Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kakkostyypin diabetes, kohtalotovereita?

Vierailija
13.01.2022 |

Ilmeisesti nyt sitten napsahti kakkostyypin diabetes, kun paastoarvo oli 7,1. Aiemmin ollut hieman koholla paastoarvo, muttei koskaan noin korkealla. Saisiko vertaistukea? Hieman meinaa olla vaikea hyväksyä tämä asia. Ennen kuin joku keksii sanoa, niin en ole ylipainoinen, vaan normaalipainoinen. Itse asiassa ole laihtunut 8 kiloa tässä reilun vuoden sisällä. Pitkä sokeri tosin oli ihan loistava, arvo oli 36.
Ja kotona mittaillut arvot ruoan jälkeen ovat olleet normaaleja. Tuleeko tässä nyt kuitenkin diagnoosi diabeteksestä?

Kommentit (84)

Vierailija
61/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla ajatusta ruokavalion korjaamisesta?

Mitenhän tätä enää korjaisi? Ruokavalioon kuuluu täysjyvää, rasvatonta maitoa, en mässäile keksiä ja muita herkkuja paljoa. Alkoholia ehkä pari annosta viikossa. 

Ap

No,jos sulla on perunaa ja leipää samalla aterialla niin pam.

Vähennä vähän leipää,yks peruna vähemmän,riisiä desi,sillai ministi vähennät.

Niin mä olen tehny ja sokerit pysyy kurissa.

Heh joskus kun tekee mieli pottumuusia niin syön vaan sitä,en muuta sen kanssa :D

Muuten,LIIA RASVA muuttuu maksan kautta sokeriksi ja se pamahtaa vyötärölle jne,eli tarkkana lihojen ja leivänpäällysten kanssa myös!

Tarkoitat varmaan että liika PROTEIINI muuttuu glukoosiksi, ei rasva.

Myös kaikesta hiilihydraatista, joka menee kurkusta alas tulee sokeria ja ihan sama onko kyseessä valkoinen vehnä tai ns. terveellisempi vaihtoehto.

Vierailija
62/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla ajatusta ruokavalion korjaamisesta?

Mitenhän tätä enää korjaisi? Ruokavalioon kuuluu täysjyvää, rasvatonta maitoa, en mässäile keksiä ja muita herkkuja paljoa. Alkoholia ehkä pari annosta viikossa. 

Ap

Mikä pointti on juoda rasvatonta maitoa? Sitä sinertävää vetistä mautonta litkua? Rasva on hyvä ihmiselle!

Se pointti, että mulla oli kolesteroliarvot koholla. Vaihdoin vähärasvaisempiin/rasvattomiin ruokiin, niin arvot laski normaaliksi. Että suo siellä, vetelä täällä, jos tulee sitten diabetes, kun on hyvät kolesteroliarvot. Ja maitoa juon ehkä lasillisen päivässä, en litratolkulla. Sillä tuskin saa diabetestä hankittua.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ihan täysin kohtalotoveri, mutta mulla on nyt raskausajan diabetes ja on vähän vaikea hyväksyä, paastoarvo oli 5,3 ja siitä napsahti dg.

Syön terveellisesti ja ennen raskautta olin ihan ihannepainoinen. Tuntuu tosi epäreilulta tuo diagnoosi, varsinkin kun jopa raskausdiabetes-artikkeleissa korostetaan sitä että syy on ylipaino ja elämäntavat jotka itsellä on aivan ok :(

Diabetes on pitkälti geneettinen sairaus. Radin taas laukaisee hormonit. En vielä huolestuisi pelkästä paastoarvosta. Itsellähän oli sokerirasituksessa paastoarvo jotain 9 ja tunnin arvo 14 ja sitä rataa. Insuliinit tuli käyttöön eikä niilläkään aina rajoissa pysytty, kun hormonien takia sokerit heittivät häränpyllyä. Aloitin 7 yksiköllä insuliinia ja pahimmillaan meni 72 ky iltainsuliinia ja ateriainsuliinit vielä päälle. Silti jankattiin koko raskausaika, että kyllä se radi lähtee kun lapsi syntyy. Ei lähtenyt, kaikki arvot 11 ympäri vuorokauden.

Kuukaudessa tasaantuivat esidiabeteksen tasolle, välillä jopa normaalirajoissa. Normaalipainoinen olin, joten lätkäisivät 1. tyypin diabeteksestä diagnoosin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että omaa insuliinituotantoa on, joten ei ole ykkönen. Kakkoseksi eivät kuitenkaan halua lätkäistä, koska normaalipaino, mutta nyt yli vuoden jahkailun jälkeen lääkäri alkaa olla sitä mieltä, että ehkä se sittenkin on kakkonen, vaikka en ole vanha enkä (ilman raskautta) lihava. Määrittämätöntäkin diabetesta, joka on jotain ykkösen ja kakkosen välimaastosta on väläytelty.

Ei diabetes ole maailmanloppu. Tiesin, että se tulee kuitenkin, kun on niin vahvasti sukuvika, ettei siltä voi välttyä näillä geeneillä, vaikka ruokavalio olisi täydellinen (mitä se ei ole). Normaalia elämää voi elää joko 1. ruokavaliomuutoksen tekemällä tai 2. lääkkeillä. Jos ruokavaliokaan ei auta, niin sitten lääkkeet. Ainoa asia, mikä tässä harmittaa, on se, että periytyy vähän suurella todennäköisyydellä omillekin lapsille enkä heidän soisi sairastuvan kolmekymppisenä tautiin, joka leimaa hoikankin läskiksi pullasyöpöksi.

2tyypin diabetes periytyy vain, jos itse syö yhtä huonosti kuin sairastuneet vanhemmat. Oma valinta.

Vierailija
64/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija
65/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ihan täysin kohtalotoveri, mutta mulla on nyt raskausajan diabetes ja on vähän vaikea hyväksyä, paastoarvo oli 5,3 ja siitä napsahti dg.

Syön terveellisesti ja ennen raskautta olin ihan ihannepainoinen. Tuntuu tosi epäreilulta tuo diagnoosi, varsinkin kun jopa raskausdiabetes-artikkeleissa korostetaan sitä että syy on ylipaino ja elämäntavat jotka itsellä on aivan ok :(

Diabetes on pitkälti geneettinen sairaus. Radin taas laukaisee hormonit. En vielä huolestuisi pelkästä paastoarvosta. Itsellähän oli sokerirasituksessa paastoarvo jotain 9 ja tunnin arvo 14 ja sitä rataa. Insuliinit tuli käyttöön eikä niilläkään aina rajoissa pysytty, kun hormonien takia sokerit heittivät häränpyllyä. Aloitin 7 yksiköllä insuliinia ja pahimmillaan meni 72 ky iltainsuliinia ja ateriainsuliinit vielä päälle. Silti jankattiin koko raskausaika, että kyllä se radi lähtee kun lapsi syntyy. Ei lähtenyt, kaikki arvot 11 ympäri vuorokauden.

Kuukaudessa tasaantuivat esidiabeteksen tasolle, välillä jopa normaalirajoissa. Normaalipainoinen olin, joten lätkäisivät 1. tyypin diabeteksestä diagnoosin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että omaa insuliinituotantoa on, joten ei ole ykkönen. Kakkoseksi eivät kuitenkaan halua lätkäistä, koska normaalipaino, mutta nyt yli vuoden jahkailun jälkeen lääkäri alkaa olla sitä mieltä, että ehkä se sittenkin on kakkonen, vaikka en ole vanha enkä (ilman raskautta) lihava. Määrittämätöntäkin diabetesta, joka on jotain ykkösen ja kakkosen välimaastosta on väläytelty.

Ei diabetes ole maailmanloppu. Tiesin, että se tulee kuitenkin, kun on niin vahvasti sukuvika, ettei siltä voi välttyä näillä geeneillä, vaikka ruokavalio olisi täydellinen (mitä se ei ole). Normaalia elämää voi elää joko 1. ruokavaliomuutoksen tekemällä tai 2. lääkkeillä. Jos ruokavaliokaan ei auta, niin sitten lääkkeet. Ainoa asia, mikä tässä harmittaa, on se, että periytyy vähän suurella todennäköisyydellä omillekin lapsille enkä heidän soisi sairastuvan kolmekymppisenä tautiin, joka leimaa hoikankin läskiksi pullasyöpöksi.

2tyypin diabetes periytyy vain, jos itse syö yhtä huonosti kuin sairastuneet vanhemmat. Oma valinta.

En tasan syö yhtä huonosti kuin alkoholisoitunut vanhempani, joka poltti, oli ylipainoinen, keskivartalolihava ja harrasti tuskin liikuntaa. Hänellä oli kakkostyypin diabetes, joka selkeästi kyllä puhkesi elintapojen vuoksi. Itse olen hänen täydellinen vastakohtansa elintapojen osalta.

Ap

Vierailija
66/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Vierailija
68/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Lisäisin vielä, että kun pitkäaikaissokeriarvosi on noin hyvä, niin käsittääkseni sillä on terveydellisesti enemmän merkitystä kuin tuolla 10-12 h paastoarvolla. Eli korkeamman verensokerin haitat eivät niin koettele kehoa jos vs ei pysyttele koholla pitkään vaan palautuu pian, mistä tuo qrvo ymmärtääkseni kertoo.

Olisitkohan syönyt ennen lab.kokeita erityisen paljon jotain vs-arvoja nostavaa?

Olen myös lukenut, että lapsuuden ja nuoruuden kuormitustekijät voivat nostaa riskiä pitkäaikaissairauksiin mm. diabetekseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Kiva, jos on hiukankin apua ja tsemppiä! Sitten kyllä ihan maallikkona tässä asiassa veikkaan kohdallasi tuota stressin vaikutusta. Maksa tuottaa stressihormoni kortisolia (adrenaliiniakin ym. tulee jostain), se on se taistele- ja pakene-reaktio, joka oli jo luolamiehillä hetkittäin tiikeriin törmätessä. Nyky-yhteiskunnassa reaktio voi jäädä päälle, kun stressi on jatkuvaa. Tämä koronakin lisää monilla kuormitusta.

Suosittelisin, että otat kaikki mahdolliset stressinhallintakeinot käyttöön, netistä ja kirjastosta löytyy paljon ihan asiallistakin tietoa. Hidastamista, taukoja, jos mahdollista, lepoa, palautumista.

Vierailija
70/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Kiva, jos on hiukankin apua ja tsemppiä! Sitten kyllä ihan maallikkona tässä asiassa veikkaan kohdallasi tuota stressin vaikutusta. Maksa tuottaa stressihormoni kortisolia (adrenaliiniakin ym. tulee jostain), se on se taistele- ja pakene-reaktio, joka oli jo luolamiehillä hetkittäin tiikeriin törmätessä. Nyky-yhteiskunnassa reaktio voi jäädä päälle, kun stressi on jatkuvaa. Tämä koronakin lisää monilla kuormitusta.

Suosittelisin, että otat kaikki mahdolliset stressinhallintakeinot käyttöön, netistä ja kirjastosta löytyy paljon ihan asiallistakin tietoa. Hidastamista, taukoja, jos mahdollista, lepoa, palautumista.

En tiennytkään, että stressi voi vaikuttaa myös verensokeriin. Tätähän on hyvä nyt yrittää olla stressaamatta, ettei saisi stressata. :D

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Kiva, jos on hiukankin apua ja tsemppiä! Sitten kyllä ihan maallikkona tässä asiassa veikkaan kohdallasi tuota stressin vaikutusta. Maksa tuottaa stressihormoni kortisolia (adrenaliiniakin ym. tulee jostain), se on se taistele- ja pakene-reaktio, joka oli jo luolamiehillä hetkittäin tiikeriin törmätessä. Nyky-yhteiskunnassa reaktio voi jäädä päälle, kun stressi on jatkuvaa. Tämä koronakin lisää monilla kuormitusta.

Suosittelisin, että otat kaikki mahdolliset stressinhallintakeinot käyttöön, netistä ja kirjastosta löytyy paljon ihan asiallistakin tietoa. Hidastamista, taukoja, jos mahdollista, lepoa, palautumista.

En tiennytkään, että stressi voi vaikuttaa myös verensokeriin. Tätähän on hyvä nyt yrittää olla stressaamatta, ettei saisi stressata. :D

Ap

Stressi voi käsittääkseni vaikuttaa vs-tasoihin, ainakin osalla ihmisistä. Rentona vapaapäivänä arvot voivat olla paljon matalammat kuin jos on jotain ikävällä tavalla jännittävää edessä, ainakin jos on jännittäjätyyppi. Mutta varmaan tässäkin on paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen diabetes on kuulema omanlaisensa.

Tyypillinen Dm2:n diagnosointi-ikä on 46v. Voit peilata siihen, kummalla puolella olet. Vanhemmiten se tulee helpommin. Naisilla vaihdevuodetkin voivat vaikuttaa sitten viisissäkymmenissä.

Vierailija
72/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Kiva, jos on hiukankin apua ja tsemppiä! Sitten kyllä ihan maallikkona tässä asiassa veikkaan kohdallasi tuota stressin vaikutusta. Maksa tuottaa stressihormoni kortisolia (adrenaliiniakin ym. tulee jostain), se on se taistele- ja pakene-reaktio, joka oli jo luolamiehillä hetkittäin tiikeriin törmätessä. Nyky-yhteiskunnassa reaktio voi jäädä päälle, kun stressi on jatkuvaa. Tämä koronakin lisää monilla kuormitusta.

Suosittelisin, että otat kaikki mahdolliset stressinhallintakeinot käyttöön, netistä ja kirjastosta löytyy paljon ihan asiallistakin tietoa. Hidastamista, taukoja, jos mahdollista, lepoa, palautumista.

En tiennytkään, että stressi voi vaikuttaa myös verensokeriin. Tätähän on hyvä nyt yrittää olla stressaamatta, ettei saisi stressata. :D

Ap

Stressi voi käsittääkseni vaikuttaa vs-tasoihin, ainakin osalla ihmisistä. Rentona vapaapäivänä arvot voivat olla paljon matalammat kuin jos on jotain ikävällä tavalla jännittävää edessä, ainakin jos on jännittäjätyyppi. Mutta varmaan tässäkin on paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen diabetes on kuulema omanlaisensa.

Tyypillinen Dm2:n diagnosointi-ikä on 46v. Voit peilata siihen, kummalla puolella olet. Vanhemmiten se tulee helpommin. Naisilla vaihdevuodetkin voivat vaikuttaa sitten viisissäkymmenissä.

46 ikävuoteen on vielä muutama vuosi matkaa. Rento vapaapäivä. Milloinhan olisi viimeksi ollut sellainen?

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/84 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat Ap:lle, harmittava juttu! Osalla suomalaisista on DM 2:lle altistava geeni/t ja ylipaino voi laukaista sen. Sinulla näin ei kuitenkaan ole. Stressi voi myös vaikuttaa, jos stressihormoneita on koko ajan liikaa veressä. Suomessa DM2 diagnoosi asetetaan yleensä, jos verensokereiden paastoarvo on väh. kahdesti 7 tai yli. (Esim. USA:ssa raja on korkeampi.).

Elämäntapasi kuulostavat aika terveellisiltä ja olet normaalipainoinen. Jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm, se voi kertoa sisäelinrasvasta. Tällöin myös maksa voi olla rasvoittunut ja tämä voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Tällöin haima tuottaa enemmän insuliinia, jolloin se ylirasittuu. Eräs diabetestutkija sanoi myös, että osalla meistä on heikko haima, osalla ei, mikä vaikuttaa diabetesriskiin.

Tuosta edellä mainitusta vhh:sta on ollut apua monelle. Sitä voi myös mukauttaa eli mahdollisimman vähän ns. nopeita hiilihydraatteja. Fruktoosi on erityisen huono maksalle rasvoittaen sitä. Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Hedelmissä fruktoosi ei haittaa, koska niissä on kuitua. Jos syöt leipää, niin kokojyvää. Monella diabeetikolla ruisleipä voi nostaa vs-arvoja, niissä on monesti myös esim. vehnää.

Kuidun saanti on avainasemassa eli paljon kasviksia, erityisesti marjoja. Kuitulisää tarvittaessa psylliumista tai apteekista.

Erityisesti lihaskunnon vahvistaminen auttaa insuliiniresistenssiin, aerobisen liikunnan ohella. Esim. HIIT-ohjeita löytyy vaikka netistä tai kehonpainojarjoittelu, kuntosali. Ja riittävä uni on tosi tärkeää, samoin stressin vähentäminen, jos mahdollista.

Ap, olet fiksu, kun haet vertaistukea. Ja diabetestutkimus menee koko ajan eteenpäin. Ennen kaikkea: älä masennu äläkä lannistu, voit toimia itse terveytesi eteen, voimavarojesi mukaan!

Kiitos lohduttavista sanoista. Vyötärönympärykseni on noin 73 cm. Stressiä kyllä on ollut viime aikoina aika paljon.

Ap

Kiva, jos on hiukankin apua ja tsemppiä! Sitten kyllä ihan maallikkona tässä asiassa veikkaan kohdallasi tuota stressin vaikutusta. Maksa tuottaa stressihormoni kortisolia (adrenaliiniakin ym. tulee jostain), se on se taistele- ja pakene-reaktio, joka oli jo luolamiehillä hetkittäin tiikeriin törmätessä. Nyky-yhteiskunnassa reaktio voi jäädä päälle, kun stressi on jatkuvaa. Tämä koronakin lisää monilla kuormitusta.

Suosittelisin, että otat kaikki mahdolliset stressinhallintakeinot käyttöön, netistä ja kirjastosta löytyy paljon ihan asiallistakin tietoa. Hidastamista, taukoja, jos mahdollista, lepoa, palautumista.

En tiennytkään, että stressi voi vaikuttaa myös verensokeriin. Tätähän on hyvä nyt yrittää olla stressaamatta, ettei saisi stressata. :D

Ap

Stressi voi käsittääkseni vaikuttaa vs-tasoihin, ainakin osalla ihmisistä. Rentona vapaapäivänä arvot voivat olla paljon matalammat kuin jos on jotain ikävällä tavalla jännittävää edessä, ainakin jos on jännittäjätyyppi. Mutta varmaan tässäkin on paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen diabetes on kuulema omanlaisensa.

Tyypillinen Dm2:n diagnosointi-ikä on 46v. Voit peilata siihen, kummalla puolella olet. Vanhemmiten se tulee helpommin. Naisilla vaihdevuodetkin voivat vaikuttaa sitten viisissäkymmenissä.

46 ikävuoteen on vielä muutama vuosi matkaa. Rento vapaapäivä. Milloinhan olisi viimeksi ollut sellainen?

Ap

Kommenttisi vahvistaa tuon arveluni, että Sinulla saattaa olla liikaa stressiä? Been there, seen that. Joku tutkija väitti, että sairauksista jopa 80% on stressiperäisiä. Tästä voi olla eri näkemyksiä, en ole asiantuntija.

Ja mikä sitten on kenenkin kehossa se herkimmin reagoiva kohta.

Vierailija
74/84 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No nyt sitten paastoarvo oli 5,8. Omalla mittarilla tosin. Kumpaa nyt uskoisi?

Voiko tulos heitellä noin paljon? Samanlainen olo oli kuin silloin aamulla, kun tulokseksi tuli 7,1.

Tuon matalamman tuloksen sain 1,5 tuntia aiemmin kuin korkeamman arvon, mutta paastoaika oli suurin piirtein sama.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/84 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No nyt sitten paastoarvo oli 5,8. Omalla mittarilla tosin. Kumpaa nyt uskoisi?

Voiko tulos heitellä noin paljon? Samanlainen olo oli kuin silloin aamulla, kun tulokseksi tuli 7,1.

Tuon matalamman tuloksen sain 1,5 tuntia aiemmin kuin korkeamman arvon, mutta paastoaika oli suurin piirtein sama.

Ap

Se voi olla, että 7.1 on satunnainen tulos joka vaan oli vähän yläkanttiin. Mittaustulokset eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan niihin vaikuttaa mm näytteessä oleva kudosnesteen määrä ja joskus jopa käsirasvan jäänteet.

Jos haluat niin voit toistaa kolmena-neljänä aamuna mittaukset mahdollisimman samalla tavalla: puhtaat kädet, sama paastoaika ja sama iltaruoka. Niistä tuloksista voi tehdä päätelmiä. Luultavasti sinulla on kaikki kunnossa, kun pitkä sokeri on noin hyvä.

T. Verensokerimittarikauppias

Vierailija
76/84 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt sitten paastoarvo oli 5,8. Omalla mittarilla tosin. Kumpaa nyt uskoisi?

Voiko tulos heitellä noin paljon? Samanlainen olo oli kuin silloin aamulla, kun tulokseksi tuli 7,1.

Tuon matalamman tuloksen sain 1,5 tuntia aiemmin kuin korkeamman arvon, mutta paastoaika oli suurin piirtein sama.

Ap

Se voi olla, että 7.1 on satunnainen tulos joka vaan oli vähän yläkanttiin. Mittaustulokset eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan niihin vaikuttaa mm näytteessä oleva kudosnesteen määrä ja joskus jopa käsirasvan jäänteet.

Jos haluat niin voit toistaa kolmena-neljänä aamuna mittaukset mahdollisimman samalla tavalla: puhtaat kädet, sama paastoaika ja sama iltaruoka. Niistä tuloksista voi tehdä päätelmiä. Luultavasti sinulla on kaikki kunnossa, kun pitkä sokeri on noin hyvä.

T. Verensokerimittarikauppias

Olen aiemminkin mittaillut paastosokeria kotona, ja tulokset ovat olleet lähempänä tuota omaa mittausta kuin tuota korkeampaa. Olisit edes sanonut olevasi kokemusasiantuntija, verensokerimittarikauppias luultavasti haluaisi myydä mittausliuskoja. :D

Ap

Vierailija
77/84 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös sen parjatun kaurapuuron jälkeen sokeriarvo oli kahden tunnin jälkeen normaali.

Ap

Vierailija
78/84 |
18.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaha, no se on sitten uusi paastoverensokerimittaus labrassa ja testataan myös ykköstyypin diabetes. Mitä helvettiä? Sitä ei ole meillä kenelläkään suvussa. Eikö tuo ykköstyypin diabetes yleensä muutenkin puhkea jo nuorempana kuin melkein nelikymppisenä? Lääkäri oli todella tyly ja sanoi, että kotimittari nyt näyttää, mitä sattuu ja labramittaus on ainoa oikea Totuus. No millähän noita arvoja sitten kotona mittailee, jos kerran kotimittarin tuloksilla voi heittää vesilintua? Jännästi vaan ne kotimittarilla tehdyt mittaukset on järjestään alempia ja ainoastaan tuo yksi labramittaus oli noin korkea... Kyllä ärsyttää.

Ap

Vierailija
79/84 |
18.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaha, no se on sitten uusi paastoverensokerimittaus labrassa ja testataan myös ykköstyypin diabetes. Mitä helvettiä? Sitä ei ole meillä kenelläkään suvussa. Eikö tuo ykköstyypin diabetes yleensä muutenkin puhkea jo nuorempana kuin melkein nelikymppisenä? Lääkäri oli todella tyly ja sanoi, että kotimittari nyt näyttää, mitä sattuu ja labramittaus on ainoa oikea Totuus. No millähän noita arvoja sitten kotona mittailee, jos kerran kotimittarin tuloksilla voi heittää vesilintua? Jännästi vaan ne kotimittarilla tehdyt mittaukset on järjestään alempia ja ainoastaan tuo yksi labramittaus oli noin korkea... Kyllä ärsyttää.

Ap

Ja pitkä sokeri voi kuulemma vielä olla hyvä, jos on alkava diabetes. Jotenkin tuntuu, että lääkäri nyt oikein innolla halusi latistaa ja lytätä. Hyvä ettei suoraan kirjoittanut diagnoosia ja insuliinejä.

Ap

Vierailija
80/84 |
18.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla puhkesi kakkostyypin diabetes vuosi sen jälkeen, kun mieheni kuoli. Sukurasitetta minulla ei ole, alipainoa oikein reippaasti, olin himourheilija ja söin vain kaikkea terveellistä. Siksi se oli aika outo juttu. Olen myöhemmin lukenut, että stressilläkin voi olla osuutensa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kuusi