Onko halvempaa elää sinkkuna vai parisuhteessa?
Asumiskuluthan parisuhteessa voi jakaa puoliksi, mutta sinkku taas päättää itse omista rahoistaan. Miten teillä, jäikö enemmän rahaa säästöön sinkkuna vai parisuhteessa?
Kommentit (614)
Parisuhde tulee halvemmaksi,sinkkuna olo on yhtä köyhäilyä
Jos on 50-50-mies, niin kyllä sinkkuna on halvempaa elää. Exäni söi kun mikäkin sonni ja silti olisi kauppalaskut pitänyt puolittaa. Itse en niistä yhdessä ostetuista ruuista kerinnyt syömään juuri mitään. Kaikki katosi ahnaampiin suihin. Lisäksi sähkölasku oli järkyttävä, kun joka ilta olis pitäny saunaa lämmittää. Ei mitään järkeä. Itse käyn kerran viikossa.
Tuohon päälle vielä jatkuva elektroniikan hamstraus "yhteiseen käyttöön" eli hänen käyttöön. En mä olisi tarvinnut kotiteatterin äänentoistoa tai 60 tuumaista telkkaria todellakaan. Lopulta keitti yli ja laitoin lusikat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.
Miehelle halvempaa parisuhteessa.
Moni eronnut nainen hämmästyy, miten paljon enemmän jää käteen rahaa joka kk, kun ei ole miestä kuppaamassa.
Tähän uskon täysin. Se joka on saita osaa aina kupata sitä hölmöä jolla löyhät narut kukkarossa.
Nainen useasti laittaa enemmän rahaa lapsiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen harvinaisuus, mutta minulle lapsettomalle naiselle on aina ollut edullisempaa elää sinkkuna kuin parisuhteessa. Vuokraan edullisen huoneen erään perheen luota (maassa jossa asun on tällainen asumisjärjestely yleistä sinkuilla!). Sinkkuna ollessani minulla on myös halvat huvit (lenkkeily, kirjojen lukeminen, uiminen tms). Parisuhteessa on taas ollut kova paine laittaa rahaa ulkonasyömiseen, kahviloihin, matkusteluun yms. Lisäksi kukaan mies ei ole halunnut jakaa alivuokralaishuonetta kanssani vaan ovat halunneet vuokrata esim kaksion, joten vuokrakustannuksetkin ovat tulleet minulle kalliiksi parisuhteessa. En myöskään halua miehen elättävän minua vaan haluan maksaa omat menoni.
Lisäksi ruokakustannukset ovat tulleet minulle huomattavasti kalliimmaksi parisuhteessa, koska yksin ollessani syön aina edullista ruokaa, marjastan, sienestän, kalastan tms. Miehet taas ovat yleensä halunneet syödä kalliimpaa ruokaa ja syövät myös huomattavasti enemmän kuin minä. Harvalle miehelle on sopinut, että syömme eri ruokia ja pidämme rahat kokonaan erilläämme.
Ehkä minä säästäväisenä naisena olen sitten tavannut erilaisia miehiä, koska monet tuntemani naiset valittavat, että heidän miehensä ovat ylisäästäväisiä ja etteivät miehet halua tehdä vapaa-ajalla mitään joka maksaa. Luulen olevani poikkeus joka vahvistaa säännön, mutta minulle on aina tullut parisuhde kalliiksi!
Toi että ei haluta tehdä mitään mikä maksaa on niin tuttua. Jos sitten se toinen haluaa tehdä niin joutuu tarjoamaan sille toiselle kun yksinkään ei halua mennä ja tehdä.
Raskasta.
Parisuhde halvempi. Asuminen on halvempaa, kahteen pekkaan kaksio on vähemmän per lärvä kuin yhteen yksiö. Ruokaostokset suhteessa edullisemmat kahdelle kun voi ottaa säästöpaketteja. Lisäksi kaksin kivempi kokata itse. Yksin söi einestä ja tuli kalliimmaksi. Ollaan aika pihejä kotihiiriä molemmat. Harvoin syödään ulkona tai tehdään muutakaan kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.
Miehelle halvempaa parisuhteessa.
Moni eronnut nainen hämmästyy, miten paljon enemmän jää käteen rahaa joka kk, kun ei ole miestä kuppaamassa.Tähän uskon täysin. Se joka on saita osaa aina kupata sitä hölmöä jolla löyhät narut kukkarossa.
Nainen useasti laittaa enemmän rahaa lapsiinkin.
Isäni oli säästöväinen, saita jos sanotaan totuus. Jos jotain saatiin niin äiti järjesti, oli sitten kyse vaatteista, viikkorahasta tms. Äiti jotenki jemmasi palkastaan koska hoiti laskut ja ostokset.
Tekikö tämä lapsuudenmalli sitten että haksahdin itse mieheen mikä on ollut isäänikin saidempi. Ihan hävettää hänen puolesta.
Mieheni molemmat vanhemmat ovat molemmat saitoja.
Aina olen kaikesta maksanut puolet, lapsista lähinnä kaiken. Lasten matkat, harrastukset.
Huonekalut kotiin mennyt täysin mun piikkiin.
Sama olinko äitiyslomalla tai töissä. Meillä oli omat rahat.
Jos mun ei riittänyt omaan 50% niin exäni lainas mulle. Tietysti jouduin maksamaan takasin.
Annan hyvän esimerkin. Lähin ulkomaille kolmen lapsemme kanssa, maksoin meidän matkat. Sisko lapsineen lähti mukaan.
Ukko tulee 'yllättämään' sinne lomamatkalle, on viisi päivää. Me oltiin seitsemän.
Tartti näin vaan maksaa oman matkansa.
Mulla olis täyttää kirja tämän verenimijän säästövinkeistä.
Sanoisin että me naiset pärjätään ekonoomisesti parhaitten sinkkuina, vähiten myös mentaalista stressiä elämässä sillon. Entäpä jonku saitajaakon kanssa kuka huutaa vessassa käydessä kun pitää jotain antaa itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.
Miehelle halvempaa parisuhteessa.
Moni eronnut nainen hämmästyy, miten paljon enemmän jää käteen rahaa joka kk, kun ei ole miestä kuppaamassa.Tähän uskon täysin. Se joka on saita osaa aina kupata sitä hölmöä jolla löyhät narut kukkarossa.
Nainen useasti laittaa enemmän rahaa lapsiinkin.Isäni oli säästöväinen, saita jos sanotaan totuus. Jos jotain saatiin niin äiti järjesti, oli sitten kyse vaatteista, viikkorahasta tms. Äiti jotenki jemmasi palkastaan koska hoiti laskut ja ostokset.
Tekikö tämä lapsuudenmalli sitten että haksahdin itse mieheen mikä on ollut isäänikin saidempi. Ihan hävettää hänen puolesta.
Mieheni molemmat vanhemmat ovat molemmat saitoja.
Aina olen kaikesta maksanut puolet, lapsista
Ollaan erottu onneksi ja mun on edullisempaa olla sinkkuna.
Ei toi ekonoominen hyväksikäyttö olis loppunu ennenku jompa kumpa kupsahtanut.
Mulle erikseen asuminen tulee saman hintaiseksi, koska saan eläkkeensaajan asumistukea, jota en saisi jos asuisin miesystäväni kanssa yhdessä. Se osuus, minkä nyt maksan vuokraa yli asumistuen menisi siihen, että maksaisin osuuteni vastikkeesta, sähköstä ja vedestä. Ehkä joutuisin maksamaan jopa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa taloudellinen tilanne on parempi kuin sinkkuna.
Asumiskulut voi jakaa, autoilun kulut voi jakaa(yleensä perheellisillä on vain yksi auto mutta ei aina), kodinkoneet on yhteisiä, huonekalut on yhteisiä, sähkölaskut voidaan jakaa, nettilaskut voidaa jakaa, remonttikulut voi jakaa... Jne
Parisuhde siis tuo taloudellista turvaa ja seksiä saa useammin joten houkuttelevaa mennä parisusä oot kova jakamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin parisuhteessa on edullisempi elää, kuin yksin.
Molemmilla.
Vuokra / vastike puoliksi, sähkökulut, vesimaksut, kotivakuutus ym.kulut.
Samoin sanomalehti, oli se sitten digi-tai paperinen, kaikille kai tulee oman maakunnan pää sanomalehti ainakin digiversioina.
Kun asutaan erillään, kumpikin maksaa nuo kulut yksin.
Tuplamaksut tavallaan.Selvähän se, että jokainen pari sopii nuo menot yhdessä asuessa tasapuolisesti, oma vika ellei näin tapahdu.
Avioliitossa asia on erilainen, koska aviopuolisosolla on elatusvelvollisuus puolisoaan kohtaan.
Ja avioliitossa yleensä se puoliso maksaa enemmän menoista, joka ansaitsee, siis palkkaa selvästi enemmän, kuin toinen puoliso.Tuntuuhan se molempien avoliittolaosen kukkaroissa, kun vuokramenot puolittuu, kun nettiä, sanomalehteä, sähköä, kotivakuutusta ei tarvitse yksin
Täällä ruotsissa on n s särbo aika tavallinen.
Ollaan yhdessä, mutta asutaan eri osotteissa.
Siskoni miesystävä asuu omakotitalossa ja siskollani on omistusasunto.
Ovat useimmiten miehen luona.
Ovat kihloissa. Tämä toimii heillä.
+50 veet kun eroavat ja uuden löytävät niin harvemmin enää muuttavat yhteen.
Onko sama suomessa?
Parisuhteessa oli paljon halvempaa. Niin paljon vaikutti, että vuokran voi jakaa toisen kanssa. Avokki myös oli samanlainen kuluttaja kuin minä, eli ei ollut kiinnostunut shoppailusta ja kirpparitavarat kelpasi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuna maksoin 700€ vuokraa. Parisuhteessa saman verran, isompi asunto ja lähellä keskustaa, koska mies ei suostunut muuttamaan muualle. Sinkkukämppääni kuului autopaikka, uudessa se maksoi 50€/kk. Uudesta kämpästä oli pidempi matka harrastuksiin, joten bensakulut kasvoivat. Laitoimme ruokakulut puoliksi, eli nekin kulut kasvoivat, koska mies söi enemmän ja halusi koko ajan herkkuja. Miehen vanhemmat asuivat pitkällä, joten heidänkin tapaamisesta tuli kuluja. Samoin siitä, että yhtäkkiä oli enemmän joululahjoja jne ostettavana. Myös ulkona kävin parisuhteessa enemmän kuin muuten.
Toisin sanoen kalliimpaa oli parisuhteessa.
Laitoitteko jämtisti molempien ostamat lahjat puoliksi?
Vai laitoitko rahaa miehen sukulaisten lahjoihin, ja hän ei laittanut sun?
Tässä tilanteessa pärjään ehdottomasti paremmin parisuhteessa. Kuolisin varmaan nälkään ilman miestäni.
Arvostan enemmän omaa vapauttani kuin rahaa. Rahaa tulee ja rahaa menee. Mitään et saa mukaasi täältä maan päältä lähtiessä. Olet yksin tai kaksin,nauti elämästä. Ei raha tuo onnea.
Eukon pitäminen on kallis harrastus, ja ihan yhtä kallista kun siitä pitäis jossain vaiheessa päästä eroon. Jos pärjää ilman naista, niin kannattaa olla ilman. Sille rahalle saadut vastineet on lopulta aika huonot, enkä suosittele tällä 35 vuoden kokemuksella.
Sulla on ollut huonoa tuuria naisten kanssa kun oot saanut elätettävät itsellesi. Itse en ikinä ole ollut riippuvainen toisesta enkä sitä aio ollakaan enää.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa taloudellinen tilanne on parempi kuin sinkkuna.
Asumiskulut voi jakaa, autoilun kulut voi jakaa(yleensä perheellisillä on vain yksi auto mutta ei aina), kodinkoneet on yhteisiä, huonekalut on yhteisiä, sähkölaskut voidaan jakaa, nettilaskut voidaa jakaa, remonttikulut voi jakaa... Jne
Parisuhde siis tuo taloudellista turvaa ja seksiä saa useammin joten houkuttelevaa mennä parisuhteeseen.
No höpö löpö. Enpä usko että monessa perheessä missä vain yksi auto ja käyttäjä parempituloinen, ne autokulut jaetaan. Yleensähän sitä autoa käyttää vain toinen pääasiassa esim. työmatkoihin 5 pvä viikossa.
Toinen ehkä kauppareissuihin. Lisäksi harva pienempituloinen on halukas maksamaan puolia autonkuluista, jos ei edes käytä autoa puoliksi ja joutuu ostamaan myös vaikka bussikortin 70€.
Toinen vaihtoehto on sitten laittaa kaikki perheen tulot yhteen ja menot, myös autokin ja jakaa nämä menot suhteessa tuloihin.
Tuossakin mallissa kyllä tuidän että usein auton maksaa yksin se, joka sitä käyttää työmatkoihin ja joka sen on ostanut olkoon se nainen tai mies.
Kaikki muut yhteiset menot on melkein puoliksi käytössä, (asunto, ruoka) vaikka ei ihan tasan aina menekään esim. ruokakulut.
Asun yksin omakotitalossa. Pärjään kyllä omillanikin, mutta en ikinä ottaisi ketään tänne asumaan vain sen takia, että olisi joku jakamassa kuluja. Tässä iässä arvostaa omaa tilaa melkein enemmän kuin rahaa. Ja jos sattuisinkin ryhtymään parisuhteeseen, niin molemmat saisi pitää omat asuntonsa, enkä enää ryhtyisi yhteisasumiseen. Jos se ei toiselle sitten sovi, niin se ihminenkään ei sovi minulle.
No höh eiköhän riipu millaiset asumiskulut on yksin ja millaiset yhdessä. Ruokakuluissakin riippuu ihan miten syö yksin verrattuna parisuhteessa, periaatteessa kau saman verran. Yleensä joillain kotityöt lisääntyvät esim. kokkauksen suhteen, jos niitä ei ole jaettu.
Jos toinen on hoitanut ruokien roudaukset puoliksi tulee lisä hommia siinä. Tosin roudattavaa on vähempää
Sinkkuna voi päästä tosi halvalla, jos elelee nuukasti; asuu edullisesti esim. yksiössä, eikä ostele kalliita ruokatarvikkeita, vaatteita jne. Niistä omista valinnoistahan se halpuus tai kalleus on kiinni. Itse olen nyt elänyt sinkkuna 10 vuotta. Joskus vähän tuhlailen, joskus säästän. Tilanteeni ja tahtotilani mukaan.
Nykyään aika harvoin parisuhteessakaan enää tunnetaan mitään yhteisiä rahoja, joten halpuus tai kalleus parisuhteessa on kiinni siitä toisesta osapuolesta, mitä hän kustantaa vai kustantaako mitään muuta kuin itsensä. Jos hän ei kustanna mitään, se vastaa silloin samaa tilannetta kuin elelisi sinkkuna. Vain asumiskulut saatetaan puolittaa tai jakaa tulojen mukaan, joten siinä voi sitten säästää, jos ei kaikkea maksa yksin.