Lue keskustelun säännöt.
Mä en enää jaksa, kun en vaan kelpaa...
10.05.2015 |
Aloin välittömästi itkeä, kun kirjoitin otsikon. Mua ahdistaa niin paljon, että sydämestä ottaa. Olen niin pohjattoman surullinen, olo on tyhjä enkä tiedä kauanko jaksan tätä oloa. Kauanko jaksan yrittää ja rimpuilla ja psyykata itseäni.
-
En haluaisi varsinaisesti kuolla, ajatus siitä pelottaa. Haluaisin vain... olla joku muu, tai haluaisin etten koskaan olisi ollutkaan olemassa, toisaalta haluaisin muuttua robotiksi joka ei tunne mitään, eniten tietenkin haluaisin, että kaikki muuttuisi hyväksi.
-
Mä koitan ajatella positiivisesti. Iloitsen pienistä asioista ja päätän aamulla ottaa hyvän asenteen. Ei mitään vikaa siinä. Mutta vaikka miten itseäni psyykkaisin, se ei poista sitä seikkaa, että olen ihan helvetin yksinäinen, turha ja onneton. En saa oikeaa iloa mistään ostoksista, ruuasta, bileistä, edes kavereiden (joita ei toisaalta paljon ole, eikä heillä aikaa mulle) seurasta... Ainoa asia, josta saan iloa hetkeksi, on miehen seura ja kainalo, sellainen läheisyys ja kutkuttava olo. Ongelma vain on siinä, etten kelpaa kellekään, paitsi satunnaisesti kokemuksia kerääville kusipäille, joiden jäljiltä olen vain entistä tyhjempi ja yksin oleminen vielä kauheampaa. Ketään en voi pakottaa pitämään seuraa, saati sitten välittämään...
-
Eipä tämäkään mitään auta, pakko oli kirjoittaa silti.
Kommentit (148)
Kauheaa marinaa koko ketju mutta kaikkiin konkreettisiin toimintaehdotuksiin vastaus on aina vaan ei voi, ei pysty, jne. Odotatteko te jonkun ulkopuolisen voiman ratkaisevan tämän ongelman vai miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu että monilta naisilta puuttuu terve itsekunnioitus. Minua ei jumalauta arvostella niin tyhjänpäiväisestä asiasta kuin ulkonäkö. Piste! Jos joku arvostelisi ulkonäköäni niin mojauttaisin melkein poskelle ja sanoisin, että haista jätkä paska. Tekisin siis itse selväksi, että hän on se joka ei kelpaa. Kun kerran on noin pinnallinen ja tunne-elämältään vajaaälyinen.
Mutta mitä tekee kaunis, mutta epävarma nainen?
No alkaa alkaa muokata itseään miehen toiveiden mukaiseksi! Kauniiden, huonoitsetuntoisten naisten miehet ovat usein narsisteja, jotka oikein metsästävät näitä naisia, joita voivat muokata halujensa ja tarpeidensa mukaan ja pompotella ja alistaa. Haukkua. Heitä ei missään tapauksessa kannata uskoa, eikä heidän kritiikkiään kuunnella. Jotkut vain ovat niin täynnä itseään, että haluavat maailman muokkautuvan heidän kauneusianteidensa mukaiseksi. Niin ei missään tapauksessa kannata tehdä vaan jättää kundi kauas taakse ja etsiä arvoistaan seuraa.
Etsi aina ihmistä, joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Ulkonäkö käy yllättävän tylsäksi katsella pidemmän päälle ja pian etsitään jo uutta ja "parempaa" kiikariin.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:57"]
Kuulostaa niin tutulta. Kaikki kaverit pariutuneet onnellisesti, minä vaan olen aina yksin. Ärsyttää, kun sinkkuudesta ei saisi puhua tai "valittaa", kun heti joku kertoo, että pitää laskea rimaa, olla aloitteellinen yms yms. Itse koen, että ei mulla ole mitään tarkkoja kriteerejä miehelle, joten en liian nirso ole. En vaan vuosiin ole tutustunut keneenkään, jonka kanssa olisi edes mitään potentiaalia mihinkään. Miehet olleet siis varattuja yms. Olen sosiaalinen, iloinen ja avoin. Olen myös ylipainoinen ja tavallinen siinä mielessä, ettei minulla ole mitään erikoisia kiinnostuksen kohteita enkä harrasta extreme-urheilua. Tuntuu, ettei tänä päivänä pärjää "tavallisena", vaan pitäisi olla jotain ihmeellistä. En tiiä, mutta aloittajan kuvaama tyhjä tunne on enemmän kuin tuttua... Joskus toivon vaan todella kovasti, että voisin olla joku muu...
[/quote]
Älä nyt hei! Kuulemma miehelle kelpaa nainen AINA, jos on vain nätti naama, hyvä perse ja pillu.
Näin siis netin miesten mukaan. Kumma kyllä ainakin täällä todellisuus on aina ollut täysin erilainen.
[/quote] " En vaan vuosiin ole tutustunut keneenkään, jonka kanssa olisi edes mitään potentiaalia mihinkään." Kyllä se kertoo itsestään jos ei ole ketään edes potentiaalista ihmistä ollut näköpiirissä vuosiin. Rima taas jossain taivaan ja avaruuden välissä. Tai sitten olet lesbo ja et halua myöntää sitä.
Miksi koet olevasi ruma? Kuinka vanha olet? Painosi ja pituutesi?
Ulkonäölle voi tehdä paljonkin. Jos on ylipainoa, muuta elämäntapojasi terveellisemmiksi pikku hiljaa ja aloita liikkumaan. Voit aina opetella myös ehostamaan itseäsi sekä ostamaan hyvän näköisiä vaatteita.
Ja tarkoituksena ei ole kertoa sinulle, mitä tehdä, pointtini on vain, että asioille voi tehdä jotain :) Älä jää rypemään itsesääliin! Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:57"]
Kuulostaa niin tutulta. Kaikki kaverit pariutuneet onnellisesti, minä vaan olen aina yksin. Ärsyttää, kun sinkkuudesta ei saisi puhua tai "valittaa", kun heti joku kertoo, että pitää laskea rimaa, olla aloitteellinen yms yms. Itse koen, että ei mulla ole mitään tarkkoja kriteerejä miehelle, joten en liian nirso ole. En vaan vuosiin ole tutustunut keneenkään, jonka kanssa olisi edes mitään potentiaalia mihinkään. Miehet olleet siis varattuja yms. Olen sosiaalinen, iloinen ja avoin. Olen myös ylipainoinen ja tavallinen siinä mielessä, ettei minulla ole mitään erikoisia kiinnostuksen kohteita enkä harrasta extreme-urheilua. Tuntuu, ettei tänä päivänä pärjää "tavallisena", vaan pitäisi olla jotain ihmeellistä. En tiiä, mutta aloittajan kuvaama tyhjä tunne on enemmän kuin tuttua... Joskus toivon vaan todella kovasti, että voisin olla joku muu...
[/quote]
Älä nyt hei! Kuulemma miehelle kelpaa nainen AINA, jos on vain nätti naama, hyvä perse ja pillu.
Näin siis netin miesten mukaan. Kumma kyllä ainakin täällä todellisuus on aina ollut täysin erilainen.
[/quote] " En vaan vuosiin ole tutustunut keneenkään, jonka kanssa olisi edes mitään potentiaalia mihinkään." Kyllä se kertoo itsestään jos ei ole ketään edes potentiaalista ihmistä ollut näköpiirissä vuosiin. Rima taas jossain taivaan ja avaruuden välissä. Tai sitten olet lesbo ja et halua myöntää sitä.
[/quote]
Miehillä se rima näyttää olevan korkealla, tämäkin ketju täynnä tavallisia naisia, jotka ei ole kellekään riittäneet omina itsenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 10:55"]
Kauheaa marinaa koko ketju mutta kaikkiin konkreettisiin toimintaehdotuksiin vastaus on aina vaan ei voi, ei pysty, jne. Odotatteko te jonkun ulkopuolisen voiman ratkaisevan tämän ongelman vai miten?
[/quote]
Eiköhän meille kaikille ole selvää että alkuperäisellä ongelmalle eli meidän parisuhteeseen kelpaamattomuudelle ei mitään voi. Jos oikein pinnistät, saatat pystyä kuvittelemaan että edessä oleva vuosikymmenien yksinäisyys on henkisesti todella kova paikka, ja siksi puramme täällä tuntojamme.
Olisiko mahdollista alkaa arvostaa itseään? Ja hakeutua selvittämään omia arvottomuuden tunteitaan vaikka teraputin kanssa? Ei itseään kannata alentaa ja vähätellä, se että ap niin teet, kertoo siitä että joku on sua alun alkaen kohdellut niin. Jos ei ole omaa arvoa, hakee sitä muista ja on aina riippuvuussuhteessa ja "onnen kerjäläinen" . Muut ihmiset vaistoavat sen ja väistävät, koska kukaan ei halua toisen onnen ja elämän sisällöksi. Ja ne jotka haluavat vaan hyväksikäyttää vaistoavat myös ja hyväksikäyttävät. Hyvä elämä lähtee itsestä, toinen ei voi sitä antaa. Ja niinkuin jo otsikkos kertoi, yrität kelvata muille. Mutta kun sun pitäis kelvata itsellesi. Se että haet toisilta hyväksyntää, on loputon tuhon tie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se epäreilua kun muut ihan yhtä tavalliset ihmiset kuin itse saa onnellisen suhteen ja lapsia tai lapsen. Itkettämään laittaa.
Silloin jos olen jättänyt taakseni minua arvostamattomia ihmisiä on tarkoittanut sitä, että jää sitten kokonaan ilman seuraa. Tee siinä sitten valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 10:55"]
Kauheaa marinaa koko ketju mutta kaikkiin konkreettisiin toimintaehdotuksiin vastaus on aina vaan ei voi, ei pysty, jne. Odotatteko te jonkun ulkopuolisen voiman ratkaisevan tämän ongelman vai miten?
[/quote]
Eiköhän meille kaikille ole selvää että alkuperäisellä ongelmalle eli meidän parisuhteeseen kelpaamattomuudelle ei mitään voi. Jos oikein pinnistät, saatat pystyä kuvittelemaan että edessä oleva vuosikymmenien yksinäisyys on henkisesti todella kova paikka, ja siksi puramme täällä tuntojamme.
[/quote]
Kun tuo "kelpaamattomuus" ei voi mitenkään olla pysyvä tai ennalta-annettu fakta. Sitä yritän tässä sanoa. Se voi tuntua siltä, ja tiedän että parisuhteen löytäminen voi olla toisille paljon vaikeampaa kuin toisille, mutta jokainen tilanne ja päivä on uusi eikä sille ole päätetty vielä mitään. Eli JOS edelleen olette sille avoimia, ettekä ajattele niin kovasti "kelpaamattomuuden" kannalta, niin kyllä teilläkin on jotain valtaa muuttaa asioita.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:10"]Olisiko mahdollista alkaa arvostaa itseään? Ja hakeutua selvittämään omia arvottomuuden tunteitaan vaikka teraputin kanssa? Ei itseään kannata alentaa ja vähätellä, se että ap niin teet, kertoo siitä että joku on sua alun alkaen kohdellut niin. Jos ei ole omaa arvoa, hakee sitä muista ja on aina riippuvuussuhteessa ja "onnen kerjäläinen" . Muut ihmiset vaistoavat sen ja väistävät, koska kukaan ei halua toisen onnen ja elämän sisällöksi. Ja ne jotka haluavat vaan hyväksikäyttää vaistoavat myös ja hyväksikäyttävät. Hyvä elämä lähtee itsestä, toinen ei voi sitä antaa. Ja niinkuin jo otsikkos kertoi, yrität kelvata muille. Mutta kun sun pitäis kelvata itsellesi. Se että haet toisilta hyväksyntää, on loputon tuhon tie.
[/quote]
Tämä on se juttu mitä olen itsekin yrittänyt jo ekalta sivulta selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:58"]
Aloituksessa on kyllä paljon tuttua. On todella väsyttävää aina vain huomata että kaikki mikä miehille merkitsee, on ulkonäkö.
[/quote]
naisen on parempi olla kaunis kuin älykäs, sillä valtaosa miehistä ei ole sokeita.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 10:55"]
Kauheaa marinaa koko ketju mutta kaikkiin konkreettisiin toimintaehdotuksiin vastaus on aina vaan ei voi, ei pysty, jne. Odotatteko te jonkun ulkopuolisen voiman ratkaisevan tämän ongelman vai miten?
[/quote]
Eiköhän meille kaikille ole selvää että alkuperäisellä ongelmalle eli meidän parisuhteeseen kelpaamattomuudelle ei mitään voi. Jos oikein pinnistät, saatat pystyä kuvittelemaan että edessä oleva vuosikymmenien yksinäisyys on henkisesti todella kova paikka, ja siksi puramme täällä tuntojamme.
[/quote]
Ihan niinkuin jonkun Ihaan (Nalle Puhista) suusta! Vaikea tietää mikä on enää syy ja mikä seuraus yksinäisyyteen jos oma sisäinen ja ulkoinenkun puhe on tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen täysin samoin. Tsemppiä ja voimia sinulle!
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:14"]Silloin jos olen jättänyt taakseni minua arvostamattomia ihmisiä on tarkoittanut sitä, että jää sitten kokonaan ilman seuraa. Tee siinä sitten valintoja.
[/quote]
Eikö tuo ole todella helppo valinta? Totta kai mieluummin yksin.
Minusta juuri _suomalaisiin_ miehiin on hirveän vaikea saada kontaktia; löysinkin oman mieheni muualta Euroopasta. Onko miehen pakko olla juuri suomalainen vai kelpaisiko joku muu kansallisuus?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:14"]Silloin jos olen jättänyt taakseni minua arvostamattomia ihmisiä on tarkoittanut sitä, että jää sitten kokonaan ilman seuraa. Tee siinä sitten valintoja. [/quote] Eikö tuo ole todella helppo valinta? Totta kai mieluummin yksin.
[/quote]
Tässähän sitä onkin oltu yksin vuosikausia ja tullaan varmaan olemaankin.
Pointtini kommentissani oli, että itseä arvostamattomien ihmisten deletointi elämästä ei auta siinä, että löytäisi joskus itseä arvostavia ihmisiä elämäänsä.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 10:55"] Kauheaa marinaa koko ketju mutta kaikkiin konkreettisiin toimintaehdotuksiin vastaus on aina vaan ei voi, ei pysty, jne. Odotatteko te jonkun ulkopuolisen voiman ratkaisevan tämän ongelman vai miten? [/quote] Eiköhän meille kaikille ole selvää että alkuperäisellä ongelmalle eli meidän parisuhteeseen kelpaamattomuudelle ei mitään voi. Jos oikein pinnistät, saatat pystyä kuvittelemaan että edessä oleva vuosikymmenien yksinäisyys on henkisesti todella kova paikka, ja siksi puramme täällä tuntojamme. [/quote] Kun tuo "kelpaamattomuus" ei voi mitenkään olla pysyvä tai ennalta-annettu fakta. Sitä yritän tässä sanoa. Se voi tuntua siltä, ja tiedän että parisuhteen löytäminen voi olla toisille paljon vaikeampaa kuin toisille, mutta jokainen tilanne ja päivä on uusi eikä sille ole päätetty vielä mitään. Eli JOS edelleen olette sille avoimia, ettekä ajattele niin kovasti "kelpaamattomuuden" kannalta, niin kyllä teilläkin on jotain valtaa muuttaa asioita.
[/quote]
Sitä päätään jaksaa hakata kuvainnolliseen seinään vain niin monta kertaa ja niin monta vuotta. Sen jälkeen sitä alkaa olla aika rikki. Ja neuvo on että pitäisi jaksaa hakata päätään vaan lisää siihen seinään? Terapiaahan täällä jo ehdotettiinkin, se voi rikki menneelle ihmiselle joskus ollakin tarpeen, mutta tuskin sillä tavoitteella että kuntoudupas nyt jatkamaan tuota sinulle haitallista toimintaa.
Ymmärrän toki, että nämä asiat on vaikeita käsittää jos ei itse ole kokenut samanlaisia kokemuksia ja samanlaisia tuntemuksia. On ihan puhdasta itsesuojelua - ihan minkä tahansa asian kanssa - huomata loputtomien epäonnistumisen jälkeen että tämä homma ei nyt taida ikinä onnistua. Joidenkin asioiden kanssa ja joillekin ihmisille tän lopputuleman kanssa on helpompi tulla sinuiksi, toisille vaikeampaa, kuten meille tässä ketjussa tällä hetkellä.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:27"][quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 11:14"]Silloin jos olen jättänyt taakseni minua arvostamattomia ihmisiä on tarkoittanut sitä, että jää sitten kokonaan ilman seuraa. Tee siinä sitten valintoja. [/quote] Eikö tuo ole todella helppo valinta? Totta kai mieluummin yksin.
[/quote]
Tässähän sitä onkin oltu yksin vuosikausia ja tullaan varmaan olemaankin.
Pointtini kommentissani oli, että itseä arvostamattomien ihmisten deletointi elämästä ei auta siinä, että löytäisi joskus itseä arvostavia ihmisiä elämäänsä.
[/quote]
Siitä on kuitenkin hyvä aloittaa. Itsensä arvostaminen ja sen näyttäminen on todella keskeistä sille, että muutkin arvostavat sinua.
44:ltä ihan hyviä vinkkejä :) 45: miten olen antanut kuvan, ettei mulle kelpaa? Jos viittaat mainintaani "tasokkaista" miehistä, niin he ovat olleet ihan normaalin näköisiä ja oloisia, vähän paremmat puheenlahjat vain. En ihastu "ensisilmäyksellä", mutta jos pysyy nurkilla puhumassa mukavia tarpeeksi kauan, niin saatan tykästyä ja sitten näenkin kohteen ihanana ja kauniina kaikkine virheineenkin. Perusjuttua. Nyt voisin mennä nukkumaan, huomenna sitten taas nautitaan niistä pikkiriikkisistä asioista ja koitetaan olla niin saatanan elämäniloisia. Öitä. Ap