Kertokaa mulle miksi hankkia lapsia?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]

Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.

[/quote]

Surullista, jos olet kokenut tuollaista vain oman lapsen kanssa. Onko kaikki muu rakkautesi itsekästä, siis ajattelet aina vain itseäsi etkä sitä toista?? En kyllä voi ollenkaan samaistua, mulle mm. lemmikit ja kumppani on kyllä tärkeämpiä kuin oma onni. Kuulostaa itsekkäältä, jos jollekin vain omat geenin aikaansaa moista. Sehän on melkein samaa kuin itserakkaus.

[/quote]

Tottakai tunnen rakkautta kumppania ja lemmikkiä kohtaan, ja asetan usein kumppanin onnen oman mukavuuden edelle. En kuitenkaan oman henkeni edelle. Kun on siinä tilanteessa että tajuaa että ei välitä vaikka itse kuolee kunhan vauva selviää, avaa uuden ymmärryksen äidinrakkauteen.

11

Elämästä tulee kerta heitolla upeampaa ja mielenkiintoisempaa.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.
[/quote]
Apua! Tämä vastaus oli niin iso klisee, vaikka tunnistan ihmistyypin joka näin kirjoittaa. Näin mullekkin sanottiin itkua nyyhkyttäen ennenkuin oman lapseni sain. Sen jälkeen samaiset äidit tulivat suu vaahdossa kertomaan miten lapsi olikin huutanut yötäpäivää elämänsä ensimmäiset neljä kuukautta :) itse olen äiti, mutta en osaa tätä romantisoida naistenlehtitekstiksi. Ap.lle sanoisin, että elä vain omaa elämääsi, tee omat valintasi äläkä vilkuile olan yli mitä viereisissä pöydissä tapahtuu :) sieltä se varmuus sinusta itsestäsi kumpuaa ja tietoisuus mitä elämästäsi haluat!

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:30"]

Elämästä tulee kerta heitolla upeampaa ja mielenkiintoisempaa.

[/quote]

Minkälaisen ihmisen elämästä tulee upeampaa ja mielenkiintoisempaa, kun hankkii lapsia? Ihan uteliaisuudesta kysyn.

Jos sinun pitää kysellä muilta ihmisiltä positiivisia perusteluja lasten hankkimisesta, niin voin sanoa, ETTÄ ON VÄÄRÄT PERUSTELUT SULLA HANKKIA SKIDI.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]

Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.

[/quote]

Miksi mies sitten hankkisi lapsen?

Keksin ainakin 29 asiaa, miksi lapsia ei kannata hankkia! Liekkö tuohon järkevää syytä laisinkaan? En voinut edeltä ymmärtää, millaista perhearki on. Ihan tyytyväinen olen silti, ja tuli toinenkin lapsi hommattua.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:35"]

Jos sinun pitää kysellä muilta ihmisiltä positiivisia perusteluja lasten hankkimisesta, niin voin sanoa, ETTÄ ON VÄÄRÄT PERUSTELUT SULLA HANKKIA SKIDI.

[/quote]

Miksi näin?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:37"]

Keksin ainakin 29 asiaa, miksi lapsia ei kannata hankkia! Liekkö tuohon järkevää syytä laisinkaan? En voinut edeltä ymmärtää, millaista perhearki on. Ihan tyytyväinen olen silti, ja tuli toinenkin lapsi hommattua.

[/quote]

Varmaan olisit tyytyväinen arkeesi myös siinä tapauksessa, että olisit sahannut nuorena toisen jalkasi irti. Ihminen kun on psykologisesti hyvin joustava olento. Ei omaa jalkaa kannata silti sahata irti.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Apua! Tämä vastaus oli niin iso klisee, vaikka tunnistan ihmistyypin joka näin kirjoittaa. Näin mullekkin sanottiin itkua nyyhkyttäen ennenkuin oman lapseni sain. Sen jälkeen samaiset äidit tulivat suu vaahdossa kertomaan miten lapsi olikin huutanut yötäpäivää elämänsä ensimmäiset neljä kuukautta :) itse olen äiti, mutta en osaa tätä romantisoida naistenlehtitekstiksi. Ap.lle sanoisin, että elä vain omaa elämääsi, tee omat valintasi äläkä vilkuile olan yli mitä viereisissä pöydissä tapahtuu :) sieltä se varmuus sinusta itsestäsi kumpuaa ja tietoisuus mitä elämästäsi haluat!

[/quote]

En minä tätä muualla sanoisi kuin anonyymillä keskustelupalstalla, mutta minulle se on totta hyvin syvällä tasolla. Öitä on valvottu ja univelassa kiroiltu, enhän sanonutkaan että äitiys olisi ihanaa, tai auvoista, tai ruusuista, tai edes onnellista. Sanoin vaan että äidinrakkaus on jokin sellainen joka ottaa vallan sellaisestakin ihmisestä kuin minä joka pitkään ajattelin että en edes halua lapsia. Olen uranaistyyppiä enkä pätkääkään pullantuoksuinen. Silti edelleen liioittelematta sanon että lapsen eteen tekisin mitä tahansa, vaikka antaisin henkeni. Se on sellainen asia josta ei arjessa keskustella mutta täällä nyt joku kysyi. Minusta kaikki voivat antaa täällä oman argumenttinsa, ja minusta on turhaa että sinä näet tarpeelliseksi täällä sanoa että minun syyni olisi sen huonompi kuin sinun.

11

Siihen ei ole järkevää syytä. Lapsia tehdään tunnesyistä ja biologisen vietin vuoksi. Toki voi löytää syitä, esim. kokemus elämän merkityksen löytymisestä, seura ja apu oman vanhuuden aikana, uusien/erittäin hienojen ja merkittävien asioiden kokeminen, parisuhteen lujittaminen, jäljen jättäminen tähän maailmaan jne. mutta mikään niistä ei yksistään ole riittävä syy hankkia lapsia.

Siksi että omia lapsia saa rakastaa ja ne rakastaa takaisin :)

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Apua! Tämä vastaus oli niin iso klisee, vaikka tunnistan ihmistyypin joka näin kirjoittaa. Näin mullekkin sanottiin itkua nyyhkyttäen ennenkuin oman lapseni sain. Sen jälkeen samaiset äidit tulivat suu vaahdossa kertomaan miten lapsi olikin huutanut yötäpäivää elämänsä ensimmäiset neljä kuukautta :) itse olen äiti, mutta en osaa tätä romantisoida naistenlehtitekstiksi. Ap.lle sanoisin, että elä vain omaa elämääsi, tee omat valintasi äläkä vilkuile olan yli mitä viereisissä pöydissä tapahtuu :) sieltä se varmuus sinusta itsestäsi kumpuaa ja tietoisuus mitä elämästäsi haluat!

[/quote]

En minä tätä muualla sanoisi kuin anonyymillä keskustelupalstalla, mutta minulle se on totta hyvin syvällä tasolla. Öitä on valvottu ja univelassa kiroiltu, enhän sanonutkaan että äitiys olisi ihanaa, tai auvoista, tai ruusuista, tai edes onnellista. Sanoin vaan että äidinrakkaus on jokin sellainen joka ottaa vallan sellaisestakin ihmisestä kuin minä joka pitkään ajattelin että en edes halua lapsia. Olen uranaistyyppiä enkä pätkääkään pullantuoksuinen. Silti edelleen liioittelematta sanon että lapsen eteen tekisin mitä tahansa, vaikka antaisin henkeni. Se on sellainen asia josta ei arjessa keskustella mutta täällä nyt joku kysyi. Minusta kaikki voivat antaa täällä oman argumenttinsa, ja minusta on turhaa että sinä näet tarpeelliseksi täällä sanoa että minun syyni olisi sen huonompi kuin sinun.

11
[/quote]
Kyllä kyllä, olen osittain samaa mieltä. Itselläni vaan pitkän lapsettomuuden jälkeen korviin särähtää aina liian ruusuiset puheet, vaikka nyt sen lapsiarjen raadollisuudenkin nähneenä ymmärrän, että sitäkin tarvitaan. Kauniita nuo ajatuksesi toki olivat, ja minusta ripaus realismia siihen oheen, kuten tuo väsyneenä kiroilu alkavat tehdä niistä vieläkin paremman kuuloisia! :)

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:48"]

Siihen ei ole järkevää syytä. Lapsia tehdään tunnesyistä ja biologisen vietin vuoksi. Toki voi löytää syitä, esim. kokemus elämän merkityksen löytymisestä, seura ja apu oman vanhuuden aikana, uusien/erittäin hienojen ja merkittävien asioiden kokeminen, parisuhteen lujittaminen, jäljen jättäminen tähän maailmaan jne. mutta mikään niistä ei yksistään ole riittävä syy hankkia lapsia.

[/quote]

Ei ole olemassa mitään biologista lisääntymisviettiä.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:52"]

Siksi että omia lapsia saa rakastaa ja ne rakastaa takaisin :)

[/quote]

En minä ainakaan rakasta isääni. Se on hullu narsistinen vittupää, joka on pilannut monien elämän terrorisoinnillaan.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]

Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.

[/quote]

Surullista, jos olet kokenut tuollaista vain oman lapsen kanssa. Onko kaikki muu rakkautesi itsekästä, siis ajattelet aina vain itseäsi etkä sitä toista?? En kyllä voi ollenkaan samaistua, mulle mm. lemmikit ja kumppani on kyllä tärkeämpiä kuin oma onni. Kuulostaa itsekkäältä, jos jollekin vain omat geenin aikaansaa moista. Sehän on melkein samaa kuin itserakkaus.

[/quote]

Tosta "rakastan geenejäni" äitylistä tulee väkisinkin mieleen tämä :D:D:D

http://www.theonion.com/blogpost/until-i-had-kids-i-never-thought-i-could-love-some-50466

my daughter, Jane, was born. Until that moment, I never in a million years thought I could love anything almost as much as myself.

 In an instant, I went from caring only about myself to caring about myself and also one other person.

Every time I notice the way her face lights up when she smiles, or the way her chubby little cheeks puff out when she’s upset, I see some of myself in her. That’s the part I really love.

If you’re already a parent, you know what I mean, and if not, you’ll see for yourself when you become one: Suddenly, it’s not all about you anymore, but it’s still mostly about you.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:52"]

Siksi että omia lapsia saa rakastaa ja ne rakastaa takaisin :)

[/quote]

En minä ainakaan rakasta isääni. Se on hullu narsistinen vittupää, joka on pilannut monien elämän terrorisoinnillaan.

[/quote]

Ja inhosin isääni jo lapsena! 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:48"]

Siihen ei ole järkevää syytä. Lapsia tehdään tunnesyistä ja biologisen vietin vuoksi. Toki voi löytää syitä, esim. kokemus elämän merkityksen löytymisestä, seura ja apu oman vanhuuden aikana, uusien/erittäin hienojen ja merkittävien asioiden kokeminen, parisuhteen lujittaminen, jäljen jättäminen tähän maailmaan jne. mutta mikään niistä ei yksistään ole riittävä syy hankkia lapsia.

[/quote]

Ei ole olemassa mitään biologista lisääntymisviettiä.

[/quote]

Jos jollain ei ole, tarkoittaako se silti, että kenelläkään ei voi olla?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:52"]

Siksi että omia lapsia saa rakastaa ja ne rakastaa takaisin :)

[/quote]

En minä ainakaan rakasta isääni. Se on hullu narsistinen vittupää, joka on pilannut monien elämän terrorisoinnillaan.

[/quote]

Minäkään en rakasta vanhempiani. Ihan mukavia ihmisiä he ovat, ja minulla oli kiva lapsuus, mutta meillä ei ole kauheasti yhteistä. En ole koskaan rakastanut vanhempiani, vaikka kiintynyt toki olen. Toisaalta mitä vaihtoehtojakaan minulla olisi ollut?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:40"]

En minä tätä muualla sanoisi kuin anonyymillä keskustelupalstalla, mutta minulle se on totta hyvin syvällä tasolla. Öitä on valvottu ja univelassa kiroiltu, enhän sanonutkaan että äitiys olisi ihanaa, tai auvoista, tai ruusuista, tai edes onnellista. Sanoin vaan että äidinrakkaus on jokin sellainen joka ottaa vallan sellaisestakin ihmisestä kuin minä joka pitkään ajattelin että en edes halua lapsia. Olen uranaistyyppiä enkä pätkääkään pullantuoksuinen. Silti edelleen liioittelematta sanon että lapsen eteen tekisin mitä tahansa, vaikka antaisin henkeni. 

[/quote]

Nyt on pakko kysyä, että näetkö tämän siis positiivisena puolena lapsen hankkimisessa? Oikeasti? Vaihda tohon lapsen paikalle heroiini, ja se pitää samalla lailla paikkansa. Harva silti pitää heroiinin käyttöä hyvänä asiana. Minusta kertomasi siis kuulostaa ihan kauhealle - olet emotionaalisesti erittäin kiinni asiassa, joka aiheuttaa sinulle asioita jotka ovat vaikeita, hankalia ja epäonnellisia, ja silti kuolisit tuon asian puolesta. Hrrhhh, kuulostaa todella kamalalta.

Öitä on valvottu ja univelassa kiroiltu, enhän sanonutkaan että heroiinin käyttö olisi ihanaa, tai auvoista, tai ruusuista, tai edes onnellista. Sanoin vaan että heroiiniriippuvuus on jokin sellainen joka ottaa vallan sellaisestakin ihmisestä kuin minä joka pitkään ajattelin että en edes halua käyttää huumeita. Olen uranaistyyppiä enkä pätkääkään päihdehakuinen. Silti edelleen liioittelematta sanon että heroiinin saamisen eteen tekisin mitä tahansa, vaikka antaisin henkeni.