Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa
Me Naisten juttu.
Mitä mieltä, että kummallakin omat rahat, vaikka tuloero on 4000€/kk.
Kommentit (1925)
Meillä minun tulot 800 e/kk, miehen taas 8900 e/kk.
Ei tulisi mieleenkään vaatia häneltä rahaa minun elämiseeni, eihän se olisi reilua lainkaan. Ihminen ansaitsee itse omat rahansa. Poislukien reilu 300 euroa jonka hän hyvittää minulle siitä että en saa hänen tulojensa vuoksi asumistukea.
Miehenkin tulot laskevat pian takaisin noin 2000 e/kk kun hän aloittaa jatko-opinnot niin antaa hänen pitää työvuotensa säästöt, neljän vuoden jatko-opiskelun aikana voi kuitenkin tulla jotain äkillisiä tarpeita jos jotain esim. hajoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä tajua tuollaista.
Meillä on koko pitkän taipaleemme ollut yhteiset tulot ja menot, vaikka on ollut hyvin erilaisia elämäntilanteita matkan varrella ja ihan eri luokkaa tulot. Esimerkiksi kun mies kävi koulunsa loppuun ja minä olin töissä, tai kun itse kouluttauduin lisää ilman työntekoa tai kun tuli lapsia ja minä jäin kotiin. Nykyisellään suunnilleen keskenämme samat tulot. Aina on maksettu ja ostettu siltä tililtä, jossa rahaa on, koska kaikki hankinnat on kuitenkin yhteistä. Ei kummallakaan ole tarvetta ostaa mitään, mitä toinen ei voisi käyttää (no vaatteet ym, mutta ovat kulutustavaraa). Nykyisin lapsilla on omat rahat ja omat hankinnat ja heidän pitää vähän vielä opetella ajatusta, ettei raha kasva puussa.
En osaa pitää itseäni elättinä, vaikka tuloni on 40.000 vuodessa, miehellä 80.000 ja kaikki on yhteistä. Lapsikin on biologisesti vain minun. Molemmilla on omat tilit ja henk.koht. laskut maksetaan niistä. Muuten on kaikki yhteistä, auto, lomamatkat, kesämökki. Olispa outoa, jos miehellä olisi varaa yksin matkustella ja minulla+lapsella ei :D En pysty kuvittelemaan sellaista elämää.
Toinen syö voita ja toinen margariinia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa ja lapsia niin kyllä ne tulot pitäisi tasata.
Avioliitossa on velvollisuus elättää.puoliso, on kirjattu avioliittolakiin.
Elätää, muttei ostaa iphonea.[//quote]
Avioliitto velvoittaa samaan elintasoon, niin kyllä se iPhone on ostettava, jos on itsellä. Jos tyyppi haluaa lapsia, mutta ei naimisiin tai lykkää nenän alle jonkun avioehdon, joka jättää puille paljaille erotessa, niin kannattaa juosta ja kovaa. Mahdollinen avioehtoehdotus kannattaa luetuttaa asianajajalla (tai oikeusaputoimistolla jos ei ole yksityiseen varaa).
Avioehto ei ole välttämättä huono asia, mutta jos vastapuoli ei anna mahdollisuutta tutkia sitä perinpohjaisesti kannattaa taatusti vetäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista väkivaltaahan tuo on.
Vai nyt on olemassa taloudellistakin väkivaltaa.
Jos nainen tienaa enemmän niin sehän olisi vain järkevää toimintaa naiselta.
Jos juttu on miehestä niin se on taloudellista väkivaltaa.
On tämä jännä palsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista väkivaltaahan tuo on.
Vai nyt on olemassa taloudellistakin väkivaltaa.
Sitä se naisista on kun mies ei anna tililleen vapaata käyttöoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa ja lapsia niin kyllä ne tulot pitäisi tasata.
Avioliitossa on velvollisuus elättää.puoliso, on kirjattu avioliittolakiin.
Elätää, muttei ostaa iphonea.[//quote]
Avioliitto velvoittaa samaan elintasoon, niin kyllä se iPhone on ostettava, jos on itsellä. Jos tyyppi haluaa lapsia, mutta ei naimisiin tai lykkää nenän alle jonkun avioehdon, joka jättää puille paljaille erotessa, niin kannattaa juosta ja kovaa. Mahdollinen avioehtoehdotus kannattaa luetuttaa asianajajalla (tai oikeusaputoimistolla jos ei ole yksityiseen varaa).
Avioehto ei ole välttämättä huono asia, mutta jos vastapuoli ei anna mahdollisuutta tutkia sitä perinpohjaisesti kannattaa taatusti vetäytyä.
Avioliittolaki ei velvoita samaan elintasoon! Siellä sanotaan, että "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Tulee siis ottaa osaa, ei suinkaan maksaa toiselle kaikkea, mitä tämä haluaa.
Jos ei tuo rahaa talouteen, mutta haluaa kuluttaa, niin sitten tekee kaikki kotityöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitossa on lain mukaan yhteistalous. Kumpikin osallistuu kykyjensä mukaan.
Jos elintaso on eri, kyse taloudellisesta väkivallasta.
Yhteinen koti, yhteiset rahat. Lähtökohtaisesti epäkunnioittava puolisoa kohtaan, jos joka centistä pidetään kiinni, ns mun raha. Kumpikin tuo kortensa kekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö muka perheessä, jossa pari ja yhteiset lapset, ole yhteiset menotkin? Mitä niin kallista ja hienoa pitää itselle ostella, että siitä saisi riidan? Yhdessä käytetään kotia, autoja, kalusteita, matkoja tai päivittäistavaraa. Ja onko muka mahdottomuus, että nainen tienaa enemmän, kun molemmilla vakituinen työ? Ammatinvalintakysymys. :)
Meillä miehellä 100 000 € vuositulot + osingot, bonukset ym päälle ja mulla ehkä 25 000€. Olin yli 10 v kotiäitinä ja työelämässä viidettä vuotta. Juuri nyt teen lyhennettyä työaikaa. Voin täysin hyvällä omallatunnolla sanoa että osa miehen tienesteistä kuuluvat myös minulle, samaa mieltä on miehenikin. Hänellä on reissutyö ja se vaatii välillä todella paljon. Minä olen se joka nuo ajat huolehtii lapsista, kodista ym asioista. Ilman minun kotona oloani ja joustavuutta omassa työssäni, hän ei olisi kyennyt hoitamaan vastuullista työtään sillä intensiteetillä mitä se on vaatinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä voisi kuvitella seurustekevani köyhemmän kanssa.
Meillä on kolme yhdessä haluttua ja tehtyä lasta. Hoidin heitä kotona kun olivat ihan pieniä ja tein osa-aikatöitä kunnes kuopus oli kolmasluokkalainen. olisin voinut tehdä uraa ne 10 vuotta, mutta valitsimme yhdessä tämän vaihtoehdon. Mies kompensoi tulonmenetyksiäni ja sitä, etten tuona aikana pystynyt etenemään urallani. Nyt kuopuskin on jo 17v ja olen itse edennyt suht hyväpalkkaiseen asemaan.
Nykyään meillä on yhteiset rahat. Kaikki menot maksetaan yhteiseltä tilitä ja isommat hankinnat, matkat sun muut päätetään yhdessä sen mukaan, mikä rahatilanne on. Rahasta ei ole koskaan tarvinnut riidellä.
Kaikki yhteistä. Minä tienaan enemmän. Kummallakin omat tilit, mutta kumpikin pääsee kummankin tilille. Vaimo voi siirtää rahaa minulta tililleen, jos käy vähiin. 40v naimisissa ja kaikki on yhteistä. Näin pitäisi olla kaikilla muillakin. Siinä pitkän liiton salaisuus, kun kaikki jaetaan
Tasa-arvoahan tuo on. Tietysti omat rahat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä 100 000 € vuositulot + osingot, bonukset ym päälle ja mulla ehkä 25 000€. Olin yli 10 v kotiäitinä ja työelämässä viidettä vuotta. Juuri nyt teen lyhennettyä työaikaa. Voin täysin hyvällä omallatunnolla sanoa että osa miehen tienesteistä kuuluvat myös minulle, samaa mieltä on miehenikin. Hänellä on reissutyö ja se vaatii välillä todella paljon. Minä olen se joka nuo ajat huolehtii lapsista, kodista ym asioista. Ilman minun kotona oloani ja joustavuutta omassa työssäni, hän ei olisi kyennyt hoitamaan vastuullista työtään sillä intensiteetillä mitä se on vaatinut.
Miten niin ei olisi? Ei hänellä olisi niitä lapsiakaan ilman sinua. Sinkku se vasta pystyykin tekemään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen koti, yhteiset rahat. Lähtökohtaisesti epäkunnioittava puolisoa kohtaan, jos joka centistä pidetään kiinni, ns mun raha. Kumpikin tuo kortensa kekoon.
Kumpikin tuo kortensa kekoon - toinen vaan "vähän" enemmän . Tämä on tietysti ihan ok koska se nyt sattuu olemaan lähes poikkeuksetta naisen eduksi.
Tämä ketju on sen verta mielipuolista luettavaa, että tulee kiitettyä luojaa ja paria muutakin henkiolentoa, että tuli valittua ulkomaalainen aviomies.