Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä en enää jaksa, kun en vaan kelpaa...

Vierailija
10.05.2015 |

Aloin välittömästi itkeä, kun kirjoitin otsikon. Mua ahdistaa niin paljon, että sydämestä ottaa. Olen niin pohjattoman surullinen, olo on tyhjä enkä tiedä kauanko jaksan tätä oloa. Kauanko jaksan yrittää ja rimpuilla ja psyykata itseäni.
-
En haluaisi varsinaisesti kuolla, ajatus siitä pelottaa. Haluaisin vain... olla joku muu, tai haluaisin etten koskaan olisi ollutkaan olemassa, toisaalta haluaisin muuttua robotiksi joka ei tunne mitään, eniten tietenkin haluaisin, että kaikki muuttuisi hyväksi.
-
Mä koitan ajatella positiivisesti. Iloitsen pienistä asioista ja päätän aamulla ottaa hyvän asenteen. Ei mitään vikaa siinä. Mutta vaikka miten itseäni psyykkaisin, se ei poista sitä seikkaa, että olen ihan helvetin yksinäinen, turha ja onneton. En saa oikeaa iloa mistään ostoksista, ruuasta, bileistä, edes kavereiden (joita ei toisaalta paljon ole, eikä heillä aikaa mulle) seurasta... Ainoa asia, josta saan iloa hetkeksi, on miehen seura ja kainalo, sellainen läheisyys ja kutkuttava olo. Ongelma vain on siinä, etten kelpaa kellekään, paitsi satunnaisesti kokemuksia kerääville kusipäille, joiden jäljiltä olen vain entistä tyhjempi ja yksin oleminen vielä kauheampaa. Ketään en voi pakottaa pitämään seuraa, saati sitten välittämään...
-
Eipä tämäkään mitään auta, pakko oli kirjoittaa silti.

Kommentit (148)

Vierailija
141/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 14:03"]

Ei tuo itsensä arvostaminen auta meitä, jotka jo arvostamme itseämme. Monien miesten mukaan se taas on jo huono asia, koska nainen ei saa olla liian "itsenäinen". Mutta en tiedä, onko se vain nettimiesten kieroutuneita näkemyksiä.

[/quote]

Jos miehellä on heikko itseunto niin varmaan helposti sen naisen itsenäisyyden ja paremman itsetunnon kokee uhkaksi. Ehkä netissä on keskimäärin enemmän huonoitsetuntoisia miehiä tarjolla. Itselleni terve itsetunto ja itsenäisyys ovat ilman muuta positiivia piirteitä naisessa, tai jopa suorastaan seurustelun edellytys.

 

Vierailija
142/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 01:08"]

Ainoa asia, josta saan iloa hetkeksi, on miehen seura ja kainalo, sellainen läheisyys ja kutkuttava olo. Ongelma vain on siinä, etten kelpaa kellekään, paitsi satunnaisesti kokemuksia kerääville kusipäille, joiden jäljiltä olen vain entistä tyhjempi ja yksin oleminen vielä kauheampaa. Ketään en voi pakottaa pitämään seuraa, saati sitten välittämään... - Eipä tämäkään mitään auta, pakko oli kirjoittaa silti.

[/quote]

Ne miehetkin saattavat toivoa sänkyyn mennässä samaa kuin ap:kin ja pettymys on yhtä suuri kun mies oli jo kerinnyt ajatella että olisiko etsiminen viimeinkin lopussa.

[/quote]

Oletko hieman hassu? Miehet on aika selviä aikeissaan jos haluaa saada seksisuhteesta oikean suhteen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis huoh, kylläpä tunnette huonosti miehiä, niissä vakisuhdetta haluavissa miehissä on narskuja ja kusipäitä sitäkin enemmän. Itse antaisin vaikka vasemman käteni jos saisin olla taas sinkku. Eiköhän siinä mieli muutu kun saa olla narskumiehen kotivankilassa parikin vuotta. Varo mitä toivot, se saattaa mennä vieläkin huonommaksi kuin mitä nyt on. Sinkkuna olo oli mulle elämän onnellisinta aikaa.

Vierailija
144/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 01:04"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:55"]

Opettele tykkäämään itsestäsi ekaksi. Nyt kuulostat niin tarvitsevalta että kaikki järkevät miehet juoksevat varmasti karkuun. Onnelisuutesi ei voi riippua pelkistä miehistä.

[/quote]

No eikö parisuhteeseen hakeuduta juuri siksi että tarvitsee toista lähelleen? Miksi edes olisi sellaisen kanssa joka ei tarvitse sinua?

[/quote]

Tottakai saa haluta ja toivoa itselleen parisuhdetta, mutta kuinka houkutteleva kumppani sinulle on sellainen, joka "ei enää jaksa, kun ei kelpaa"? Tuolla kun joku ehdottaa, että yksinelävä yrittäisi löytää muutakin mietittävää kuin pakottavan miehen etsimisen, niin hänelle vastataan, että 'haloo! realismia peliin'. Kyllä minä peräänkuuluttaisin realismia niille, joiden mielestä muiden pitäisi ihastua itsesäälissä piehtaroivaan ihmiseen. Hirveän painolastin laitatte sille mahdolliselle kumppanille. Hänenhän pitää periaatteessa pelastaa tämä kelpaamaton yksilö.  

Vierailija
145/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 02:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 01:04"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:55"]

Opettele tykkäämään itsestäsi ekaksi. Nyt kuulostat niin tarvitsevalta että kaikki järkevät miehet juoksevat varmasti karkuun. Onnelisuutesi ei voi riippua pelkistä miehistä.

[/quote]

No eikö parisuhteeseen hakeuduta juuri siksi että tarvitsee toista lähelleen? Miksi edes olisi sellaisen kanssa joka ei tarvitse sinua?

[/quote]

Tottakai saa haluta ja toivoa itselleen parisuhdetta, mutta kuinka houkutteleva kumppani sinulle on sellainen, joka "ei enää jaksa, kun ei kelpaa"? Tuolla kun joku ehdottaa, että yksinelävä yrittäisi löytää muutakin mietittävää kuin pakottavan miehen etsimisen, niin hänelle vastataan, että 'haloo! realismia peliin'. Kyllä minä peräänkuuluttaisin realismia niille, joiden mielestä muiden pitäisi ihastua itsesäälissä piehtaroivaan ihmiseen. Hirveän painolastin laitatte sille mahdolliselle kumppanille. Hänenhän pitää periaatteessa pelastaa tämä kelpaamaton yksilö.  

[/quote]

Mutta jos on kerta toisensa jälkeen osoittautunut kelpaamattomaksi eikä enää jaksa, niin miten sellaisessa tilanteessa voi enää edetä? Olisi kiva tietää oletko esim. itse ollut vastaavassa tilanteessa, että tietäisit miltä sellainen tuntuu ja miten sieltä voi päästä ylös (jos pääsee).

Vierailija
146/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 02:38"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 02:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 01:04"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:55"]

Opettele tykkäämään itsestäsi ekaksi. Nyt kuulostat niin tarvitsevalta että kaikki järkevät miehet juoksevat varmasti karkuun. Onnelisuutesi ei voi riippua pelkistä miehistä.

[/quote]

No eikö parisuhteeseen hakeuduta juuri siksi että tarvitsee toista lähelleen? Miksi edes olisi sellaisen kanssa joka ei tarvitse sinua?

[/quote]

Tottakai saa haluta ja toivoa itselleen parisuhdetta, mutta kuinka houkutteleva kumppani sinulle on sellainen, joka "ei enää jaksa, kun ei kelpaa"? Tuolla kun joku ehdottaa, että yksinelävä yrittäisi löytää muutakin mietittävää kuin pakottavan miehen etsimisen, niin hänelle vastataan, että 'haloo! realismia peliin'. Kyllä minä peräänkuuluttaisin realismia niille, joiden mielestä muiden pitäisi ihastua itsesäälissä piehtaroivaan ihmiseen. Hirveän painolastin laitatte sille mahdolliselle kumppanille. Hänenhän pitää periaatteessa pelastaa tämä kelpaamaton yksilö.  

[/quote]

Mutta jos on kerta toisensa jälkeen osoittautunut kelpaamattomaksi eikä enää jaksa, niin miten sellaisessa tilanteessa voi enää edetä? Olisi kiva tietää oletko esim. itse ollut vastaavassa tilanteessa, että tietäisit miltä sellainen tuntuu ja miten sieltä voi päästä ylös (jos pääsee).

[/quote]

Itse kamppailen myös kyseisten ongelmien ja kysymysten kanssa. Vaatisi valtavan määrän positiivisia kokemuksia poistamaan kaiken sen negaatiokokemuksen ja vielä enemmän poistamaan sen pienen äänen takaraivosta, joka muistuttaa kelpaamattomuudestasi.

Koska positiiviset kokemukset ovat edelleen marginaalissa elämässäni, niin olen keskittynyt unohtamiseen ja 'päivä kerralla elämiseen'. Jokainen uusi tilanne voisi olla uusi mahdollisuus, mutta valitettavasti ne ovat vain uusia tilanteita epäonnistumiseen. En enää halua ottaa riskiä pettymyksestä, enkä näin ollen suo itselleni edes sitä pienen pientä todennäköisyyttä onneen. Sabotoin täysin tietoisesti itseäni, mutta jossakin se ihmiselläkin raja menee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:55"]

:D Kaikille nyt on päivänselvää, että miehet haluaa aina sen kauniin naisen ruman sijaan. Sen sijaan naiselle riittää, että mies tulee toimeen. Siinä missä tavallinen mies tavoittelee kaunista naista, tavallinen nainen ei edes jaksa yrittää miljonäärejä.

[/quote]

Suosittelen sellaista pientä reality checkiä, että käyt ruuhka-aikaan lähimmässä Prismassa tai Cittarissa ja katselet vähän niitä satoja pariskuntia ja perheitä joita tulee vastaan. Valtaosa naisista on ihan tavallisen näköisiä, seassa joku kauniimpi ja joku rumempi. 

Vertailussasi on se epäsuhta, että rinnastat rikkaan kauniiseen, mutta ruman toimeentulevaan. Oikeastihan rumaa pitäisi verrata siihen sossupummiin ja toimeentulevaa ulkonäöltään tavalliseen. Siis jos nyt haluaa ylipäätään tuollaisen naurettavan rinnastuksen tehdä. Toisakseen kauniita naisia on paljon enemmän, kuin miljonäärimiehiä, sillä miesten mielipide naisten ulkonäöstä noudattelee aika hyvin normaalijakaumaa - siinä missä naiset arvioivat valtaosan miehistä keskimääräistä rumemmiksi. Miljonäärejä on suomessa noin 1% väestöstä.

Ylipäätään yliarvioit sen kauneuspreferenssin vaikutuksen, miehet eivät ole sen suhteen kovin ehdottomia. Kaunis ei ole mitenkään ratkaisevasti haluttavampi tavalliseen verrattuna, varsinkaan pysyvään suhteeseen, ihan samoin kuin ero toimeentulevan ja rikkaan haluttavuudessa naisten silmissä ei ole läheskään niin suuri, kuin sossupummin ja toimeentulevan välillä. Niitä kriteereitä on kauneuden lisäksi kuitenkin koko joukko muitakin, jotka myös tapaavat korostua heti jos puhutaan pidemmästä suhteesta.

Jos puhutaan ehdottomista fyysisistä preferensseistä, niin veikkaampa että miehen pituus on monelle naiselle paljon ehdottomampi valintaperuste, kuin naisen kauneus miehelle. 

Vierailija
148/148 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:36"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:31"] Minusta juuri _suomalaisiin_ miehiin on hirveän vaikea saada kontaktia; löysinkin oman mieheni muualta Euroopasta. Onko miehen pakko olla juuri suomalainen vai kelpaisiko joku muu kansallisuus? [/quote]   Mulle kelpaisi hyvinkin. Ei väliä. Mitenköhän tämmösiin tutustuisi vakavammassa mielessä? Ulkomaille vaan? [/quote] Minä tutustuin mieheeni opiskellessani ulkomailla (tästä on nyt kohta 20 v aikaa...;-)). Mies puhuu, pussaa, hoitaa lapsia, siivoaa enemmän kuin minä, hänellä on hyvä työ ja koulutus, eikä ulkonäössäkään ole mitään vikaa... Miksi tehdä asioista hirveän vaikeita suomalaisten miesten kanssa kun ne voivat olla myös erittäin helppoja? ;-)

[/quote]

Mä meinasin kysyä ap:ltä ihan samaa. Itsellänikin on ollut vain ulkomaalaisia miehiä (ex ja nykyinen); molemmat fiksuja, mukavia, uskollisia, huumorintajuisia tyyppejä, jotka on rakastanu mua tosi paljon kaikista puutteistani huolimatta. Exän kanssa oon vieläkin hyvä ystävä, vaikka ollaan erottu. Ei oo suomalaisista miehistä kokemusta, mutta tuttavapiirin suomalaismiehiin kun vertaa on omani olleet huomattavasti laadukkaampia (ja tätä oon kuullut myös toisten naisten suusta) ;)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yhdeksän