Lue keskustelun säännöt.
Säälitkö työnantajaa, jos sinun pitää lopettaa työt?
06.07.2023 |
Tuntuuko pahalta työnantajan puolesta ottaa loparit?
Kommentit (13)
En todellakaan. Sain sen verran törkeää kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse rupean säälimään tai tukemaan työnantajia vasta kun tapaa edes yhden työnantajan joka pitää arvossa työtekijöiden hyvinvointia vaikka omien voittojen maksimoinnin kustannuksella. Muuten työnatajat ovat vain pakollisia pahoja mitä joutuu sietämään palkan takia samalla tavalla kuin työntekijä on työnantajalle vain pakollinen kuluerä joka pitää saada mahdollisimman halvalla ja sen puyää tuottaa mahdollisimman paljon.
Suomessa suurin tyoelämän ongelma on siinä että työnantajat ei arvosta enää yhtään työntekijöitä ja se näkee siittä että viimeisen kymmenen vuoden osinkojuhla on maksettu työtekijöiden selkänahalla jäädyttämällä palkkakehityksen joka ei ole pariin kymmeneen vuoteen saavuttanut edes inflaatiota ja heikentämällä työtekijöiden oikeuksia ja työnteon edellytyksiä ja kaikki tämä sen takia että saadaan maksettua jälleen oikkusen isommat osingot kun viimevuonna kun omistaja portaalle mikään raha summa ei koskaan riitä vaikka nämä samaiset ihmiset on kyllä sitö mieltä että kaikkien alaisten on tultava toimeen niin pienillä rippeillä mitä ylhäältä ripotellaan
Vierailija kirjoitti:
Itse rupean säälimään tai tukemaan työnantajia vasta kun tapaa edes yhden työnantajan joka pitää arvossa työtekijöiden hyvinvointia vaikka omien voittojen maksimoinnin kustannuksella. Muuten työnatajat ovat vain pakollisia pahoja mitä joutuu sietämään palkan takia samalla tavalla kuin työntekijä on työnantajalle vain pakollinen kuluerä joka pitää saada mahdollisimman halvalla ja sen puyää tuottaa mahdollisimman paljon.
Suomessa suurin tyoelämän ongelma on siinä että työnantajat ei arvosta enää yhtään työntekijöitä ja se näkee siittä että viimeisen kymmenen vuoden osinkojuhla on maksettu työtekijöiden selkänahalla jäädyttämällä palkkakehityksen joka ei ole pariin kymmeneen vuoteen saavuttanut edes inflaatiota ja heikentämällä työtekijöiden oikeuksia ja työnteon edellytyksiä ja kaikki tämä sen takia että saadaan maksettua jälleen oikkusen isommat osingot kun viimevuonna kun omistaja portaalle mikään raha summa ei koskaan riitä vaikka nämä samaiset ihmiset on kyllä sitö mieltä että kaikkien alaisten on tultava toimeen niin pienillä rippeillä mitä ylhäältä ripotellaan
Lyhyempi virsi, kiitos!
Miksi säälisin :D viimeksi lähdin, kun työnantajaa ei kiinnostanut työntekijän hyvinvointi tippaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Jos olisin heille äärimmäisen tärkeä työntekijä, he kyllä tekisivät kaikkensa, että jään. En sano, että minusta olisi esim edellisessä työpaikassani haluttu eroon, olin tuottava ja pidetty työntekijä, mutten suinkaan korvaamaton, eivät olleet valmiita maksamaan samaa, kuin naapuri, joten kiitos ja näkemiin.
Kerran säälitti vähän, mutta kyllähän työnantajan olisi pitänyt tajuta, että nollatuntisopimukselle tiputettu työntekijä saattaa lähteä hyvinkin pian, varsinkin kun on työvoimapula-ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai säälin.
Mielestäni työntekijöiltä pitäisi lailla evätä oikeus irtisanomiseen ja työtunteja pitäisi olla reilusti enemmän (+60 tuntia/vko). Palkankaan ei ole oltava iso, työnteko kun on jokaiselle osa elämää ja tuo tarvittavan sisällön siihen. Myös talkootyöllä saataisiin jokainen yritys kasvamaan ja se tarkoittaisi suurempia verotuottoja valtiolle joka johtaisi siihen että valtiolla menee paremmin.
Meidän täytyisi elää kuin muurahaiset!
No en ole säälinyt koskaan, ei yrittäjätkään koskaan sääli työntekijöitä. Olen useamman kerran lähtenyt työpaikasta kun ei edes perusasiat ole kunnossa ja itse jäänyt aina ilman jotain palkanlisää tai etua joka TES sopimuksen mukaan kaikille kuuluisi. Lähdön jälkeen en ole kertaakaan taloon palannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorempa säälin. Mutta en enää. Liian monta vuotta on ollut yt-kierroksia, määräaikaisuuksien ketjutuksia, irtisanomisia ja muuta .askaa on opettanut ajattelemaan itsekkäämmin ja pitämään paremmin kiinni omista eduista. Yksipuolisesti ei jaksa loputtomiin sitoutua.
En sääli ketään, mutta kaipaan monia asiakaskontakteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen ainoan kerran, kun olen tähän mennessä irtisanonut itseni, niin tunsin kyllä sääliä työkavereita kohtaan, koska he jäivät pulaan. Mutta itse firmaa kohtaan en tuntenut sääliä ja se vähä mitä tunsin, niin hävisi kyllä, kun viimeisenä päivänä tehtäviäni ei oltu jaettu eteenpäin ja läksiäispuheessa sanottiin, ettei kukaan ole korvaamaton. Pari viikkoa myöhemmin soitettiin, jos suostuisin tekemään heille vielä töitä, kun olivat pulassa. Silloin teki pahaa sanoa ei mutta kolmannella kerralla teki mieli sanoa jo pari valittua sanaa työntekijöiden kohtelusta.
Ei todellakaan, työntekijähän on vain numeroita kirjanpidossa niin miksi tuntisin sääliä