Olen ihan loppu lapsiin liittyvään metatyöhön

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20 vuotta sitten pääsi koulutaksilla hammastarkastukseen, nytkö pitää vanhempien kuskata lapset hammastarkastuksen vaikka se hoituisi kätevästi kouluun kuljetuksen yhteydessä? Ja koululle pääsi takaisin kävellen. Onneksi ei ole lapsia, ihmeelliseksi säätämiseksi mennyt koko homma ja sitten ihmetellään kun syntyvyys laskee.

Juu, on se hirveää kun kaikki ei saa kaikkea ilmaiseksi ja ilmaisia taksikyytejäkään ei saa. Ihmiset joutuu itse menemään bussilla tai jopa omalla autolla sinne ilmaiseen hammashoitoon, ajattele! On se törkeää! Kyllä pitäisi päästä helikopterilla jos matkaa on yli 5 km!

Ennen se hammaslääkäri tuli koululle tai se hammaslääkäri oli koulun vieressä.

Minun äitinikin koko ajan neuvoo, miten "mikset vain lähetä lasta pihan poikki hammaslääkäriin" tai että "tilaa kotiapua kunnalta".

Mitään tällaista ei ole enää!

Yksinkö hoidat? Mites lapsen isä? Meillä mies hoitaa Wilman ja viestinnän koulun kanssa. Minä vastaan läksyasioista. Mies hoitaa kaikki kuskailut kun mulla ei ole ajokorttia, minä puolestaan huolehdin lapsen ruokailut. Minä hänkin vaatteet lapselle, mies hoitaa pyykkihuollon. Kun vastuut jakaa niin ei tunnu niin raskaalta.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkö hoidat? Mites lapsen isä? Meillä mies hoitaa Wilman ja viestinnän koulun kanssa. Minä vastaan läksyasioista. Mies hoitaa kaikki kuskailut kun mulla ei ole ajokorttia, minä puolestaan huolehdin lapsen ruokailut. Minä hänkin vaatteet lapselle, mies hoitaa pyykkihuollon. Kun vastuut jakaa niin ei tunnu niin raskaalta.

Ihana idea ja noin juuri pitäisi olla. Oma exäni panosti uraansa täysillä ja se vaati paljon matkustamista myös. Vaikka oli sovittu että tulee kotiin klo 18, niin toimistolla venyttiin kasiin tai ysiin. Joistain isistä ei vain ole vastuun jakamiseen, kun omat työt ovat kiinnostavampia ja "tärkeämpiä". Muille on kiva jättää tylsät ylläpitohommat. Pienten lasten isät taitavat tehdä eniten ylitöitä, joten kyllähän yhtälö mättää ja pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä wilmassa tulee paljon muutakin tiedotettavaa, mitä teemapäiviä ja retkiä on tulossa, mitä liikuntakamoja tarvitaan... milloin koulu alkaa eri paikasta, kirjastoasioista, täitiedotteita, vanhempaintapaamisten/muun keskustelun ajanvarauksia. En pidä sitä kuormittavana, mutt en tajua, miten joku selviää kerran viikossa tsekkauksella. Kyllä minun pitää päivittäin katsoa, että pysyn kärryllä.

Meille on tullut nuo kaikki aika yllätyksenä kun ei olla kirjauduttu Wilmaan... Milloin on retki päivä selvinnyt retkipäivän aamuna. Milloin kyselty että miksi ei varata keskustelu aikoja...

Ei sitten tullut mieleen hommata niitä Wilmatunnuksia jos olette ihan pihalla kaikesta? Lapsihan siitä kärsii jos ei ole ikinä sopivia välineitä tai retkelle eväitä tms. Eiköhän ne saa hommattua vaikka ne ensimmäiset tunnukset olisi vanhentunut.

No ei mitenkään helposti kyllä saa.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkö hoidat? Mites lapsen isä? Meillä mies hoitaa Wilman ja viestinnän koulun kanssa. Minä vastaan läksyasioista. Mies hoitaa kaikki kuskailut kun mulla ei ole ajokorttia, minä puolestaan huolehdin lapsen ruokailut. Minä hänkin vaatteet lapselle, mies hoitaa pyykkihuollon. Kun vastuut jakaa niin ei tunnu niin raskaalta.

Sulla on YKSI lapsi. Nämä on aina niin liikuttavia nämä neuvojat.

Vierailija kirjoitti:

Asun Turussa ilmoitan lasten hoitoajat päiväkotiin 2 kertaa vuodessa, teen siis yhden viikon ja kopioin sen puolelle vuodelle paitsi lasten lomien ajaksi.

Missäpäin Turkua pitää päivittää päiväkodin hoitoaikoja kokoajan?

Noin itsekin tein (Turussa), koska mulla on säännöllinen työaika. Ystävälläni ei ole, joten joutuu oikeasti ilmoittamaan joka päivälle erikseen ne ajat. Erityisen tarkkoja ovat päviäkodissa, jos lapsi on "hankalaan" aikaan hoidossa eli ennen kahdeksaa tai neljän jälkeen. Näistä tulee heti sanomista, jos ei ole ilmoitettu oikein (henkilökunta mitoitetaan niiden ilmoitetujen aikojen mukaan).

Kun minä olin koululainen, 80-luvulla,vanhempien ei tarvinnut puuttua koulun käyntiin mitenkään muuten kuin laittaa nimi kokeisiin. Koulussa hoitui puheterapia ja erityisopetus sitä tarvitseville. Hammashuoltoon oli kyyditys kouluaikana. Kyllä pääsivät vanhemmat helpolla siihen aikaan.

On kyllä järkyttävää lukea miten (ainakin nimen perusteella) lapsiin ja vanhemmuuteen keskittyvällä keskustelupalstalla haukutaan ja vähätellään muita äiteja, jotka ovat varmaan vain vertaistuen ja rohkaisun tarpeessa. Ei ihme, että äideillä on rankkaa, kärsi, kärsi, sympatiaa et ainakaan saa. MItäs läksit, kikkeliskokkelis. Hyi että maailmassa on myrkyllisiä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kun minä olin koululainen, 80-luvulla,vanhempien ei tarvinnut puuttua koulun käyntiin mitenkään muuten kuin laittaa nimi kokeisiin. Koulussa hoitui puheterapia ja erityisopetus sitä tarvitseville. Hammashuoltoon oli kyyditys kouluaikana. Kyllä pääsivät vanhemmat helpolla siihen aikaan.

Ja nämä silloiset vanhemmat on niitä jotka ekana haukkuu nykyvanhempia.

Tämä keskustelu kommentteineen sinetöi kyllä hienosti päätöstä siitä, etten ikinä hanki lapsia :D

Ap avautuu  raskaasta  lapsiarjestaan mielestäni ihan aiheesta, ja tuloksena on jäätävä määrä katkeran ja halveksuvan kuuloisia kommentteja  (arvatenkin) muilta äideiltä  :D :D:D

Just tämä älytön syyllistämisen, kontrolloinnin ja kyräilyn kulttuuri on viimeinen niitti siihen, että samaan peliin (lapsiperheelliseksi) en  ikinä halua osalliseksi.

Turha myöskään sanoa, että voisi vaan keskittyä omaan perheeseen ja lapseen ja jättää kommentit omaan arvoonsa - ei voi, samanlaista paheksuntaa, ohjeistusta ja kontrollia naista/äitiä kohtaan tulee joka ikisestä  tuutista ja jokaisen yhteiskunnan instituution edustajalta (koulu, perhepäivähoito, terveydenhoito etc.)

- N35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Nauroin tälle viestille, koska se on just tota. "Huomiseksi lapsille päiväkotiin mukaan nalleasu." Kysyin, että mikä?! Ja huomiseksi? "Ihan vaan vaikka kypärähattuun pahvista pyöreät korvat ja tummat vaatteet". Tämä oli muka joku pikkujuttu.

Koulusta taas tuli punainen merkintä ja viestissä luki "Turvallisuuden vuoksi on aiheellista, että puhuisitte kotona Leevin (nimi muutettu) kanssa kynän purekelusta. Tämä on toistuva ongelma ja asialle on syytä tehdä jotain.". Joo, kyllä on sanottu ja sanotaan vielä, mutta silti. Tuo wilma-spämmäys on ihan hullua. Ei ole unohtuneita läksyjä, ei myöhästymisiä, ei kiusaamista. Mutta että kynä suussa.

Täältä saat vertaistukea. Ihan sama fiilis! Monet käskee antaa puolisolle oma osansa, mutta kuten ap:kin tilanne, minunkin mieheni vaikeasti masentunut, vieraskielinen ja autistinen, ettei saa tällaisia asioita hoidettua.

Nykyään asiat on tehty helpommaksi digitaalisuuden ja älylaitteiden myötä, mutta samalla pitäisi saada enemmän asioita tungettua jo valmiiksi lyhyeen vapaa-aikaan. Veihän se ennen paljon enemmän aikaa lähteä vaikka pankkiin maksamaan laskua, mutta omalla tavallaan se oli helpompaa psyykkisesti. Asioiden hoitamiseen oli pakko varata oma aika, kohtasi samalla ihmisiä ja tuntui selkeämmin, että sai jotain aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Samassa suossa. Ja tuo syyllistäminen, että lapset on oma valinta jne, on niin typerää. Vanhemmuus ja siihen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet niin valtavasti viimeisten 20 vuoden aikana, että ei sitä pystynyt kukaan kuvittelemaan, mitä kaikkea on edessä. Puhumattakaan siitä, että helpon lapsuuden jälkeen saattaa koittaa haastava teini-ikä (ml. fyysiset, psyykkiset ja neuropsykologiset haasteet), jota on mahdoton ennakoida. Päälle vielä pandemia, joka aiheuttaa ennennäkemätöntä säätöä (etätyön ja -koulun yhteensovittelu, harrastusten muuttuvat ohjeet ja säännöt, pitkät sairaspoissaolot pienimmistäkin oireista...).

Tsemppiä ap!

Juuri näin! Meillä esikoinen tänä vuonna 18, kaksi nuorempaa sisarusta. Viimeiset neljä vuotta taisteltu, että saadaan esikoiselle hoitoa mt-ongelmiin, jotka oli selkeä seuraus perheen ulkopuolisesta traumasta. Palvelut on niin siiloutuneita, että joka ikinen kerta joudun selvittämään seitsemästä eri paikasta, mistä, miten ja MILLOIN saadaan taas seuraava pieni apu tilanteeseen. Että hankalapa tätä oli ennustaa vuonna 2003, kun lasta suunniteltiin. Tai edes 2013, jolloin kolmas lapsi syntyi. Esikoisen aikana ei ollut myöskään eskariaikana jo wilmaa käytössä, sekin kuormittaa. Tai sitä, että nyt yli 10-vuotiaan terveysasioita ei voi hoitaa netissä, kun vanhemmilla EI OLE OIKEUTTA päästä niihin käsiksi.

Teknologian piti keventää kuormaa. Toisin kävi. Joka ikinen asia pitää itse selvittää ja kirjautua miljoonaan eri paikkaan ja ladata sovelluksia. Mulla ei riitä edes puhelimen muisti, miten sitten oma pää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Käteistä voi nostaa kerralla reilummin ja pitää käteiskassaa kotona. Siitä helppo antaa pelireissuille tai koululaiselle, joka voi ikätasonsa mukaisesti kyetä ostamaan itse leffaherkut kouluun tai isompi jopa ne leggarit.

Wau, kiitos. Nyt pelastit elämäni. Ei enää murheita metatöistä, kiitos tästä yhdestä vinkistä, joka tulee muistaa toki toistaa aina tietyin väliajoin tai vähintäänkin tarkistaa että oliko sitä käteistä enää vai ei 😁

Mikä hemmetin tarve teillä on "puhua tyhjäksi" joku yksittäinen asia toisen viestissä? Ihan kun asiaa/asioita ei oltais hoidettu eri tavoin ihan itsekin. Pointti on siinä että tulee kuitenkin muistaa näitä asioita ja luetellut esimerkit nyt ovat tosiaan vain niitä yksittäisiä esimerkkejä mitä nyt sekunnissa tuli mieleen, eikä koko muistamisen kavalkadi.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen. Kun kuulen valitusta, yritän miettiä ratkaisuja, joilla tilannetta voisi helpottaa.

Valittajat sen sijaan haluavat vain valittaa, ihan siitä valittamisen ilosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Käteistä voi nostaa kerralla reilummin ja pitää käteiskassaa kotona. Siitä helppo antaa pelireissuille tai koululaiselle, joka voi ikätasonsa mukaisesti kyetä ostamaan itse leffaherkut kouluun tai isompi jopa ne leggarit.

Wau, kiitos. Nyt pelastit elämäni. Ei enää murheita metatöistä, kiitos tästä yhdestä vinkistä, joka tulee muistaa toki toistaa aina tietyin väliajoin tai vähintäänkin tarkistaa että oliko sitä käteistä enää vai ei 😁

Mikä hemmetin tarve teillä on "puhua tyhjäksi" joku yksittäinen asia toisen viestissä? Ihan kun asiaa/asioita ei oltais hoidettu eri tavoin ihan itsekin. Pointti on siinä että tulee kuitenkin muistaa näitä asioita ja luetellut esimerkit nyt ovat tosiaan vain niitä yksittäisiä esimerkkejä mitä nyt sekunnissa tuli mieleen, eikä koko muistamisen kavalkadi.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen. Kun kuulen valitusta, yritän miettiä ratkaisuja, joilla tilannetta voisi helpottaa.

Valittajat sen sijaan haluavat vain valittaa, ihan siitä valittamisen ilosta.

Ratkaisukeskeisistä ei tykätä.

Meilläkin on juuri tuon stressin vähentämiseksi kotona aina

- Iso käteiskassa missä on paljon kaikkia eri kokoisia rahoja. Riittää lasten tarpeisiin pariksi vuodeksi.

- Iso herkkuvarasto, mistä lapsi voi valita koulun herkkupäivään mieleisensä.

- Synttärilahjavarasto, johon voi käyttää myös herkkuvarastoa. Lasten synttärikutsut tulevat usein parin päivän varoitusajalla.

- Iso pakastin täynnä ruokatarvikkeita ja välipaloja. Näin ei synny paniikkia, että juuri tiettynä päivänä on ehdittävä kauppaan. Meille saa tulla viikon karanteeni milloin vain, eikä olla minkäänlaisessa ruokapulassa. Toimii myös aikuisten sairastuessa.

Wa-viestien hösdötyksiin olen opetellut olemaan puuttumatta. Sitten kun muut ovat pauhanneet ja setvitelleet, niin toimin syntyneen päätöksen mukaisesti.

Kolme lasta, kaikilla harrastukset, itse teen kahta työtä, ja näillä selviän kutakuinkin kaikista tilanteista ilman paniikkia. Meillä toki molemmat vanhemmat osallistuvat esim. kuskauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.

No meidän kylältä lakkautettiin hammaslääkäri joten pitää käydä 42km päässä. Samoin neuvola ja lääkäri on siellä asti.

Vierailija kirjoitti:

Täältä saat vertaistukea. Ihan sama fiilis! Monet käskee antaa puolisolle oma osansa, mutta kuten ap:kin tilanne, minunkin mieheni vaikeasti masentunut, vieraskielinen ja autistinen, ettei saa tällaisia asioita hoidettua.

Nykyään asiat on tehty helpommaksi digitaalisuuden ja älylaitteiden myötä, mutta samalla pitäisi saada enemmän asioita tungettua jo valmiiksi lyhyeen vapaa-aikaan. Veihän se ennen paljon enemmän aikaa lähteä vaikka pankkiin maksamaan laskua, mutta omalla tavallaan se oli helpompaa psyykkisesti. Asioiden hoitamiseen oli pakko varata oma aika, kohtasi samalla ihmisiä ja tuntui selkeämmin, että sai jotain aikaan.

Siis näinpä! Kun kaikki laskut olivat sentään paperisia fyysisiä kappaleita, ne pystyi kokoamaan samaan paikkaan ja siirtämään pois, kun ne oli maksettu. Ja kyllähän jo 90-luvulla pystyi kuitenkin suoraveloitussopimuksia tekemään. Nykyään kun kirjaudut vaikka sähköyhtiön sivulle kun yrität selvittää jotain asiaa, systeemi tulkitsee sen automaattisesti niin että haluat jatkossa laskut pelkästään sinne sähköyhtiön omaan portaaliin. Ei enää koskaan ole sellaista mielenrauhaa, että tietäisit varmuudella, että velvollisuudet on hoidettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Käteistä voi nostaa kerralla reilummin ja pitää käteiskassaa kotona. Siitä helppo antaa pelireissuille tai koululaiselle, joka voi ikätasonsa mukaisesti kyetä ostamaan itse leffaherkut kouluun tai isompi jopa ne leggarit.

Wau, kiitos. Nyt pelastit elämäni. Ei enää murheita metatöistä, kiitos tästä yhdestä vinkistä, joka tulee muistaa toki toistaa aina tietyin väliajoin tai vähintäänkin tarkistaa että oliko sitä käteistä enää vai ei 😁

Mikä hemmetin tarve teillä on "puhua tyhjäksi" joku yksittäinen asia toisen viestissä? Ihan kun asiaa/asioita ei oltais hoidettu eri tavoin ihan itsekin. Pointti on siinä että tulee kuitenkin muistaa näitä asioita ja luetellut esimerkit nyt ovat tosiaan vain niitä yksittäisiä esimerkkejä mitä nyt sekunnissa tuli mieleen, eikä koko muistamisen kavalkadi.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen. Kun kuulen valitusta, yritän miettiä ratkaisuja, joilla tilannetta voisi helpottaa.

Valittajat sen sijaan haluavat vain valittaa, ihan siitä valittamisen ilosta.

Ratkaisukeskeisistä ei tykätä.

Meilläkin on juuri tuon stressin vähentämiseksi kotona aina

- Iso käteiskassa missä on paljon kaikkia eri kokoisia rahoja. Riittää lasten tarpeisiin pariksi vuodeksi.

- Iso herkkuvarasto, mistä lapsi voi valita koulun herkkupäivään mieleisensä.

- Synttärilahjavarasto, johon voi käyttää myös herkkuvarastoa. Lasten synttärikutsut tulevat usein parin päivän varoitusajalla.

- Iso pakastin täynnä ruokatarvikkeita ja välipaloja. Näin ei synny paniikkia, että juuri tiettynä päivänä on ehdittävä kauppaan. Meille saa tulla viikon karanteeni milloin vain, eikä olla minkäänlaisessa ruokapulassa. Toimii myös aikuisten sairastuessa.

Wa-viestien hösdötyksiin olen opetellut olemaan puuttumatta. Sitten kun muut ovat pauhanneet ja setvitelleet, niin toimin syntyneen päätöksen mukaisesti.

Kolme lasta, kaikilla harrastukset, itse teen kahta työtä, ja näillä selviän kutakuinkin kaikista tilanteista ilman paniikkia. Meillä toki molemmat vanhemmat osallistuvat esim. kuskauksiin.

Hyvä, jos tuo toimii teillä. Ihan kelollisia käytäntöjä monikin. Oman perheen kohdalta sanoisin, että mitään synttärilahjavarastoa ei olisi taloudellista pitää. Kyllä me vähän mietitään, että tulee sopiva lahja. Ja synttäreitä on ympäri vuoden; ei se lahjavarastokaan itse itseään ylläpidä.

Wa-viestien suhteen ajattelen, että jos kukaan ei niihin reagoi, niin miten asiat ratkeaa? Jos kaikki vaan odottelee, että kyllä ne muut tämän selvittää.

Aloittaja on laiska, joka haluaa vain roikkua somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoista lässytystä taas. Nämä metamammat eivät pärjäisi kovinkaan pitkään missään sellaisissa työtehtävsissä, jotka vaativat oikeasti asioiden hallintaa.

Tai sitten he ovat semmoisissa, eikä työpäivän jälkeen enää riittäisi paukkuja hoitaa noita. Tämähän on se yleisin perustelu miksi miehet ei voi osallistua lasten hoitoon, on niin raskas työ ettei jaksa. Jostain syystä naisten on pakko jaksaa...

Just tämä. Itse teen asiantuntijatyötä, joka on käytännössä pelkkää muistamista. Eikä vaan joltain omalta erikoisalaltani, vaan pitää olla kartalla koko firman kaikista toiminnoista voidakseni tehdä omaa työtäni. Sekä muistaa miksi päädyttiin tähän ja tuohon ja miksi tämä olikaan nyt näin jne, vähintäänkin muistaa mistä tai keneltä se tieto löytyy (joo dokumentoinnissa on paljon parannettava edelleen, ei edes aloiteta siitä).

Sitten kotona pitää olla aikataulut suunniteltuna, kuka syö ja mitä ja milloin ja millä kellonlyömällä piti olla missäkin harrastuksessa. Harrastusten tiimoilta on ainakin kuusi wa-ryhmää mihin pakkaa infoa, koulusta on kolme wa-ryhmää, as Oy:llä on oma wa-ryhmä, sitten on tietysti wilma-infot, joita saattaa näin talvikaudella ja korona-aikana sadella paljonkin.

Myykää sitä, ostakaa tätä, muistakaa tuo, palauta kysely, osallistu keskusteluun opettajan kanssa, oikomishointokäynti, koronatesti, etätöitä lapsen sairastaessa kotona, pelireissulle muista nostaa käteistä bensarahaksi ja syömiseen, hanki uudet kengät, ai hanskat on taas rikki, jaa että valkoiset leggarit jumppaesitykseen, lyhty kouluun huomiseksi, missä tonttulakit, suolaista herkkua koulun leffapäivään..

Kyllä kun kaiken vaan summaa yhteen, niin pidemmän päälle se saattaa hiukan kuormittaa parempaakin ihmistä. Mutta toki aina löytyy niitä oman elämänsä sankareita, jotka nostavat itsensä jalustalle painaen muita alas. Toivottavasti ette ole koskaan väsyneet tai valittaneet elämässämme mistään, sillä AINA löytyy joku jolla on asiat vieläkin huonommin ja silloinhan ei sovi valittaa oman logiikkanne mukaan.

Nauroin tälle viestille, koska se on just tota. "Huomiseksi lapsille päiväkotiin mukaan nalleasu." Kysyin, että mikä?! Ja huomiseksi? "Ihan vaan vaikka kypärähattuun pahvista pyöreät korvat ja tummat vaatteet". Tämä oli muka joku pikkujuttu.

Koulusta taas tuli punainen merkintä ja viestissä luki "Turvallisuuden vuoksi on aiheellista, että puhuisitte kotona Leevin (nimi muutettu) kanssa kynän purekelusta. Tämä on toistuva ongelma ja asialle on syytä tehdä jotain.". Joo, kyllä on sanottu ja sanotaan vielä, mutta silti. Tuo wilma-spämmäys on ihan hullua. Ei ole unohtuneita läksyjä, ei myöhästymisiä, ei kiusaamista. Mutta että kynä suussa.

Omasta lapsestani tuli viesti, että oli "rikkonut viivottimen". Kysyin oliko siis rikkonut sen jonkun toisen lapsen päähän vai mitä oli tapahtunut. Oli taivuttanut sitä liikaa. Okei. Ja tarvitsin tämän viestin, koska....?