Kertokaa hyviä syitä mennä naimisiin?
Mies haluaa naimisiin, mutta minä en. Rakastan häntä hyvin paljon, kyse ei ole siitä. Mutta mitä hyötyöä avioliitosta edes on? Olen miestäni varakkaampi ja tienaan paremmin, joten sekään ei ole syy. Isyyden tunnustaminen on paljon pienempi rumba kuin naimisiinmeno. En ymmärrä avioliittoa alkuunkaan, mutta jotain päätöksiä pitäisi asian suhteen tehdä. En halua erota.
Kommentit (91)
Lue avioliittolaista mitä avioliitto tarkoittaa, ja päätä onko siitä teille enemmän hyötyä vai haittaa. Häitä ei ole pakko järjestää eikä sukunimeä vaihtaa eikä sormuksia käyttää. Kenenkään ei tarvitse edes tietää että olet naimisissa.
Sama kuin vaikka kotivakuutuksessa tai missä tahansa muussa sopimuksessa. Lue säännöt ja päätä tarvitsetko sellaista sopimusta.
Ei siitä naimisiinmenosta tarvitse tehdä "rumbaa". Me mentiin äskettäin naimisiin maistaatissa. Aikaa meni pari minuuttia. Ei haluttu juhlia eikä olisi ollut varaakaan (iso lähisuku). Meillä ei tosin erityisesti omaisuutta ja tienataan suurin piirtein saman verran, mentiin rakkaudesta naimisiin ja siksi että peritään toisemme kuollessa (kummallakaan ei lapsia). Olisiko naimisiinmenosta sinulle "haittaa", jos se olisi miesystävällesi tärkeää? Oman nimesihän saat pitää jos haluat ja avioehdolla voit turvata omaisuutesi? Vaikea tilanne kyllä jos olette eri mieltä noin isosta asiasta...
No sehän siinä onkin, kun tämä on tosi iso asia ja joudun tekemään sen vain koska "on pakko". No ei kai tässä ole vaihtoehtoja, olisi kiva jos asiasta osaisi iloita tai se tuottaisi jotain mielihyvää.
Jos sinulle ei tuota mitään mielihyvää tehdä rakkaasi mieliksi jotain mitä et itsesi takia halua niin se on kyllä vähän ongelma tietysti. Jos et itse ole lainkaan nälkäinen, koetko vastenmieliseksi pakkoraoksi laittaa miehellesi ruokaa? Etkö halua kuunnella, jos toinen innoissaan kertoo harrastuksestaan jota sinä et jaa?
Jos koko ajan on vahva tunne siitä ettei halua tehdä mitään ihan vain toisen mieliksi niin se lupaa tosi huonoa pitkässä suhteessa.
Eroaminen on todella helppoa ja saat avioehdolla turvattua omaisuutesi, mutta ei tietysti kannata ottaa edes sitä lisähankaluutta ja mennä naimisiin jos toiselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta tulee vain kaunainen olo ellei itse satu haluamaan just samaa.
Perintöveroasia ei ole ainoa taloudellinen juttu. Jos kuolet siinä kohtaa kun lapset ovat vielä pieniä, niin lapset saavat puoliorvon eläkkeen, oliko se noin 5/12 osa työeläkkeestäsi. Lesken osuus on se 7/12 osa työeläkkeestä, mitä ei sitten makseta, vaan jää vakuutusyhtiön hyväksi jos ette ole naimisissa. Eli itse haluan ainakin turvata mahdollisimman hyvin perheeni toimeentulon oman kuolemani varalta ja siksi menin naimisiin. Ja olen lähisuvussa seurannut tätä toistakin skenaariota, kun mies kuoli kun vauva oli 2 kk ja avoleski ei saanut eläkettä. Siinä oli talon lainoissa äitiyslomalla olevalla pienituloisella maksamista...
Olen toista kertaa naimisissa oleva nainen. En keksi syytä, miksi avioliitto olisi hyvä idea. Itseään voi kiusata ja kiduttaa itsekin. Alan kovasti kaivata vapautta ja itsenäisyyttä, jota en koskaan ole ehtinyt kokea, vaikka täytän kohta 50.
Lapsena ja teininä vanhemmat komentelivat, passasin heitä ja yritin elää kuten he määräsivät. Sitten kuvittelin pääseväni omilleni menemällä naimisiin, peräti kahdesti. Lyhyen aikaa se ehkä onnistuikin, mutta nyt olen tässä viha-viha-suhteessa pääsemättömissä ja taloudellis-emotionaalisessa loukussa.
Ainut elämänvaihe, jossa parisuhteesta on ollut enemmän hyötyä kuin riesaa, oli lisääntymisvaihe ja lasten varhaisvuodet. Siihen kai tämä instituutio on kehittynytkin. En usko elinikäisiin suhteisiin enkä kuolemaan kestävään avioliittoon, paitsi jos sillä tarkoitetaan näitä perhemurhiin päättyviä liittoja.
No ap on tyypillinen av-mamma. Mitään ei voi tehdä toisen takia/iloksi/vuoksi. Pitäisi vaan hyötyä itse. Seksiäkään ei voi harrastaa, niin että tekisi jotain toisen eteen, esim mies haluaa panna kun vaimolla on korkkarit jalassa (eli jotain "extraa"), niin se ei sovi koska se olisi sairasta, väärin ja naista alistavaa...
Itsellä vaikutti se, että vaikka avoliitolla on monia avioliitonkaltaisia oikeusvaikutuksia ja osan voi luoda sopimuksella, on perhesuhde silloin riippuvainen asuinpaikasta.
Minä haluan olla lain silmissä mieheni perhettä vaikka toinen esim. vammautuisi ja joutuisi muuttamaan joksikin aikaa tuettuun asumiseen laitokseen.
- Isyyden tunnustaminen on helpompaa.
- Yhteisiä asioita on helpompi hoitaa avioliitossa.
- Leskeneläke.
- Oikeus jäädä yhteiseen kotiin puolison menehdyttyä.
- Lapsen adoptointi yhdessä on mahdollista vain avioliitossa.
- Elatusvelvollisuus, jos esimerkiksi toinen puolisoista on ollut yhteisestä päätöksestä kotona lasten kanssa, ja toinen päättäisikin, ettei rahaa puolisolle enää tipu.
- Omaisuuden jako eron sattuessa on selkeämpää.
- Yhteinen sukunimi koko perheellä.
Minusta avioliitto on reilua. Jos toine, esimerkiksi kuolee, tai tulee ero... Jos yhdessä rakennetaan elämää, ja sitten erotaan ja toinen saa kaiken.. Kamalan itsekästä. Haluan pian naimisiin mieheni kanssa, sillä haluan jakaa kaikki elämäni osa-alueet hänen kanssaan :)
No en ole koskaan haaveillut häistä. Mutta havaji kiinnostaa muuten kyllä :)