Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ihan loppu lapsiin liittyvään metatyöhön
14.01.2022 |
Kolmen lapsen äitinä Wilmaviestejä pukkaa vähintään se 30 kpl viikossa, päikkyyn hoitoaikojen jokapäiväinen suunnittelu ja lomien laitto. Valokuvauksiin pitää ilmoittautua netissä JA täyttää suostumuslomake. Lasten kuskaaminen hammastarkastuksiin erikseen ( ennen hoitui koulussa/ päiväkodissa) , koululaisen jokapäiväinen lukuläksyn kuittaus... jne. Lista on loputon.
Tätä kaikkea roskatyötä ei ennen ollut.
Kommentit (440)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina täällä muut mammat jaksavat kiillottaa mitaleitaan ja muistutella kuinka erinomaisia ovat kun mikään ei tunnu rankalta ja erityislapsiakin oli ainakin 12 ja sen lisäksi vaikka mitä muuta ekstras.
Onko se oikeasti teiltä pois, jos jollain onkin rankkaa? Auttaako häntä (tai teitä) se toisten mollaaminen ja kritisointi? Mitä saavutatte sillä, että haukutte jo valmiiksi väsynyttä kanssaäitiä? Kylläpä ap nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja kaikki sujuu leikiten, niinkö? Empatiaa ette kyllä ole ehtineet opetella, se on selvää.
Miten olisi mieluummin tällainen viesti? "En tunnista itseäni noissa, mutta harmi että koet sen rankkana. Tsemppiä, kyllä asiat aina jollain tavalla järjestyy!"
En haukkunut tietääkseni, olen tuo jolla 3 eritystä. Tiedän tasantarkkaan miltä tuo kuormittuminen tuntuu. Ja kun siinä ei ole kaikki, kuten hänkin kertoi miehestään ja vanhemmistaan. Tuollaiset jaksot elämässä on todella rankkoja, epävarmoja ja jopa lamaannuttavia.
Itse elin elämää kun lapset oli jo tehnyt, mies sairastui työuupumukseen, menetettiin koti ja rahat, saattohoidin äitini, lastani kohtaa tehtiin rikos, sairastuin itse vakavasti. Noina aikoina se yksi Wilma-viestikin saattoi olla liikaa. Viimeisillä voimillaan piti huolehtia asioista joilla ei ollut oikeasti mitään merkitystä.Nykyään muut asiat on Ok, lasten asiat työllistää ja kuormittaa paljon. Olen hoitanut yksin lasten asiat niin pitkään ettei mies oikein pysty edes hyvällä tahdollakaan hyppäämään kelkkaan. Arjen kannalta helpompaa kun yksi pitää kaiken sormissaan ja säätää. Toisella on sitten muut velvollisuudet isommalti.
Kyllä minä ymmärrän apta ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Lisäksi on muuten mainittava että harva opettaja ja muut tahot joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä näkee kokonaiskuvaa. Itseäni helpotti vaikeimpana aikana kun kerroin pääpiirteittäin tilannetta niin sain hirveästi joustoa ja ymmärrystä. Karsittiin kaikki turha, yhdistettiin käyntejä ja palavereja ja tehtiin koosteita. Opettaja jopa lähetti tulostettavan listan moneksi kuukaudeksi mihin varautua milloinkin, helpotti ihan mielettömästi arkea.
En tarkoittanut sinua, ymmärrän tilanteesi oikein hyvin! Oikeasti toivon sinulle tsemppiä ja jaksamista! Tarkoitin viestilläni näitä "Kyllä minä hoidin 14 lasta ihan yksin ja puolella oli erityistarpeita ja Wilma on huuhaata ja nykyajan mammat vaan valittaa turhasta ja on pullamössöä nyyh"-kommentteja. Täysin turhaa haukkua ja mollata apta tai muita äitejä, se ei auta ketään. Aina yhtä harmi, ettei naiset voi tukea toisiaan enemmän, vaan tärkeintä on saada itselleen hyvä olo toisia haukkumalla.
Olen sitä mieltä, että kyllähän se viestintä olisi hyvä pitää asiallisena. Enkä ap:ta ole haukkunut, enkä oikein tiedä mitä hänen tilanteestaan ajattelen.. Aika neutraali suhtautuminen.
Mutta. Ja nyt tulee iso Mutta. Ei musta sekään ole oikein, että aina vaan tsempataan ja myötäillään ihan kaikessa. Kyllä täälläkin näkee, miten itsekeskeisesti ihmiset ajattelee. Yksi voivottelee, että joutui turhaan odottelemaan, kun hammaslääkäri lähti. Kyllä tuollaisellekin ihmiselle tekee hyvää herätä tajuamaan, että asian voi nähdä myös toisesta näkökulmasta.
Tiedän tapauksen, kun lääkäri lähti kotiin, kun vaimo sai sairauskohtauksen ollessaan vauvan kanssa kotona.
Se jatkuva tsemppaus ja mielistely voi johtaa ongelmiin sekin. Aina näkökulma oman navan ympärillä.
No enpä tiedä, jos menen tapaamiseen (esim hammaslääkäri) ja minulle ilmoitetaan kylmästi, että tyyppi lähti, niin ei mielestäni ensimmäinen ajatus pitäisi olla että voi raukkaa, on varmaan tapahtunut jotain. Eri asia jos esim ilmoitettaisiin, ett pahoittelut, nut tuli erityistapaus ja hän joutui lähtemään. Ei kai kukaan niin sydämetön olisi, että siitä valittaisi? Tässä on nyt enemmänkin asiakaspalvelusta kyse ja siitä, kuka arvostaa kenenkin aikaa.
Tämä kumpuaa varmasti myös siitä, että viimeksi eilen neuvolalääkäri oli 25 min myöhässä ja otti armottomasti päähän, etenkin kun hän vielä seisoi kirjaimellisesti huoneensa ulkopuolella kertomassa kollegalle tarinoitaan Leviltä, vaikka jono seisoi.
Eli sun suhtautuminen ja empatia hammaslääkäriä kohtaan riippuu siitä, miten hänestä itsestään riippumatta asia hoidetaan kun hän on poistunut? Edelleen pää omassa persauksessa. Sun aikas on niin arvokasta.
Ei, vaan edelleen siitä asiakaspalvelusta. Jos siellä hammaslääkärissä joku paikalla olija tulee asiallisesti ilmoittamaan ja pahoittelemaan, että valitettavasti kävi näin ja tuli hätätapaus tms, niin en tietenkään ärsyyntyisi. Jos taas odotan ja odotan ja joudun itse käymään kysymässä, että mikä kestää, jolloin minulle ilmoitetaan, että lääkäri ei olekaan enää paikalla, niin silloin sympatiat on vähissä. Ei sitä lääkäriä kohtaan edelleenkään, vaan sitä asiakaspalvelijaa/firmaa joka hoiti ilmoittamisen huonosti.
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä siitä, että asiakkaan kokemukseen vaikuttaa ratkaisevasti se asiakaspalvelun laatu. Jos vaan tylysti töksäytetään että se lähti jo, niin tottakai ärsyttää. Jos pahoitellaan ja kerrotaan että nyt oli pakkotilanne niin asiakas on todennäköisesti paljon tyytyväisempi. Eikä se vie yhtään sen enempää aikaa tai ole mitenkään vaikeaa. Terveydenhuollossa on kyllä osittain vielä tosi paljon parannettavaa tässä asiassa, itsekin olen saanut niin tylyä kohtelua useampaan kertaan paikallisen hammashoitolan aspasta että oikeasti v*tuttaa jo valmiiksi jos pitää soittaa sinne. Oikein hämmästyin kun viimeksi sieltä vastasi oikein ystävällinen henkilö jonka kanssa sain lopulta asian etenemään. Olen itsekin terveydenhuollossa töissä ja tehnyt myös aspahommia, siksikin on vaikea tajuta miksi pitää olla tyly ja töykeä.
Me siis istuttiin siellä vaikka miten pitkään sem jälkeen kin lääkäri oli lähtenyt pois
On eri asia että joutuu lähtemään ja se wttä siitä ei kerrota sille odottajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että tämä maailma ajaan aika lyhyellä aikajänteellä seinään näiden kaikkien interaktiivisten viestikanavien kanssa. Meillä on vasta päiväkotilapsia, mutta sieltäkin tulee viestiä noin 5 kertaa päivässä. Ilmoitus saapuneesta viestistä tulee sähköpostiin, mutta sisältö ei näy siitä. Pitää kirjautua erikseen järjestelmään, jotta pääsee lukemaan viestin.
Kun viesti tulee kesekn työpäivän, on kaksi vaihtoehtoa: luet sen heti, tai et lue sitä. Jos keskeytät työsi ja kirjaudut lukemaan, siellä on tieto että rinnakkaisryhmän sijaisopettaja vaihtuu maaliskuun alusta. Kiitos tiedosta, mutta tämä ei liity minuun mitenkään. Jos et mene heti lukemaan, unohdat sen viestin, ja huomenna päiväkotiin mennessä sinun lapsesi joutuu ainoana jäämään sisälle kun kaikki muut pääsevät johonkin ex-tempore-sirkukseen, johon olisi pitänyt eilen antaa osallistumislupa.
Minulla on työelämässä käytössä 4 eri sisäisen viestinnän kanavaa. Suurimpaan osaan pitää kirjautua, että viestit näkee. Osa bugittaa välillä niin, että ilmoitusta ei tule vaikka on kirjautuneena.
Yksityiselämässä tulee WA-viestejä, messenger-viestejä, instaviestejä, skype-viestejä, sähköposteja, tekstiviestejä, kirjeitä, postin e-kirjeitä (joita en ole tilannut), suomi.fi-viestejä, en edes muista mitä kaikkea.
Kyllähän on ihan pakko kohta hypätä ajassa taaksepäin ja vähentää turhaa kommunikaatiota, joka tulee suoraan puhelimeen. Vain akuutit ja kiireiset viestit saisivat tulla puhelimeen. Kaiken muun pitäisi kertyä johonkin yhteen sovellukseen, jonka voisi käydä läpi kerran viikossa. Esim. laskujen pitäisi olla samassa paikassa samassa muodossa, mieluiten menisivät suoraan verkkopankkiin. Koska saadaan tekoäly, joka hoitaa tämän?
Totta joka sana! Ihan älyttömästi muistettavaa nykyisin. Itseä kyllästyttää roikkua laitteilla päivästä toiseen mutta kun mikään asia ei enää hoidu ilman.
Hirveästi turhia viestejä, katsottava kuitenkin läpi ettei mitään turhaa mene ohi.
Itse yritin järkeistää asioita ja se kaatui omaan mahdottomuuteensa. Yhteen appiin yritin kerätä kaiken tärkeän mutta se tavallaan vain lisäsi sitä työtä. Paperinen kalenteri on melkein paras, on vain istuttava alas ja penkoa puhelimesta kaikki sovellukset läpi mitä missä milloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.
Se hammaslääkäri voi olla ties missä. Osaatko sinä esimerkiksi liikkua Helsingissä suvereenisti vieraisiin kaupunginosiin julkisilla?
Ap tuskin käy edes töissä. Makaa sohvalla, somettaa, nostaa tukia ja valittaa. Ai niin, se tukienhakeminenkin on kauhean raskasta metatyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjaa kaikki muistettava puhelimen muistiinpanosovellukseen.
Aikaan sidonnaiset asiat kirjaa puhelimen kalenteriin.
Vakioi tietty aika päivästä tai viikosta, jolloin käyt Wilmassa.
Jos käyntejä ja asiointia on paljon, vakioi niitä varten tietty slotti päivästä, jolloin se sotkee työpäivääsi vähiten. Pyri varaamaan hammastarkastukset ym. kuskausta kesken päivää vaativat asiat siihen. Esim. to tai pe kl 14 jälkeen.
Pyri hoitamaan kaikki asiat, jotka vievät alle 2 minuuttia aikaa, heti.
Niputa samantyyppisiä tehtäviä. Esim. kuvauksiin ilmoittautumiset ym. netissä tai tietokoneella hoidettavat asiat kerralla. Paperilomakkeen voit täyttää heti sen saadessasi. Ei kulu aikaa muisteluun.
Vierailija kirjoitti:
Turussa on hoitoajat suunniteltava erikseen. Matkaa hammaslääkäriin Turussa on se 5km.
Ja EI, en valinnut tätä elämää. Vaan toinen huoltaja sairastui vakaan masennukseen kun lapset olivat jo tehty. Lisäksi 70v. hyväkuntoiset isovanhemmat dementoituivat muutamassa vuodessa. Näistä asioista olin täysin tietämätön lapsilukua suunnitellessani.
Tama on se ansa johon moni lankeaa kun suunnittelee perhetta.
Sen vuoksi minulla on vain yksi. Yhden kanssa parjaa vaikka olisin viimeinen ihminen maan paalla.
En laske puolisoni, vanhempieni tai sisaruksen varaan. Vain itseeni ja omiin voimavaroihin.
Kamalinta on laskea yhteiskunnantukien varaan ja pukata lasta lapsen peraan.
Mutta kun mina haluan ja tykkaan lapsista- on itsekasta.
Teksisin mita vaan, jotta saisin viela kokea Elaman ihmeen, mutta en katkaise kamelin selkaa haluihini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.
Kuten tässäkin ketjussa on jo monesti todettu, se ei ole niin helppoa, kun nykyään palveluja keskitetään. Esimerkkinä meidän perhe.
Asumme Soukassa, Espoossa. Lapsi 10v käy koulua 1km päästä kotoa ja harrastukset löytyy 2km päästä, eli kävelee/pyöräilee niihin itse. Hammaslääkäriajan sai Kilon hammashoitolaan. Lapsi ei ole eläessän käyttänyt joukkoliikennettä yksin, saatika sitten käynyt Kilossa. Lähettäisitkö itse lapsen seuraavalle reitille yksin:
Kävely bussipysäkille 450m. Bussi Soukasta Ison Omenan bussiterminaaliin. Sieltä kävely metrolle. Metrolla kaksi pysäkkiä Urheilupuistoon. Urheilupuistossa kävely bussipysäkille. Bussilla Kiloon. Kävely hammasläkärille. Koko reissu kestää noin tunnin.
Ja tosiaan kertaakaan ei ole yksin käyttänyt joukkoliikennettä.
Pidä kynää käsilaukussa ja autossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työ- ja päivähoitoajat ovat suunnilleenkaan vakiot, varaa hoitoajat kerralla moneksi kuukaudeksi eteenpäin. Muokkaat niitä sitten, kun tarve vaatii.
Metatöiden takia välillä pää on niin tukossa, ettei osaa edes miettiä että mitä tällä viikolla syödään. Sitten se kokkaaminenkin. Ja neuvolantäti näppäränä ehdotti ottamaan nirson lapsen mukaan kokkailuun 😂 Pitäskö myöhään illalla herättää ruuanlaittoon että maistuu ruoka sitten seuraavana iltapäivänä kotona, hahhaha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.
Menin yksin ekalle luokalle, kavin yksin pyoralla kirjastossa, Jadella ,ranalla. Lahdin aamulla tulin joskus. 90 luku. Mutta kylla aiti koska harrastuksiin ja hamppiksiin ja laakareihin teini ikaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.Kuten tässäkin ketjussa on jo monesti todettu, se ei ole niin helppoa, kun nykyään palveluja keskitetään. Esimerkkinä meidän perhe.
Asumme Soukassa, Espoossa. Lapsi 10v käy koulua 1km päästä kotoa ja harrastukset löytyy 2km päästä, eli kävelee/pyöräilee niihin itse. Hammaslääkäriajan sai Kilon hammashoitolaan. Lapsi ei ole eläessän käyttänyt joukkoliikennettä yksin, saatika sitten käynyt Kilossa. Lähettäisitkö itse lapsen seuraavalle reitille yksin:
Kävely bussipysäkille 450m. Bussi Soukasta Ison Omenan bussiterminaaliin. Sieltä kävely metrolle. Metrolla kaksi pysäkkiä Urheilupuistoon. Urheilupuistossa kävely bussipysäkille. Bussilla Kiloon. Kävely hammasläkärille. Koko reissu kestää noin tunnin.
Ja tosiaan kertaakaan ei ole yksin käyttänyt joukkoliikennettä.
Mun lapsi kulkee joukkoliikenteellä mutta sai hammaslääkäriajan Herttoniemenrantaan. Ei ole eläissään siellä käynyt.
Asumme ihan muualla ja koulu on kantakaupungissa.
Google navigaattorilla hät hätää minä löysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin lukemaan näitä ihan vain ehkäisyksi. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.
Ei, vaan on hyvä että lapsista välitetään nykyään. Ennen vanhaan vanhemmat pääsivät helpolla (ja sen takia lapsia tehtiinkin enemmän), kun lapsille kasattiin ikätasoon nähden liian suuria vastuita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla sellainen mamma, joka haluaa olla se, joka pitää langat käsissään ja hoitaa kaiken. Sitten urputtaa, kun on niin raskasta... Jos kotoa löytyy se lasten toinen vanhempi, niin ihan yhtälailla myös hänelle noita velvollisuuksia vai eikö hän osaa tarpeeksi hyvin?
Ap täällä. Joo, en halua. Mies vaan on pahasti masentunut eikä sen vuoksi pysty hoitamaan edes omia asiotaan. Mielelläni antaisin puolet taikka vaikka koko vastuun sille.
Kai nyt on mies pahasti masentunut, kun ottanut tuollaisen lisääntyjälehemän riesakseen ja KOLME lasta. Siinä ei oo saanut naiselta tuntuvaa naista enää aikoihin. Sääliksi käy. Mies nimittäin.
Ap tässä. Mies halusi lapsia kun oli vielä terve ja kantoi puolet vastuusta.
Myös muut puskasta huutelijat ihan vaan tiedoksi että vakavasti masentuneella on jo muutenkin tarpeeksi paskaa, kurjaa ja tunne että on vaan taakka läheisilleen ilman että sitä vaaditaan tekemään asioita johon ei kerta kaikkiaan pysty. Joten turha tulla sanomaan että kyllä vastuu tarvitsee kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kuskaaminen hammaslääkäriin? 2000-l alussa kyllä itse pyöräilin alle 10-vuotiaana itse hammaslääkäriin, joka sijaitsi kaupungin toisella laidalla. Vai onko lääkäri jossain toisessa kaupungissa tai lapsi tyyliin 5? Ottaako lasten toinen huoltaja osaa tuohon karuselliin? Jos ei, niin käske ottamaan.
Tuota minäkin ihmettelen, että lapsia kuskataan nykyään joka paikkaan. Kyllä kymmenen vuotiaan tulee osata jo itse mennä hammaslääkäriin. Ymmärrän, jos kyse on ns. henkisesti rajoitteisesta lapsesta.
Lopettakaa se hyysääminen ja opettakaa lapsianne toiminaan itsenäisesti. Pääsette ajan myötä paljon helpommalla.
Tutulla on yhdeksän vuotias lapsi ja edelleenkin soittaa töistä lähes joka aamu lässytyspuhelun. On opettanut mukulansa siihen, että ei tarvitse osata lähteä itsenäisesti ovesta ulos kouluun. Muksu jää eteiseen istumaan, jos mammalta ei tule soittoa. Ja kyse ei ole mistään erityislapsesta.
Tässä on hyysäys mennyt todellakin liian pitkälle.Ei, vaan on hyvä että lapsista välitetään nykyään. Ennen vanhaan vanhemmat pääsivät helpolla (ja sen takia lapsia tehtiinkin enemmän), kun lapsille kasattiin ikätasoon nähden liian suuria vastuita.
Tämä. 70-luvulla minä 12 vuotiaana olin se joka kuskasi 5 vuotiasta siskoani hammaslääkäriin pyörän tarakalla. Koska äiti oli töissä ja meidän hoitotäti oli vaan puolipäiväinen. Iltapäivät kun tulin koulusta olin yksin vastuussa siskosta. Siellä minä kokkailin lihamureketta läksyjen lomassa. Selvittiin hengissä, mutta ei tuo ole millään tavalla hyväksyttävää. Ja suurimmalla osalla kaveriporukkaa oli ihan sama homma. Siksi me mentiinkin usein rannalle koulun jälkeen niin, ett kaikki raahasi sinne ne pikkusiskot ja veljet ja vauvat mukaan. Ja lapsikuolleisuus tapissa.
Ne on nämä sanat vanhemmat jotka valittaa kaikesta. Jos niitä Vilma-viestejä ei tulisi, nämä vanhemmat olisivat barrikadeilla vaatimassa yhteiskuntaa apuun kun lapsi oireilee. Ja ”miksi meille ei kerrottu”. Nämä leijonaemot on niin nähty.
Välillä mietin, että tekisi oikeasti vanhemmille hyvää kun joutuisivat ihan itse ottamaan vastuun lapsistaan. Kummasti ne hammaslääkäriajat alkaa kiinnostamaan, kun niistä joutuu itse maksamaan.
Ilmaiset palvelut koetaan kiusaamisena.
Sitten jos esim. neuvola tulisi maksulliseksi, niin voi härre gud mikä älämölö siitä syntyisi. Koska pitäähän lapsiperheiden saada kaikki palvelut ilmaiseksi.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaistahan se on nykyään, vanhemmuuden vaatimustaso on 100 x suurempi kuin esim omien vanhempien aikaan vanhemmilla oli. Mutta kyllä sen huomaa nopeasti mitä se on, joten jos ei jaksa niin sitten ei tee enempää lapsia. Mulla 5 lasta ja hyvin jaksan wilmat, tarhat, oikomishoidot ja kuravaatteet :)
Onko sulla myös masentunut puoliso ja dementoituneet vanhemmat niin kuin aloittajalla?
Olen eri, mutta kyllä mä vähän ihmettelen, miten alakouluikäisten lapsien ja päivähoidossa olevan lapsen äidillä on jo yli 70v. dementoituneet vanhemmat? Vai onko taas alettu lapsia tekemään ns. mummoikäisenä 4-kympin paikkeilla?
Tätä se sitten on, kun hehkutetaan kuinka on niin hienoa tehdä lapset vanhempana, että omatkin vanhemmat on jo toinen jalka haudassa. Sitten kitistään ja voivotellaan kuinka isovanhemmat eivät pysty, eikä jaksa auttaa ja joutuu jopa heidän asioitaan samalla huolehtimaan. Taas löytyy yksi hyvä syy tehdä lapsia sen ikäisenä kuin luonto on tarkoittanut (alle 30v.), eikä jätetä viime tippaan. Saa isovanhemmatkin nauttia lapsenlapsistaan terveenä ja virkeänä, eikä jostain sängyn pohjalta mitään mistään tietämättömänä.
Onneksi minun ja sisaruksien lasten syntymien aikaan, meidän vanhemmat olivat vielä työikäisiä ja aktiivisia isovanhempia. Vasta nyt ovat 7-kympin paikkeilla (edelleen terveitä ja järki leikkaa), kun kaikki lastenlapset ovat aikuisia ja omillaan toimeen tulevia, osa omaa perhettä jo rakentamassa. Me sisarukset olemme myös vasta 5-kympin tienoilla kaikki, joten hyvinkin tässä omaa elämää voi elää vielä miten haluaa, kun on nuorehko keski-ikäinen ja mikään ei estä valloittamasta vaikka koko maailmaa. Suosittelen tekemään lapset nuorena.
Alue: Aihe vapaa
Ei se, etten ensimmäisenä ajattele, että voi raukka, tarkoita sitä, etten heti toiseksi sitä miettisi. Mutta kyllä ihmisellä on oikeus myös ärsyyntyä, kun sovittu suunnitelma peruuntuu yllättäen ja ilman selitystä tai edes ilmoitusta toiselta osapuolelta (tai siltä asiakaspalvelijalta).
Edelleenkään tämä ei mitenkään liity siihen, että ap avautuu jaksamisestaan ja saa vastauksena viharyöpyn jossa häntä haukutaan surkeaksi äidiksi. Takerrut johonkin pieneen hammaslääkärikommenttiin.