miksei tämä mene jakeluun?
Kun on totuttu luulemaan etta kaikki koulut USAssa ovat maksullisia vaikka niin ei ole. Lukiossa voi jopa ihan nimelliseen maksuun suorittaa ajokortin, Suomessa maksaa sekin rutkasti.
Onneksi jotkin asiat ovat siellä edullisia. Mutta varmasti pakko ollakin sellaisessa maassa.
Suomessa ajokortti on todella kohtuuttoman kallis.
Koska perhe on arvostettu asia. Maassa omaa perhettä korostetaan joka paikassa. Äitiys ja avioliitto on edelleen naisille tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisia saavutuksia elämässä.
Perheen merkityksen huomaa kaikkialla ja kaikilla tasoilla. Esimerkiksi poliitikoille on tärkeää marssittaa koko perhe parrasvaloihin jos yhtään haluaa olla varteenotettava ehdokas.