Lue keskustelun säännöt.
Miksi lääketieteellisen alan koulutuspaikkoja ei lisätä?!
14.01.2022 |
Hoitajia lisää mutta ei lääkäreitä, joista on myös huutava pula!
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kyse ole myös siitä, että lääkäreillä säilyisi joku taso? Ei voida tuplata aloituspaikkoja, koska myös opiskelijoiden taso laskisi..
No jotkut hakee sinnikkästi vuosia kunnes viimein pääsevät. Että ihan yhtä hyviä olisivat, jos olisivat päässet ekalla kerralla. Sitten paljon tasokasta porukkaa menee hukkaan, kun ei ekalla kerralla lääkikseen onnista, niin mennääkin sitten vaikka kauppikseen. Silti saattaisivat olla paljon parempaa lääkärimatskua kuin joku joka pääsi. On se kuitenkin aina vähän tuuristakin kiinni. Etenkin jos nykyään lääkikseenkin pääsee pelkillä yo-arvosanoilla. Joillekkin sattuu yo-kokeissa hyvät kysymykset ja toisille ei. Se joka saa E:n saattaa olla todellisuudessa parempi kuin se joka sai L:n.
Toisena: ne joille sattuu hyvät kysymykset yo-kokeissa:D Siis ihan tosi? Ei yo-kokeissa nyt ole kyse mistään bingosta, vaan että on kattavasti taitoa. Väitätkö että minä C:n ylioppilas olisin oikeilla kysymyksillä voinut saada L:n?
Tiedän tapauksia, joissa C:n oppilas on saanut yllätykseksi L:n, kun on sattunut oikeat kysymykset kohdalle. Tiedän vielä enemmän tapauksia joissa L:n oppilas on saanut C:n, kun kysymykset on olleetkin todella vaikeita ja mikään ei ole osunut kohdalleen tai koepäivänä on ollut vaikka kuumeessa. Toki yleisempää on vaihtelu E:n ja L:n välillä. L on usein tuurista ja hyvin sattuneista kysymyksistä kiinni. Kaikkea kun ei voi yo-kokeissa kysyä. Sitten opiskelupaikkaa hakiessa sillä voikin olla suuri merkitys. L:n saanut voi saada paikan ja E:n saanut ei.
Höpö höpö.
No ei ole höpö höpöä. Huomaahan sen jo arvosanojen rajoistakin. Joku jää pisteen päähän seuraavasta ja joku ylittää juuri ja juuri pisteellä rajan. Ei ne yo-kirjoitukset ole mitään objektiivisia älykkyyden ja osaamisen mittareita.
Yo kirjoitukset ei tietenkään ole mikään älykkyyden mittari. Mutta ei missään nimessä myöskään sattumaa, sattui oikea kysymys.
Tottakai in pisterajat. Paljon kokelaita, jotka suhteutetaan toisiinsa, jos saa E, ja jää pisteen päähän, voi yrittää ensi kerralla uudestaan. Aina joku jää pisteen päähän jostain, ei tosi niin moni kuin väittää jääneensä.
Jos ne ei ois yhtään sattumaa, niin niissä pitäis kysyä ihan koko lukion oppimäärää kyseisestä aineesta. Aivan kaikista asioista aivan kaikki kysymykset. Mahdotonta ettei hyviä ja huonoja kysymyksiä voisi sattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kyse ole myös siitä, että lääkäreillä säilyisi joku taso? Ei voida tuplata aloituspaikkoja, koska myös opiskelijoiden taso laskisi..
No jotkut hakee sinnikkästi vuosia kunnes viimein pääsevät. Että ihan yhtä hyviä olisivat, jos olisivat päässet ekalla kerralla. Sitten paljon tasokasta porukkaa menee hukkaan, kun ei ekalla kerralla lääkikseen onnista, niin mennääkin sitten vaikka kauppikseen. Silti saattaisivat olla paljon parempaa lääkärimatskua kuin joku joka pääsi. On se kuitenkin aina vähän tuuristakin kiinni. Etenkin jos nykyään lääkikseenkin pääsee pelkillä yo-arvosanoilla. Joillekkin sattuu yo-kokeissa hyvät kysymykset ja toisille ei. Se joka saa E:n saattaa olla todellisuudessa parempi kuin se joka sai L:n.
Toisena: ne joille sattuu hyvät kysymykset yo-kokeissa:D Siis ihan tosi? Ei yo-kokeissa nyt ole kyse mistään bingosta, vaan että on kattavasti taitoa. Väitätkö että minä C:n ylioppilas olisin oikeilla kysymyksillä voinut saada L:n?
Tiedän tapauksia, joissa C:n oppilas on saanut yllätykseksi L:n, kun on sattunut oikeat kysymykset kohdalle. Tiedän vielä enemmän tapauksia joissa L:n oppilas on saanut C:n, kun kysymykset on olleetkin todella vaikeita ja mikään ei ole osunut kohdalleen tai koepäivänä on ollut vaikka kuumeessa. Toki yleisempää on vaihtelu E:n ja L:n välillä. L on usein tuurista ja hyvin sattuneista kysymyksistä kiinni. Kaikkea kun ei voi yo-kokeissa kysyä. Sitten opiskelupaikkaa hakiessa sillä voikin olla suuri merkitys. L:n saanut voi saada paikan ja E:n saanut ei.
Höpö höpö.
No ei ole höpö höpöä. Huomaahan sen jo arvosanojen rajoistakin. Joku jää pisteen päähän seuraavasta ja joku ylittää juuri ja juuri pisteellä rajan. Ei ne yo-kirjoitukset ole mitään objektiivisia älykkyyden ja osaamisen mittareita.
Totta muuten. Mun aikuisena Mensaan päässyt kaveri kirjoitti aikoinaan C:n paperit yo-kirjoituksissa. Taisi yksi B:kin olla joukossa.
Niin?
Ei kai kukaan luule yo kirjoituksia älykkyystestiksi?
Se on höpöhöpöä, että tulokset olisi sattumasta kiinni. Sen tajuaa jokainen.
Kirjoituksissa on ilmoitetut vaatimukset ja be pitää opiskella. Kukaan ei "sopivilla" kysymyksillä saa vahingossa L.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kyse ole myös siitä, että lääkäreillä säilyisi joku taso? Ei voida tuplata aloituspaikkoja, koska myös opiskelijoiden taso laskisi..
No jotkut hakee sinnikkästi vuosia kunnes viimein pääsevät. Että ihan yhtä hyviä olisivat, jos olisivat päässet ekalla kerralla. Sitten paljon tasokasta porukkaa menee hukkaan, kun ei ekalla kerralla lääkikseen onnista, niin mennääkin sitten vaikka kauppikseen. Silti saattaisivat olla paljon parempaa lääkärimatskua kuin joku joka pääsi. On se kuitenkin aina vähän tuuristakin kiinni. Etenkin jos nykyään lääkikseenkin pääsee pelkillä yo-arvosanoilla. Joillekkin sattuu yo-kokeissa hyvät kysymykset ja toisille ei. Se joka saa E:n saattaa olla todellisuudessa parempi kuin se joka sai L:n.
Toisena: ne joille sattuu hyvät kysymykset yo-kokeissa:D Siis ihan tosi? Ei yo-kokeissa nyt ole kyse mistään bingosta, vaan että on kattavasti taitoa. Väitätkö että minä C:n ylioppilas olisin oikeilla kysymyksillä voinut saada L:n?
Tiedän tapauksia, joissa C:n oppilas on saanut yllätykseksi L:n, kun on sattunut oikeat kysymykset kohdalle. Tiedän vielä enemmän tapauksia joissa L:n oppilas on saanut C:n, kun kysymykset on olleetkin todella vaikeita ja mikään ei ole osunut kohdalleen tai koepäivänä on ollut vaikka kuumeessa. Toki yleisempää on vaihtelu E:n ja L:n välillä. L on usein tuurista ja hyvin sattuneista kysymyksistä kiinni. Kaikkea kun ei voi yo-kokeissa kysyä. Sitten opiskelupaikkaa hakiessa sillä voikin olla suuri merkitys. L:n saanut voi saada paikan ja E:n saanut ei.
Höpö höpö.
No ei ole höpö höpöä. Huomaahan sen jo arvosanojen rajoistakin. Joku jää pisteen päähän seuraavasta ja joku ylittää juuri ja juuri pisteellä rajan. Ei ne yo-kirjoitukset ole mitään objektiivisia älykkyyden ja osaamisen mittareita.
Yo kirjoitukset ei tietenkään ole mikään älykkyyden mittari. Mutta ei missään nimessä myöskään sattumaa, sattui oikea kysymys.
Tottakai in pisterajat. Paljon kokelaita, jotka suhteutetaan toisiinsa, jos saa E, ja jää pisteen päähän, voi yrittää ensi kerralla uudestaan. Aina joku jää pisteen päähän jostain, ei tosi niin moni kuin väittää jääneensä.
Jos ne ei ois yhtään sattumaa, niin niissä pitäis kysyä ihan koko lukion oppimäärää kyseisestä aineesta. Aivan kaikista asioista aivan kaikki kysymykset. Mahdotonta ettei hyviä ja huonoja kysymyksiä voisi sattua.
Älä nyt viitsi. Lottoamalla läpi.
Lääketieteellisen pääsykokeiden lisäksi PITÄÄ lisätä PSYKOLOGIN haastattelu ja arviointi alalle sopivuudesta.
Liian paljon psykopaatteja päätyy alalle. Toki he sopivat tutkimustyöhön, mutta eivät potilastyöhön saati sairaalan johtajiksi.
Toki kuten nykyäänkin, voi opiskella tutkijalääkäriksi ja lääkäriksi. Sosiaaliset taidot on ehdoton vaatimus lääkrin ammattiin mielestäni. Pitäisikö tästä tehdä kansalaisaloite?
Samoin suomenkielen taito pitää saada listalle.
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kyse ole myös siitä, että lääkäreillä säilyisi joku taso? Ei voida tuplata aloituspaikkoja, koska myös opiskelijoiden taso laskisi..
No jotkut hakee sinnikkästi vuosia kunnes viimein pääsevät. Että ihan yhtä hyviä olisivat, jos olisivat päässet ekalla kerralla. Sitten paljon tasokasta porukkaa menee hukkaan, kun ei ekalla kerralla lääkikseen onnista, niin mennääkin sitten vaikka kauppikseen. Silti saattaisivat olla paljon parempaa lääkärimatskua kuin joku joka pääsi. On se kuitenkin aina vähän tuuristakin kiinni. Etenkin jos nykyään lääkikseenkin pääsee pelkillä yo-arvosanoilla. Joillekkin sattuu yo-kokeissa hyvät kysymykset ja toisille ei. Se joka saa E:n saattaa olla todellisuudessa parempi kuin se joka sai L:n.
Toisena: ne joille sattuu hyvät kysymykset yo-kokeissa:D Siis ihan tosi? Ei yo-kokeissa nyt ole kyse mistään bingosta, vaan että on kattavasti taitoa. Väitätkö että minä C:n ylioppilas olisin oikeilla kysymyksillä voinut saada L:n?
Tiedän tapauksia, joissa C:n oppilas on saanut yllätykseksi L:n, kun on sattunut oikeat kysymykset kohdalle. Tiedän vielä enemmän tapauksia joissa L:n oppilas on saanut C:n, kun kysymykset on olleetkin todella vaikeita ja mikään ei ole osunut kohdalleen tai koepäivänä on ollut vaikka kuumeessa. Toki yleisempää on vaihtelu E:n ja L:n välillä. L on usein tuurista ja hyvin sattuneista kysymyksistä kiinni. Kaikkea kun ei voi yo-kokeissa kysyä. Sitten opiskelupaikkaa hakiessa sillä voikin olla suuri merkitys. L:n saanut voi saada paikan ja E:n saanut ei.
Höpö höpö.
No ei ole höpö höpöä. Huomaahan sen jo arvosanojen rajoistakin. Joku jää pisteen päähän seuraavasta ja joku ylittää juuri ja juuri pisteellä rajan. Ei ne yo-kirjoitukset ole mitään objektiivisia älykkyyden ja osaamisen mittareita.
Totta muuten. Mun aikuisena Mensaan päässyt kaveri kirjoitti aikoinaan C:n paperit yo-kirjoituksissa. Taisi yksi B:kin olla joukossa.
Niin?
Ei kai kukaan luule yo kirjoituksia älykkyystestiksi?
Se on höpöhöpöä, että tulokset olisi sattumasta kiinni. Sen tajuaa jokainen.
Kirjoituksissa on ilmoitetut vaatimukset ja be pitää opiskella. Kukaan ei "sopivilla" kysymyksillä saa vahingossa L.
Kyllä moni hyvät arvosanat saanut pitää itseään älykkäänä ja keskiverto arvosanoja saaneina tyhminä. Törmäsin kerran jopa tällaiseen psykologiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Mun veli sai pitkästä matikasta ja fysiikasta L:n, mutta kielistä ruotsista A:n ja enkusta B:n. Tämä oli vuonna 2004.
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteellisen pääsykokeiden lisäksi PITÄÄ lisätä PSYKOLOGIN haastattelu ja arviointi alalle sopivuudesta.
Liian paljon psykopaatteja päätyy alalle. Toki he sopivat tutkimustyöhön, mutta eivät potilastyöhön saati sairaalan johtajiksi.
Toki kuten nykyäänkin, voi opiskella tutkijalääkäriksi ja lääkäriksi. Sosiaaliset taidot on ehdoton vaatimus lääkrin ammattiin mielestäni. Pitäisikö tästä tehdä kansalaisaloite?
Samoin suomenkielen taito pitää saada listalle.
Ei pidä. Psykologin haastattelu ei merkitse yhtään mitään. Sillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa ja lääketieteessä uskotaan vain näyttöön.
Lääkärin ammatti on ongelmanratkaisua, ei sosiaalista mielyttämistä.
Suomenkielen taito ei liity koulutukseen vaan tänne muuttaneisiin lääkäreihin.
Meillä voisi kai olla erikseen se kädestäpitäjien ammattikunta. Jos luulet häntä lääkäriksi, varmaan auttaisi moneen vaivaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mitä ehdotatte tähän ketjuun on turhaa, koska lääkärit on jumalia ja päättää viime kädessä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Olisin korottanut arvosanoja, mutta kouluampumisen vuoksi en vain voinut palata sinne.
Eli sinä kirjoitat ylioppilaaksi. YKSI KOE. mun pitkän matikan keskiarvo on 8,5.
Eli se koko kolmen vuoden työ ei enää merkitse jos jokin menee vikaan siinä yhdessä kokeessa eli ylioppilaskokeessa.
Terveystieto oli kumminkin 10+ samoin biologia, kemia ja fysiikka myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Mun veli sai pitkästä matikasta ja fysiikasta L:n, mutta kielistä ruotsista A:n ja enkusta B:n. Tämä oli vuonna 2004.
En sanonutkaan, että aina. Ruotsi on kuitenkin yksinkertaisuutensa takia älykkäälle ihmiselle helppo kieli, mutta jos on jo lähtökohtaisesti asenneongelma ei sitä tietenkään osaa. Kielet yleensä vaativat harrastuneisuutta, jos haluaa pärjätä ja oppia paljon sanoja ja kulttuuria, mutta silloinkin älykäs pärjää paremmin kuin esim. keskivertoälykäs. Keskivertoälykäs aiheesta kiinnostunut tietysti pärjää paremmin kuin älykäs, mutta asiaan lähes paneutumaton henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Olisin korottanut arvosanoja, mutta kouluampumisen vuoksi en vain voinut palata sinne.
Eli sinä kirjoitat ylioppilaaksi. YKSI KOE. mun pitkän matikan keskiarvo on 8,5.
Eli se koko kolmen vuoden työ ei enää merkitse jos jokin menee vikaan siinä yhdessä kokeessa eli ylioppilaskokeessa.
Terveystieto oli kumminkin 10+ samoin biologia, kemia ja fysiikka myös.
Kurssikokeet ja niiden arviointitavat vaihtelevat kouluttain ja jopa koulujen sisällä hurjasti. Siksi on hyvä, että on joku anonyymina suoritettava koe. Muuten kävisi niin, että opettajat antaisivat sille ah niin valovoimaiselle, kauniille ja ystävälliselle Erika-Sofiinalle liian helposti 10 tai vähintään kasin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mitä ehdotatte tähän ketjuun on turhaa, koska lääkärit on jumalia ja päättää viime kädessä kaikesta.
Aivan. Jos näin ei olisi asianlaita, eduskunta ottaisi heti käsittelyyn lääketieteellisen tiedekunnan sisäänottomäärän kasvattamisen 10 000 opiskelijalla 0-budjetilla. Koska Mirkku kertoi Vauva-palstalla, että hän kirjoitti aikanaan vahingossa C:n pitkästä matikasta L:n sijaan ja näin ollen kaikkien halukkaiden täytyisi saada lääkärin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Olisin korottanut arvosanoja, mutta kouluampumisen vuoksi en vain voinut palata sinne.
Eli sinä kirjoitat ylioppilaaksi. YKSI KOE. mun pitkän matikan keskiarvo on 8,5.
Eli se koko kolmen vuoden työ ei enää merkitse jos jokin menee vikaan siinä yhdessä kokeessa eli ylioppilaskokeessa.
Terveystieto oli kumminkin 10+ samoin biologia, kemia ja fysiikka myös.
Eikö nykyään ylioppilaskokeiden arvosanoja voi yrittää korottaa?
Itse kävin aikoinaan armeijasta lomalla "korottamassa" arvosanojani, kun siitä sai niin hyvät lomat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Olisin korottanut arvosanoja, mutta kouluampumisen vuoksi en vain voinut palata sinne.
Eli sinä kirjoitat ylioppilaaksi. YKSI KOE. mun pitkän matikan keskiarvo on 8,5.
Eli se koko kolmen vuoden työ ei enää merkitse jos jokin menee vikaan siinä yhdessä kokeessa eli ylioppilaskokeessa.
Terveystieto oli kumminkin 10+ samoin biologia, kemia ja fysiikka myös.
Kurssikokeet ja niiden arviointitavat vaihtelevat kouluttain ja jopa koulujen sisällä hurjasti. Siksi on hyvä, että on joku anonyymina suoritettava koe. Muuten kävisi niin, että opettajat antaisivat sille ah niin valovoimaiselle, kauniille ja ystävälliselle Erika-Sofiinalle liian helposti 10 tai vähintään kasin.
Eiköhän ne numerot mene edelleen sen opettajan mielivavllan mukaan? Ylioppilaskokeiden arvosanat tulee sitten kasvottomilta arvostelijoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yo-kirjoitukset kuitenkin jostakin kertovat. Yleensä ihmisten yo-arvosanat ovat lähellä toisiaan. On varsin harvinaista, että olisi joissakin aineissa huippuhyvä, mutta joistain aineista saisi rimaa hipoen A:n.
Mutta toki voi olla yleisempää nykyään, kun saa käydä aina joka kevät ja syksy kokeilemassa uudestaan. Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin lähinnä abiturientteja, en uusimassa käyviä jo valmistuneita ylioppilaita.
Minulla on biologiasta L, kemiasta E , pitkästä matikasta vain C. Keskiarvo 9,2 terveystieto 10, biologia 10,
Aina halusin lääkäriksi, mutta kouluampusin vuoksi en halunnut mennä uudelleen kouluun.
Niin pitkän matikan C on kuitenkin melko hyvä tulos ottaen huomioon, että suunnilleen puolet ikäluokastasi oli amiksessa ja kaikki lukiolaisetkaan eivät lue pitkää matikkaa saatika päätä kirjoittaa sitä. Muut arvosanasihan ovat tosi linjassa keskenään.
Koulukiusaaminen vaikuttaa, samoin se että Auvinen ampui ihmisiä koulussa
Olisin korottanut arvosanoja, mutta kouluampumisen vuoksi en vain voinut palata sinne.
Eli sinä kirjoitat ylioppilaaksi. YKSI KOE. mun pitkän matikan keskiarvo on 8,5.
Eli se koko kolmen vuoden työ ei enää merkitse jos jokin menee vikaan siinä yhdessä kokeessa eli ylioppilaskokeessa.
Terveystieto oli kumminkin 10+ samoin biologia, kemia ja fysiikka myös.
Kurssikokeet ja niiden arviointitavat vaihtelevat kouluttain ja jopa koulujen sisällä hurjasti. Siksi on hyvä, että on joku anonyymina suoritettava koe. Muuten kävisi niin, että opettajat antaisivat sille ah niin valovoimaiselle, kauniille ja ystävälliselle Erika-Sofiinalle liian helposti 10 tai vähintään kasin.
Eiköhän ne numerot mene edelleen sen opettajan mielivavllan mukaan? Ylioppilaskokeiden arvosanat tulee sitten kasvottomilta arvostelijoilta.
Ymmärrätkö ollenkaan lukemaasi? Kyllä kurssikokeet arvostelee opettaja ja jokainen arvostelee miten arvostelee ja teetättää haluamanlaisiaan kokeita tiettyjen raamien puitteissa. Toki myös opiskelijan olemus ja pärstäkerroin vaikuttaa. Siksi on hyvä, että on yo-kirjoitukset, joissa oppilaan pärstäkerroin ei vaikuta arvosanaan.
Älykäs ihminen voi olla laiska. Ehkä hän tiesi pärjäävänsä, vaikka ei lukisi tai luki vain hyvin vähän. Eihän sitä tietenkään voi älykästään automaattisesti kaikkea osata, jos ei ole edes jaksanut kertaakaan lukea asiasta.