Olen ihan loppu lapsiin liittyvään metatyöhön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa suossa. Ja tuo syyllistäminen, että lapset on oma valinta jne, on niin typerää. Vanhemmuus ja siihen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet niin valtavasti viimeisten 20 vuoden aikana, että ei sitä pystynyt kukaan kuvittelemaan, mitä kaikkea on edessä. Puhumattakaan siitä, että helpon lapsuuden jälkeen saattaa koittaa haastava teini-ikä (ml. fyysiset, psyykkiset ja neuropsykologiset haasteet), jota on mahdoton ennakoida. Päälle vielä pandemia, joka aiheuttaa ennennäkemätöntä säätöä (etätyön ja -koulun yhteensovittelu, harrastusten muuttuvat ohjeet ja säännöt, pitkät sairaspoissaolot pienimmistäkin oireista...).

Tsemppiä ap!

Juuri näin! Meillä esikoinen tänä vuonna 18, kaksi nuorempaa sisarusta. Viimeiset neljä vuotta taisteltu, että saadaan esikoiselle hoitoa mt-ongelmiin, jotka oli selkeä seuraus perheen ulkopuolisesta traumasta. Palvelut on niin siiloutuneita, että joka ikinen kerta joudun selvittämään seitsemästä eri paikasta, mistä, miten ja MILLOIN saadaan taas seuraava pieni apu tilanteeseen. Että hankalapa tätä oli ennustaa vuonna 2003, kun lasta suunniteltiin. Tai edes 2013, jolloin kolmas lapsi syntyi. Esikoisen aikana ei ollut myöskään eskariaikana jo wilmaa käytössä, sekin kuormittaa. Tai sitä, että nyt yli 10-vuotiaan terveysasioita ei voi hoitaa netissä, kun vanhemmilla EI OLE OIKEUTTA päästä niihin käsiksi.

Teknologian piti keventää kuormaa. Toisin kävi. Joka ikinen asia pitää itse selvittää ja kirjautua miljoonaan eri paikkaan ja ladata sovelluksia. Mulla ei riitä edes puhelimen muisti, miten sitten oma pää?

Hyvin kuvattu. En osaa lohduttaa muuten kuin toivottamalla tsemppiä, toivottavasti hyvä tuki lapsellesi löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaistahan se on nykyään, vanhemmuuden vaatimustaso on 100 x suurempi kuin esim omien vanhempien aikaan vanhemmilla oli. Mutta kyllä sen huomaa nopeasti mitä se on, joten jos ei jaksa niin sitten ei tee enempää lapsia. Mulla 5 lasta ja hyvin jaksan wilmat, tarhat, oikomishoidot ja kuravaatteet :)

Onko sulla myös masentunut puoliso ja dementoituneet vanhemmat niin kuin aloittajalla?

Olen eri, mutta kyllä mä vähän ihmettelen, miten alakouluikäisten lapsien ja päivähoidossa olevan lapsen äidillä on jo yli 70v. dementoituneet vanhemmat? Vai onko taas alettu lapsia tekemään ns. mummoikäisenä 4-kympin paikkeilla?

Tätä se sitten on, kun hehkutetaan kuinka on niin hienoa tehdä lapset vanhempana, että omatkin vanhemmat on jo toinen jalka haudassa. Sitten kitistään ja voivotellaan kuinka isovanhemmat eivät pysty, eikä jaksa auttaa ja joutuu jopa heidän asioitaan samalla huolehtimaan. Taas löytyy yksi hyvä syy tehdä lapsia sen ikäisenä kuin luonto on tarkoittanut (alle 30v.), eikä jätetä viime tippaan. Saa isovanhemmatkin nauttia lapsenlapsistaan terveenä ja virkeänä, eikä jostain sängyn pohjalta mitään mistään tietämättömänä. 

Onneksi minun ja sisaruksien lasten syntymien aikaan, meidän vanhemmat olivat vielä työikäisiä ja aktiivisia isovanhempia. Vasta nyt ovat 7-kympin paikkeilla (edelleen terveitä ja järki leikkaa), kun kaikki lastenlapset ovat aikuisia ja omillaan toimeen tulevia, osa omaa perhettä jo rakentamassa. Me sisarukset olemme myös vasta 5-kympin tienoilla kaikki, joten hyvinkin tässä omaa elämää voi elää vielä miten haluaa, kun on nuorehko keski-ikäinen ja mikään ei estä valloittamasta vaikka koko maailmaa. Suosittelen tekemään lapset nuorena.

No sanoppas, että miten siihen voi vaikuttaa, että omat vanhemmat ovat saaneet lapset vanhemmalla iällä? Se että itse saisi nuorempana, ei paljoa auta. Meillä ei edes ole vielä lapsia, mutta poikaystävän isä jo yli 70. Äiti tietysti jonkin verran nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

Vanha viisaushan on että lapsia kannattaa tehdä tasan niin monta kun YKSIN jaksaa hoitaa. 

Sitä kun ei voi etukäteen tietää minkälainen lapsi on eikä myöskään omaa jaksamistaan.

Mua ärsytti myös tuo hoitoaikojen ilmoittaminen vaikka päiväkoti oli auki vain päivisin ja jo sopimukseen oli kirjattu hoitoajat. Sitten sieltä pukkasi myös viestejä, ihan niinkuin wilmassa.

Lapsi nyt koulussa ja wilmasta tulee viestejä mutta helpompaa jo kun se päiväkodin jokaviikkoinen hyvät vanhemmat, muistakaa asiat x, y ja z..

Vierailija kirjoitti:

Mä nuorempana mietin lapsi asioita ja tulin siihen tulokseen, etten haluasitä kaikkea hommaa ja vastuuta eli tietoisesti jätin lapset hankkimatta. Nyt elän sitä "helppoa" elämää minkä halusin. Elämä on siis valintoja, omia valintoja.

Oli taas palstavelalla paljon annettavaa ketjuun. :D "elämäni on ihanaa", joo, varmasti. Mäkin lapsettomana tuhlasin kaiken vapaa-aikani äitejä trollaamassa, oi, oli se elämää XD Paistaa kauas tuo kadehdittava hyvinvointi... ja joo, eiköhän jokainen ole tietoinen, että lapsia ei ole pakko tehdä, joten et edes sen vertaa valaissut ketään tässä mammojen metatyö(ttömyys)kilpaketjussa. Toisten vaan pitäisi oppia ottamaan rennommin vaikka omat lapset ovatkin maailman tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20 vuotta sitten pääsi koulutaksilla hammastarkastukseen, nytkö pitää vanhempien kuskata lapset hammastarkastuksen vaikka se hoituisi kätevästi kouluun kuljetuksen yhteydessä? Ja koululle pääsi takaisin kävellen. Onneksi ei ole lapsia, ihmeelliseksi säätämiseksi mennyt koko homma ja sitten ihmetellään kun syntyvyys laskee.

On kohtuutonta laittaa ekaluokkalainen kävelemään yli viiden kilometrin matkaa koululle.

Eli on kohtuutonta opettaa lapsi käyttämään omia lihaksiaan ja pitämään huolta kunnostaan.

Nykyaikana se ei olisi kovin turvallista.Liikenne on lisääntynyt kovasti ja kaikenlaisia hulluja liikkuu,eräällä paikkakunnalla lapsia väijyytiin autosta käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Nauroin tälle viestille, koska se on just tota. "Huomiseksi lapsille päiväkotiin mukaan nalleasu." Kysyin, että mikä?! Ja huomiseksi? "Ihan vaan vaikka kypärähattuun pahvista pyöreät korvat ja tummat vaatteet". Tämä oli muka joku pikkujuttu.

Koulusta taas tuli punainen merkintä ja viestissä luki "Turvallisuuden vuoksi on aiheellista, että puhuisitte kotona Leevin (nimi muutettu) kanssa kynän purekelusta. Tämä on toistuva ongelma ja asialle on syytä tehdä jotain.". Joo, kyllä on sanottu ja sanotaan vielä, mutta silti. Tuo wilma-spämmäys on ihan hullua. Ei ole unohtuneita läksyjä, ei myöhästymisiä, ei kiusaamista. Mutta että kynä suussa.

Omasta lapsestani tuli viesti, että oli "rikkonut viivottimen". Kysyin oliko siis rikkonut sen jonkun toisen lapsen päähän vai mitä oli tapahtunut. Oli taivuttanut sitä liikaa. Okei. Ja tarvitsin tämän viestin, koska....?

Koska on hyvä kertoa, että lapsesi pelleilee tunnilla ja häiritsee muiden työskentelyä. Voisit sinäkin hieman keskittyä siihen kasvattamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Käteistä voi nostaa kerralla reilummin ja pitää käteiskassaa kotona. Siitä helppo antaa pelireissuille tai koululaiselle, joka voi ikätasonsa mukaisesti kyetä ostamaan itse leffaherkut kouluun tai isompi jopa ne leggarit.

Wau, kiitos. Nyt pelastit elämäni. Ei enää murheita metatöistä, kiitos tästä yhdestä vinkistä, joka tulee muistaa toki toistaa aina tietyin väliajoin tai vähintäänkin tarkistaa että oliko sitä käteistä enää vai ei 😁

Mikä hemmetin tarve teillä on "puhua tyhjäksi" joku yksittäinen asia toisen viestissä? Ihan kun asiaa/asioita ei oltais hoidettu eri tavoin ihan itsekin. Pointti on siinä että tulee kuitenkin muistaa näitä asioita ja luetellut esimerkit nyt ovat tosiaan vain niitä yksittäisiä esimerkkejä mitä nyt sekunnissa tuli mieleen, eikä koko muistamisen kavalkadi.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen. Kun kuulen valitusta, yritän miettiä ratkaisuja, joilla tilannetta voisi helpottaa.

Valittajat sen sijaan haluavat vain valittaa, ihan siitä valittamisen ilosta.

Ratkaisukeskeisistä ei tykätä.

Meilläkin on juuri tuon stressin vähentämiseksi kotona aina

- Iso käteiskassa missä on paljon kaikkia eri kokoisia rahoja. Riittää lasten tarpeisiin pariksi vuodeksi.

- Iso herkkuvarasto, mistä lapsi voi valita koulun herkkupäivään mieleisensä.

- Synttärilahjavarasto, johon voi käyttää myös herkkuvarastoa. Lasten synttärikutsut tulevat usein parin päivän varoitusajalla.

- Iso pakastin täynnä ruokatarvikkeita ja välipaloja. Näin ei synny paniikkia, että juuri tiettynä päivänä on ehdittävä kauppaan. Meille saa tulla viikon karanteeni milloin vain, eikä olla minkäänlaisessa ruokapulassa. Toimii myös aikuisten sairastuessa.

Wa-viestien hösdötyksiin olen opetellut olemaan puuttumatta. Sitten kun muut ovat pauhanneet ja setvitelleet, niin toimin syntyneen päätöksen mukaisesti.

Kolme lasta, kaikilla harrastukset, itse teen kahta työtä, ja näillä selviän kutakuinkin kaikista tilanteista ilman paniikkia. Meillä toki molemmat vanhemmat osallistuvat esim. kuskauksiin.

Meillä kanssa harrastetaan tätä varastointia.

Käteistä on 5 €ja 10€ seteleinä, sekä kolikoita. Tätä sitten täydennellään.

On herkkuvarasto. Eli iso muovilaatikko missä pieniä sipsipusseja ja karkkipusseja ja välipalapatukoita. Toimii meillä, koska emme ole herkkuhiiriä kotona. Joskus vain. Mutta on pelastanut välillä kun huomattu illalla, että seuraavana päivänä koulussa leffahetki.

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kommentteineen sinetöi kyllä hienosti päätöstä siitä, etten ikinä hanki lapsia :D

Ap avautuu  raskaasta  lapsiarjestaan mielestäni ihan aiheesta, ja tuloksena on jäätävä määrä katkeran ja halveksuvan kuuloisia kommentteja  (arvatenkin) muilta äideiltä  :D :D:D

Just tämä älytön syyllistämisen, kontrolloinnin ja kyräilyn kulttuuri on viimeinen niitti siihen, että samaan peliin (lapsiperheelliseksi) en  ikinä halua osalliseksi.

Turha myöskään sanoa, että voisi vaan keskittyä omaan perheeseen ja lapseen ja jättää kommentit omaan arvoonsa - ei voi, samanlaista paheksuntaa, ohjeistusta ja kontrollia naista/äitiä kohtaan tulee joka ikisestä  tuutista ja jokaisen yhteiskunnan instituution edustajalta (koulu, perhepäivähoito, terveydenhoito etc.)

- N35

Ei vaan naurattaa aina tämä metatyölässytys. Tottakai on paljon muistettavaa asiaa, mutta ei nyt mitään ylitsepääsemätöntä ja se nyt kuuluu lapsiarkeen. Kyllä on oltava jotai vikaa yksilössä, jos jotkut Wilmaviestit vievät kaikki mehut arjessa. Ap listasi esimerkkejä, jotka tehdää kerran vuodessa, joten nyt hieman taas järkeäkin voi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.

No mulla on 20 km lapsen koululle, sieltä 8km hammaslääkäriin, 8km takasin koululle ja 20km takasin töihin. Lapsella on raudat, joten hammaslääkärissä käydään vähintään 6 viikon välein. Mitään poikittaista bussilinjaa tuossa välillä ei ole. Jos lapsi tulisi ensin 15km kaupunkiin, hakisin töistä bussiasemalle 4km ja ajettais 23km hammaslääkärille ja lapsi olisikin suunnilleen koko päivän pois koulusta.

Jos taas fillaroisi kuivaan aikaan koululta hammaslääkäriin, pitäisi se fillari saada kotoa koululle 10km aamulla, 16 km hammaslääkärikäyntiä ja 10 km koulusta kotiin... aika kohtuutonta.

Oli kyllä hermo piukalla kun nappulat yhteen aikaan irtoili parin päivän välein ja aikoja sai vaan ns. keskelle päivää.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha viisaushan on että lapsia kannattaa tehdä tasan niin monta kun YKSIN jaksaa hoitaa. 

Sitä kun ei voi etukäteen tietää minkälainen lapsi on eikä myöskään omaa jaksamistaan.

Tai sitten tulee kaksoset tai kolmoset. Mitäs niille ylimääräisille lapsille tehdään, kun pariskunta halusi vain yhden?

Iso helpotus oli kun wilman appilta otin ilmoitusluvat pois. Tulee 1 sähköposti kerran päivässä jos on viestejä. Tuntimerkinnät luen jos jaksan ja yläkoululainen raportoi ne jo itse (positiivisia ovat, ei varmaan kertois jos aina negaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Voi hellalattes sentään. Tuoko on nyt jotain kuormittavaa? Taas lista esimerkkejä, jotka tapahtuu kerran pari vuodessa, eikä muutenkaan mitään ylivoimiasia järjestää. "käteistä pelireissulle" -haaste kuulostaa kyllä ylitsepääsemättömältä. Ja jos se harrastuksiin kuskaaminen on noin kauheaa, niin lopettakaa ne. 

Yhä vahvemmin olen sitä mieltä, että nämä täälläkin listatut metatyöt ovat suurimmalle osalle ihan yksinkeritaisia suorittaa, eikä aiheuta valtaisaa tuskaa. Ilmeisesti monella on elämänhallinnassa isoja ongelmia. Ei nyt tarvitse olla mikään superihminen, että noista suoriutuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Voi hellalattes sentään. Tuoko on nyt jotain kuormittavaa? Taas lista esimerkkejä, jotka tapahtuu kerran pari vuodessa, eikä muutenkaan mitään ylivoimiasia järjestää. "käteistä pelireissulle" -haaste kuulostaa kyllä ylitsepääsemättömältä. Ja jos se harrastuksiin kuskaaminen on noin kauheaa, niin lopettakaa ne. 

Yhä vahvemmin olen sitä mieltä, että nämä täälläkin listatut metatyöt ovat suurimmalle osalle ihan yksinkeritaisia suorittaa, eikä aiheuta valtaisaa tuskaa. Ilmeisesti monella on elämänhallinnassa isoja ongelmia. Ei nyt tarvitse olla mikään superihminen, että noista suoriutuu. 

Joo kyllä toi avautuminen kuulosti aika elämänilottomalta. Siis tykkäättekö niistä harrastuksista ollenkaan vai yritetäänkö niiden kautta vain "kehittyä"? Kun eihän se pakko ketään kehitä vaan uuvuttaa jos ei oikeasti ole mielekästä. Jos olisi mielekästä niin ei olisi yleensä vaikea muistaa tuon tyyppisiä asioita. Tässä taisikin olla se kuormittava ja epämielekäs työ (kyllä, ihan selvästi ei inspiroi, luki aika selvästi). Pska työ kyllä heijastuu muuhunkin elämään. Tietysti uuden työn oppimiseen menee aina aikansa, joten jos on vasta aloittanut, aloitus vie aikansa. Syitä omaan väsymykseen on vähän turha väittää kaiken loputtoman nillityksen syyksi kun se selvästi on tollakin se duuni. Voi olla vaikea itselle myöntää kun on nähty niin paljon vaivaa uran eteen. Suorittamiselta kuulostaa kaikin tavoin eikä niistä saavutuksista valitettavasti pääse oikein naurtimaan pitkiin aikoihin jos kaikkea sitä vaivaa inhoaa. Silloin voisi kyllä kysyä itseltä onko se kaiken sen vaivan arvoista, lastesi lapsuus sitten oli ja meni... ja työtilanne on sama kuin silloin ja lapset ovat isoja. Itse vaan uurastit urallasi ilman kiitosta ja hajoilit kotona kun ei riitä jaksamista edes pukea lasta johonkin iloiseen joulujuhlaan, missä on ne tonttulakit... syy tuolla väsymiselle ei ole siinä, että kaikki tuo olisi pakollista ollenkaan. Voi priorisoida kun uuvuttaa, voi hakea muualle töihin, voi harrastaa kotonakin, voi jättää osan ajasta jopa ihan vapaaksi niin voi tehdä sitä miltä tuntuu, wa-ryhmän voi mykistää... paitsi jos tykkää olla aivan rättiväsynyt ja unohdella kaikenlaista. Se ei luultavasti helpota myöhemminkään jos ei osaa yhtään höllätä. Ei yhtään.

näitä ahdistujia on tulossa lisää, korkeakoulu täynnä etäkouluun ahdistuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Nauroin tälle viestille, koska se on just tota. "Huomiseksi lapsille päiväkotiin mukaan nalleasu." Kysyin, että mikä?! Ja huomiseksi? "Ihan vaan vaikka kypärähattuun pahvista pyöreät korvat ja tummat vaatteet". Tämä oli muka joku pikkujuttu.

Koulusta taas tuli punainen merkintä ja viestissä luki "Turvallisuuden vuoksi on aiheellista, että puhuisitte kotona Leevin (nimi muutettu) kanssa kynän purekelusta. Tämä on toistuva ongelma ja asialle on syytä tehdä jotain.". Joo, kyllä on sanottu ja sanotaan vielä, mutta silti. Tuo wilma-spämmäys on ihan hullua. Ei ole unohtuneita läksyjä, ei myöhästymisiä, ei kiusaamista. Mutta että kynä suussa.

Omasta lapsestani tuli viesti, että oli "rikkonut viivottimen". Kysyin oliko siis rikkonut sen jonkun toisen lapsen päähän vai mitä oli tapahtunut. Oli taivuttanut sitä liikaa. Okei. Ja tarvitsin tämän viestin, koska....?

Jotta osaat ostaa uuden. Lapsen rikkomat välineet korvataan huoltajan ostamilla. Lisäksi lapsesi ei ehkä selviä tehtävistää ilman tuota viivotinta.

Jestas naiset. Vähän ymmärrystä ja tsemppiä nyt. Ap kuten moni muukin tarvitsee välillä tuulettaa päätään ja olojaan muille ehkä jopa vertaistuen toivossa ja mitä saakaan.

Ihan ensiksi, sinulla ei koskaan voi olla tismalleen samanlainen tilanne kuin toisella. Älä tuomitse ja lyttää, sano jotain kivaa tai ole hiljaa.

On totta sekin että ihminen ei aina onnistu valinnoissaan, korttitalo luhistuu hetkessä ja mitä vain voi sattua milloin vain.

Mutta meistä kukaan ei hyödy siitä että potkitaan jo maassa makaavaa, lytätään kun pitäisi nostaa ja nostetaan itsemme toisen yläpuolelle.

Elämä opettaa, nöyräksi.

Ap, toivon sinulle paljon jaksamista ja että asiat pikkuhiljaa helpottaisi. Yritä tehdä asioita mistä saat itsellesi mielihyvää ja ladattua akkuja. Pyydä rohkeasti apua ja muista että voit laittaa rajat myös siihen apuun. Mieti minkä on riitettävä ja pidä siitä kiinni. Arkea voisi helpottaa joku systeemi, se että mikä niin on sinun voimavaroista kiinni. Mutta hyvin sä vedät, olet vahva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.

Hammashuolto on keskitetty nykyään. Ei se ole missään pyörämatkan päässä.

Ja siellä muuten odotetaan myös vanhempaa, edes 13-vuotias ei saanut käydä yksin suuhygienistillä, huutoa tuli kun en ollut mukana.

Outoa. Meinaan vain, että samaan aikaan ne terveydenhuollossa korostavat tuon ikäisen omaa päätösvaltaa ohi vanhemman, vanhemmat eivät saa tietää kaikkea.. Lääkärin pitäisi saada jutella ilman vanhempia ja vanhemmat koetaan riesaksi, tukkeutujiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.

No mulla on 20 km lapsen koululle, sieltä 8km hammaslääkäriin, 8km takasin koululle ja 20km takasin töihin. Lapsella on raudat, joten hammaslääkärissä käydään vähintään 6 viikon välein. Mitään poikittaista bussilinjaa tuossa välillä ei ole. Jos lapsi tulisi ensin 15km kaupunkiin, hakisin töistä bussiasemalle 4km ja ajettais 23km hammaslääkärille ja lapsi olisikin suunnilleen koko päivän pois koulusta.

Jos taas fillaroisi kuivaan aikaan koululta hammaslääkäriin, pitäisi se fillari saada kotoa koululle 10km aamulla, 16 km hammaslääkärikäyntiä ja 10 km koulusta kotiin... aika kohtuutonta.

Oli kyllä hermo piukalla kun nappulat yhteen aikaan irtoili parin päivän välein ja aikoja sai vaan ns. keskelle päivää.....

On kyllä hankalaksi tehty nykyihmisen terveyden hoito. Kuinkahan monen hampaat ja muut terveysasiat jääkään matkojen takia hoitamatta. Pitääkö raskaanakin mennä jonnekin kilometrien päähän neuvolaan nykyään? Usein se auto on sillä toisella, joka on mennyt pitkän matkan päähän töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.

No mulla on 20 km lapsen koululle, sieltä 8km hammaslääkäriin, 8km takasin koululle ja 20km takasin töihin. Lapsella on raudat, joten hammaslääkärissä käydään vähintään 6 viikon välein. Mitään poikittaista bussilinjaa tuossa välillä ei ole. Jos lapsi tulisi ensin 15km kaupunkiin, hakisin töistä bussiasemalle 4km ja ajettais 23km hammaslääkärille ja lapsi olisikin suunnilleen koko päivän pois koulusta.

Jos taas fillaroisi kuivaan aikaan koululta hammaslääkäriin, pitäisi se fillari saada kotoa koululle 10km aamulla, 16 km hammaslääkärikäyntiä ja 10 km koulusta kotiin... aika kohtuutonta.

Oli kyllä hermo piukalla kun nappulat yhteen aikaan irtoili parin päivän välein ja aikoja sai vaan ns. keskelle päivää.....

On kyllä hankalaksi tehty nykyihmisen terveyden hoito. Kuinkahan monen hampaat ja muut terveysasiat jääkään matkojen takia hoitamatta. Pitääkö raskaanakin mennä jonnekin kilometrien päähän neuvolaan nykyään? Usein se auto on sillä toisella, joka on mennyt pitkän matkan päähän töihin.

Kyllä pitää. Tosin sinneköän ei nykyään pääse koska korona.