Kertokaa mulle miksi hankkia lapsia?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:48"]

Siihen ei ole järkevää syytä. Lapsia tehdään tunnesyistä ja biologisen vietin vuoksi. Toki voi löytää syitä, esim. kokemus elämän merkityksen löytymisestä, seura ja apu oman vanhuuden aikana, uusien/erittäin hienojen ja merkittävien asioiden kokeminen, parisuhteen lujittaminen, jäljen jättäminen tähän maailmaan jne. mutta mikään niistä ei yksistään ole riittävä syy hankkia lapsia.

[/quote]

Ei ole olemassa mitään biologista lisääntymisviettiä.

[/quote]

Jos jollain ei ole, tarkoittaako se silti, että kenelläkään ei voi olla?

[/quote]

Ei, juuri tuo asia ei tarkoita, etteikö biologista lisääntymisviettiä voi olla. Mutta se, ettei meillä ole mitään todisteita biologisen lisääntymisvietin olemassaolosta tai teoriaa, joka selittäisi, miksi lisääntymisvietti olisi tarpeellinen tai edes mahdollinen, tarkoittaa, että mitään lisääntymisviettiä ei todennäköisesti ole olemassa. Nisäkkäät ovat vuosimiljoonien ajan pärjänneet sukupuolivietin ja hoivavietin avulla, ja on hyvin epätodennäköistä, että tänä lyhyenä luotettavan ehkäisyn ajanjaksona olisi kehittynyt mitään erityistä lisääntymisviettiä.

Kulttuurinen paine lisääntymiseen on kyllä olemassa, ja siitä monen kokemuksessa on kysymys.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:48"]

Siihen ei ole järkevää syytä. Lapsia tehdään tunnesyistä ja biologisen vietin vuoksi. Toki voi löytää syitä, esim. kokemus elämän merkityksen löytymisestä, seura ja apu oman vanhuuden aikana, uusien/erittäin hienojen ja merkittävien asioiden kokeminen, parisuhteen lujittaminen, jäljen jättäminen tähän maailmaan jne. mutta mikään niistä ei yksistään ole riittävä syy hankkia lapsia.

[/quote]

Ei ole olemassa mitään biologista lisääntymisviettiä.

[/quote]

Jos jollain ei ole, tarkoittaako se silti, että kenelläkään ei voi olla?

[/quote]

Ei, juuri tuo asia ei tarkoita, etteikö biologista lisääntymisviettiä voi olla. Mutta se, ettei meillä ole mitään todisteita biologisen lisääntymisvietin olemassaolosta tai teoriaa, joka selittäisi, miksi lisääntymisvietti olisi tarpeellinen tai edes mahdollinen, tarkoittaa, että mitään lisääntymisviettiä ei todennäköisesti ole olemassa. Nisäkkäät ovat vuosimiljoonien ajan pärjänneet sukupuolivietin ja hoivavietin avulla, ja on hyvin epätodennäköistä, että tänä lyhyenä luotettavan ehkäisyn ajanjaksona olisi kehittynyt mitään erityistä lisääntymisviettiä.

Kulttuurinen paine lisääntymiseen on kyllä olemassa, ja siitä monen kokemuksessa on kysymys.

[/quote]

Entäs se, kun keväällä aurinko paistaa ja linnut laulaa, ja yhtäkkiä huomaat tuijottelevasi kaupassa vieraiden ihmisten vauvoja ja miettiväsi, kuinka suloisia ne ovat pikkuriikkisinä sormineen ja varpaineen ja kuinka kiva olisi, jos itselläkin olisi tuommoinen? Muina vuodenaikoina muiden vauvat ei muuten kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:00"]

Entäs se, kun keväällä aurinko paistaa ja linnut laulaa, ja yhtäkkiä huomaat tuijottelevasi kaupassa vieraiden ihmisten vauvoja ja miettiväsi, kuinka suloisia ne ovat pikkuriikkisinä sormineen ja varpaineen ja kuinka kiva olisi, jos itselläkin olisi tuommoinen? Muina vuodenaikoina muiden vauvat ei muuten kiinnosta.

[/quote]

Mulla tulee aina keväisin autokuume, kun asfaltti näkyy ja ihmiset ottaa hienot kesäautot käyttöön. En minä silti väitä, että auton hankkiminen on biologinen vaisto :D.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]

Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.

[/quote]

Sinusta oksitosiniin yliannostus on maailman ihmeellisin asia? Okei, ehkä lasten hankinta on sitten parasta, mihin kykenet.
[/quote]

Etkö kyennytkään äitiyteen, kaduttaako valinta?

Miksiköhän nämä velat tulevat tämänkin ketjun pilaamaan katkerilla kommenteillaan? Eikö me äidit saada olla onnellisia lapsistamme? Onko se jotenkin veloilta pois, jos joku kokee olevansa onnellinen vanhempana? 

Positiivisia puolia lapsen saamisessa on se että saa kokea sen onnen mitä raskaaksi tuleminen tuo. Onni kun saa vastasyntyneen ensimmäisen kerran syliinsä. Vauvan ensimmäinen hymy. Kun lapsi ottaa ensiaskeleita. Kun katsot lastasi ja ihmettelet kuinka se on jo noin iso. Ylpeyden tunne siitä kuinka on pystynyt kasvattamaan jotain niin ihanaa kuin se oma lapsi on. Lapsen suukot ja halit. Ihmettely uusien taitojen oppimisesta. Nähdä miten pienistä asioista lapsi iloitsee. Miten pienistä asioista itsekin oppii iloitsemaan.

Olen rehellisesti sanottuna onnellisempi nyt kuin ennen lapsia. Olen tyytyväisempi elämääni.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"]

Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen.

[/quote]

Miksi mies sitten hankkisi lapsen?
[/quote]

Aivan hyvin tuohon voi vaihtaa sanan isyys. Samasta syystä. Tuolta kaikista lapsia hankkineista toivon mukaan tuntuu, silloin on lapsella hyvä alku elämään. Jotkut tosin katuvat lasten hankintaa, ei toimi psyyke ja tunne-elämä normaalilla tavalla. Kyllä sen vaan sisimmässään tietää, onko lapset se "oma juttu" vai ei.

Älkää tehkö lapsia, mikäli epäröitte. On lapselle surullista elää vanhemman kanssa, joka ei aidosti rakasta.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:37"]

Keksin ainakin 29 asiaa, miksi lapsia ei kannata hankkia! Liekkö tuohon järkevää syytä laisinkaan? En voinut edeltä ymmärtää, millaista perhearki on. Ihan tyytyväinen olen silti, ja tuli toinenkin lapsi hommattua.

[/quote]

Varmaan olisit tyytyväinen arkeesi myös siinä tapauksessa, että olisit sahannut nuorena toisen jalkasi irti. Ihminen kun on psykologisesti hyvin joustava olento. Ei omaa jalkaa kannata silti sahata irti.

[/quote]

Sanoisin, että lapsen hankinta on tunneasia. Lapsen hankkimatta jättäminen on järkiasia! 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:09"]Miksiköhän nämä velat tulevat tämänkin ketjun pilaamaan katkerilla kommenteillaan? Eikö me äidit saada olla onnellisia lapsistamme? Onko se jotenkin veloilta pois, jos joku kokee olevansa onnellinen vanhempana? 

Positiivisia puolia lapsen saamisessa on se että saa kokea sen onnen mitä raskaaksi tuleminen tuo. Onni kun saa vastasyntyneen ensimmäisen kerran syliinsä. Vauvan ensimmäinen hymy. Kun lapsi ottaa ensiaskeleita. Kun katsot lastasi ja ihmettelet kuinka se on jo noin iso. Ylpeyden tunne siitä kuinka on pystynyt kasvattamaan jotain niin ihanaa kuin se oma lapsi on. Lapsen suukot ja halit. Ihmettely uusien taitojen oppimisesta. Nähdä miten pienistä asioista lapsi iloitsee. Miten pienistä asioista itsekin oppii iloitsemaan.

Olen rehellisesti sanottuna onnellisempi nyt kuin ennen lapsia. Olen tyytyväisempi elämääni.
[/quote]

Ne eivät ole veloja, jotka ovat katkeria siitä, että rakastaa vanhemmuutta ja lapsiaan yli kaiken. Suurin osa on vanhempia, jotka eivät kyenneetkään rakastamaan omia lapsiaan, ja katuvat vanhemmuutta. Tyytyväiset vanhemmat ovat heille punainen vaate.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"] Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Miksi mies sitten hankkisi lapsen? [/quote] Aivan hyvin tuohon voi vaihtaa sanan isyys. Samasta syystä. Tuolta kaikista lapsia hankkineista toivon mukaan tuntuu, silloin on lapsella hyvä alku elämään. Jotkut tosin katuvat lasten hankintaa, ei toimi psyyke ja tunne-elämä normaalilla tavalla. Kyllä sen vaan sisimmässään tietää, onko lapset se "oma juttu" vai ei. Älkää tehkö lapsia, mikäli epäröitte. On lapselle surullista elää vanhemman kanssa, joka ei aidosti rakasta.

[/quote]

Huoh. Näin sitä äitimyyttiä pönkitetään. "Vain mielenterveysongelmaiset voivat katua lasten hankintaa." Vaan kun tämä ei pidä paikkaansa. Lasten hankintaa voi katua ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa valintaa.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:37"]

Keksin ainakin 29 asiaa, miksi lapsia ei kannata hankkia! Liekkö tuohon järkevää syytä laisinkaan? En voinut edeltä ymmärtää, millaista perhearki on. Ihan tyytyväinen olen silti, ja tuli toinenkin lapsi hommattua.

[/quote]

Varmaan olisit tyytyväinen arkeesi myös siinä tapauksessa, että olisit sahannut nuorena toisen jalkasi irti. Ihminen kun on psykologisesti hyvin joustava olento. Ei omaa jalkaa kannata silti sahata irti.

[/quote]

Sanoisin, että lapsen hankinta on tunneasia. Lapsen hankkimatta jättäminen on järkiasia! 

[/quote]

Mikä ihme on "tunneasia"?

Elämä lasten kanssa on kaikilta osa-alueiltaan iloisempaa, onnellisempaa ja mielekkäämpää kuin ilman. Tietysti on myös vaivaa ja harmia, mutta aika pieneltä ne tuntuu kaiken muun rinnalla. Minulla on tällainen kokemus, en väitä että se pätisi kaikilla.

Minusta lapsissa ei ole kysymys vain siitä että saa sen suloisen vauvan tms, vaan saa todella tärkeän ihmisen ja rakkaan ihmisen elämäänsä. Vähän hassusti sanottu mutta ikäänkuin saisi toisen aviomiehen tai sisaren, eli uuden perheenjäsenen, kenen kanssa jakaa elämää.

Ja vaikka tätä ei missään nimessä saisi sanoa, niin kyllähän ne lapset on myös vanhuuden turva. En usko että vanhustenhoito on kaksista kun me olemme vanhoja, on turvallisempi ajatella että joku katsoisi vähän oman hoidon perään kun itse ei enää kykene. Tämä on itsekästä, mutta näin se vaan menee.

Itsellä on kaksi lasta, ja suurin haaveeni olisi vielä kolmas. Ehkä se toteutuu joskus. Meidän perhe on todella onnellinen, se on parasta elämässäni, vaikka työkin on kiva ja vaativa. Hienoa myös nähdä miten ylpeä ja iloinen mies on perheestään.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 15:35"]Ei oo nyt siis siitä kyse et kyseenalaistaisin ihmiset jotka hankkii lapsia, vaan haluan teidän mielipiteitä siitä miksi lapsia kannattaa hankkia? Positiivisia asioita äitiydestä ja lapsista ja ihania hetkiä lasten kanssa tms. :)
[/quote] ellet sitä tiedä niin jätä hankkimatta. Syy elää.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"] Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Miksi mies sitten hankkisi lapsen? [/quote] Aivan hyvin tuohon voi vaihtaa sanan isyys. Samasta syystä. Tuolta kaikista lapsia hankkineista toivon mukaan tuntuu, silloin on lapsella hyvä alku elämään. Jotkut tosin katuvat lasten hankintaa, ei toimi psyyke ja tunne-elämä normaalilla tavalla. Kyllä sen vaan sisimmässään tietää, onko lapset se "oma juttu" vai ei. Älkää tehkö lapsia, mikäli epäröitte. On lapselle surullista elää vanhemman kanssa, joka ei aidosti rakasta.

[/quote]

Huoh. Näin sitä äitimyyttiä pönkitetään. "Vain mielenterveysongelmaiset voivat katua lasten hankintaa." Vaan kun tämä ei pidä paikkaansa. Lasten hankintaa voi katua ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa valintaa.
[/quote]

Huoh vaan itsellesi. Varmasti lähes jokainen vanhempi joskus katuukin, mutta tässä ei ollut kysymys niistä satunnaisista "huonoista hetkistä", joita kaikilla on. Mutta esim. jatkuva päivittäinen katumus, kykenemättömyys rakastaa omaa lastaan sekä normaalin kiintymyssuhteen, tunnesiteen puuttuminen kielivät kyllä vanhemman vakavista mielenterveyden häiriöistä.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:34"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:12"] [quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"] Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Miksi mies sitten hankkisi lapsen? [/quote] Aivan hyvin tuohon voi vaihtaa sanan isyys. Samasta syystä. Tuolta kaikista lapsia hankkineista toivon mukaan tuntuu, silloin on lapsella hyvä alku elämään. Jotkut tosin katuvat lasten hankintaa, ei toimi psyyke ja tunne-elämä normaalilla tavalla. Kyllä sen vaan sisimmässään tietää, onko lapset se "oma juttu" vai ei. Älkää tehkö lapsia, mikäli epäröitte. On lapselle surullista elää vanhemman kanssa, joka ei aidosti rakasta. [/quote] Huoh. Näin sitä äitimyyttiä pönkitetään. "Vain mielenterveysongelmaiset voivat katua lasten hankintaa." Vaan kun tämä ei pidä paikkaansa. Lasten hankintaa voi katua ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa valintaa. [/quote] Huoh vaan itsellesi. Varmasti lähes jokainen vanhempi joskus katuukin, mutta tässä ei ollut kysymys niistä satunnaisista "huonoista hetkistä", joita kaikilla on. Mutta esim. jatkuva päivittäinen katumus, kykenemättömyys rakastaa omaa lastaan sekä normaalin kiintymyssuhteen, tunnesiteen puuttuminen kielivät kyllä vanhemman vakavista mielenterveyden häiriöistä.

[/quote]

Huh, mikä olkiukko. Vanhemmalla voi olla aivan normaalisti kehittynyt kiintymyssuhde lapseensa, ja hän voi silti katua sitä, että tuli hankkineeksi lapsen.

Lapsia ei kannata hankkia. Ne pilaa elämän.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:02"]Äääh. Ei kannata, menee kroppa pilalle ja oma vapaa-aika katoaa.
[/quote]
Kahden synnytyksen jälkeen sanoisin, että ekaa kertaa ikinä olen onnellinen vartalostani. Esikoisen synnytyksessä oli oma hengenlähtö lähellä, minkä vuoksi nyt osaankin arvostaa ihan täysillä tätä toimivaa kroppaani ja sitä, että toivuin kaikesta huolimatta niin hyvin :) Ei paljon raskausarvet tai muut pikku jutut ahdista. Toki vastaavan fiiliksen voi saada vaikkapa onnettomuudesta selviämällä, mutta mua lapset on monella muullakin tapaa opettaneet irti pinnallisuudesta ja murehtimisesta.

Siis tämä on ehkä suurin lahja, jonka lapset ovat minulle antaneet (tietenkin sen rakkautensa ohella). Olen vihdoin sinut itseni kanssa, ja rakastan vartaloani. Ei se ole syy hankkia lapsia, mutta sanonpahan vain, etten mä ainakaan koe kroppani menneen pilalle, päinvastoin! Ja vapaa-aikaa saa kyllä, kunhan viitsii järjestää :)

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:24"]

Elämä lasten kanssa on kaikilta osa-alueiltaan iloisempaa, onnellisempaa ja mielekkäämpää kuin ilman. Tietysti on myös vaivaa ja harmia, mutta aika pieneltä ne tuntuu kaiken muun rinnalla. Minulla on tällainen kokemus, en väitä että se pätisi kaikilla.

[/quote]

Joo, ei tosiaankaan päde kaikkien kohdalla. Minun elämäni on kaikin tavoin parempaa ilman lapsia.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:37"]

Keksin ainakin 29 asiaa, miksi lapsia ei kannata hankkia! Liekkö tuohon järkevää syytä laisinkaan? En voinut edeltä ymmärtää, millaista perhearki on. Ihan tyytyväinen olen silti, ja tuli toinenkin lapsi hommattua.

[/quote]

Varmaan olisit tyytyväinen arkeesi myös siinä tapauksessa, että olisit sahannut nuorena toisen jalkasi irti. Ihminen kun on psykologisesti hyvin joustava olento. Ei omaa jalkaa kannata silti sahata irti.

[/quote]

Sanoisin, että lapsen hankinta on tunneasia. Lapsen hankkimatta jättäminen on järkiasia! 

[/quote]

Mikä ihme on "tunneasia"?

[/quote]

Kuulostaisiko "makuasia" paremmalta? Toiset tykkäävät punaisesta ja toiset sinisestä. Kuitenkaan et pysty kunnolla perustelemaan, miksi kaikkien kannattaisi tykätä punaisesta.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 13:17"]

Ei, juuri tuo asia ei tarkoita, etteikö biologista lisääntymisviettiä voi olla. Mutta se, ettei meillä ole mitään todisteita biologisen lisääntymisvietin olemassaolosta tai teoriaa, joka selittäisi, miksi lisääntymisvietti olisi tarpeellinen tai edes mahdollinen, tarkoittaa, että mitään lisääntymisviettiä ei todennäköisesti ole olemassa. Nisäkkäät ovat vuosimiljoonien ajan pärjänneet sukupuolivietin ja hoivavietin avulla, ja on hyvin epätodennäköistä, että tänä lyhyenä luotettavan ehkäisyn ajanjaksona olisi kehittynyt mitään erityistä lisääntymisviettiä.

Kulttuurinen paine lisääntymiseen on kyllä olemassa, ja siitä monen kokemuksessa on kysymys.

[/quote]

Kaikilla ei ole seksiviettiäkään eikä kaikille äideille tai isille myöskään kehity sitä hoivaamistarvetta lapsen syntymän jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 18:15"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:34"] [quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:12"] [quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:01"] Äitiys on maailman ihmeellisin asia. Opin mitä tarkoittaa ehdoton pyyteetön ja uhrautuva rakkaus. Ihan oikea rakkaus. Ei sellainen joka tuottaa omaa onnellisuutta, vaan sellainen joka tähtää vain ja ainoastaan toisen onnellisuuteen, niin että sen eteen on vaikka valmis laittamaan henkensä. Se on aika mykistävää ja siihen verrattuna kaikki sitä ennen ja sen jälkeen asettuu maailmassa omalle paikalleen. [/quote] Miksi mies sitten hankkisi lapsen? [/quote] Aivan hyvin tuohon voi vaihtaa sanan isyys. Samasta syystä. Tuolta kaikista lapsia hankkineista toivon mukaan tuntuu, silloin on lapsella hyvä alku elämään. Jotkut tosin katuvat lasten hankintaa, ei toimi psyyke ja tunne-elämä normaalilla tavalla. Kyllä sen vaan sisimmässään tietää, onko lapset se "oma juttu" vai ei. Älkää tehkö lapsia, mikäli epäröitte. On lapselle surullista elää vanhemman kanssa, joka ei aidosti rakasta. [/quote] Huoh. Näin sitä äitimyyttiä pönkitetään. "Vain mielenterveysongelmaiset voivat katua lasten hankintaa." Vaan kun tämä ei pidä paikkaansa. Lasten hankintaa voi katua ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa valintaa. [/quote] Huoh vaan itsellesi. Varmasti lähes jokainen vanhempi joskus katuukin, mutta tässä ei ollut kysymys niistä satunnaisista "huonoista hetkistä", joita kaikilla on. Mutta esim. jatkuva päivittäinen katumus, kykenemättömyys rakastaa omaa lastaan sekä normaalin kiintymyssuhteen, tunnesiteen puuttuminen kielivät kyllä vanhemman vakavista mielenterveyden häiriöistä. [/quote] Huh, mikä olkiukko. Vanhemmalla voi olla aivan normaalisti kehittynyt kiintymyssuhde lapseensa, ja hän voi silti katua sitä, että tuli hankkineeksi lapsen. [/quote] Väännetään sitten rautalangasta. Niin, satunnaisesti, huonoina hetkinä, kuten moni vanhempi. Mutta jos katumus on jokapäiväinen, hallitseva tunne, niin vanhempi tuskin kykenee normaaliin kiintymyssuhteeseen.

[/quote]

Miksi haluat väkisin mutuilla asiassa, jota et selvästikään tunne? Lasten hankkimista voi katua aivan samalla tavoin kuin puolison valintaa, maalle muuttamista, omaa uravalintaa, lemmikin ottamista tai mitä tahansa muutakin isoa päätöstä. Tämä katuminen ei tee kenestäkään mieleltään sairasta.

Lukaise vaikka tuo juttu: http://www.hs.fi/elama/a1429675292332

Anni korostaa tietävänsä, että kaikilla perheillä on vaikeita päiviä. Ei hän niitä pelkää.

"Mutta meillä ei ole ikinä helppoja. Rakastan lapsiani ja toivon, että olisi edes yksi päivä, jolloin kaikki sujuisi ilman riitoja. Kun sitä ei tule, vanhemmuudesta ei saa koskaan palkintoa. Tällaista tämä nyt on. Kaduttaa."

Myös terve ja tasapainoinen vanhempi voi tuntea katumusta, [Väestöliiton tutkija] Rotkirch sanoo. Vanhemmat ovat kautta aikain kokeneet, että lapset ottavat liikaa.

"Se ei ole uusi eikä epänormaali tunne. Vanhemmat antavat aina enemmän lapsilleen kuin saavat takaisin."