Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa
Me Naisten juttu.
Mitä mieltä, että kummallakin omat rahat, vaikka tuloero on 4000€/kk.
Kommentit (1925)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Kyllä te elättinaiset olette kovia lukemaan rivien välistä. Miten Mikolle lapset on taakka, jos Mikko maksaa lasten elämisen (plus isomman päivähoidon, Minna jaksoi hoitaa kotona vain yhtä kerrallaan kuten tänä päivänä on tapana), on kaiken työltä liikenevän aikansa lasten kanssa ja mahdollisti puolisolle viiden vuoden kotona olon jolloin tältä ei puuttunut mitään? Näyttäkää yksikin nainen joka on tarjonnut saman miehelleen.
Vierailija kirjoitti:
On taloudellista väkivaltaa vaatia toisen tienaamia rahoja itselleen sen vuoksi, että ollaan jossain parisuhteessa.
Lisäksi se on hyvin vanhanaikaista. Naiset, tervetuloa 2020-luvulle!
Kukaan ei ole vaatinut kenenkään rahoja itselleen.
Tervetuloa todellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kyllä te olette molemmat olleet saamapuolella, olette saaneet perheen.
Jos Minnan auto hajoaa avioliiton aikana niin te yhdessä mietitte teidän perheen budjetilla minkähintaisen auton ostatte.
Kun lapsia tulee ja toinen puolisoista jää kotiin lasten kanssa, se ei todellakaan ole mitään vapaa-aikaa. Tällaisen harhaluulon omaavat ne jotka tätä autuutta eivät ole joutuneet kokemaan pidempi aikaisesti. Se on hyvin raskas ajanjakso henkisesti, vaikka se antaa paljon. Se on hyvin ristiriitaista aikaa ja sanon että nopeasti tulisi ikävä työelämään.
Jos olet avioliiton aikana saanut säästöön rahaa tai kerryttämään omaisuutta, se omaisuus kuuluu mielestäni sinulle eron koittaessa. Kunhan se omaisuus ei ole kertynyt perheesi kustannuksella. Eli Minna olisi joutunut omasta pienestä varallisuudestaan käytännössä elättämään lapset.
Ehkä sinun kaltaisesi miehen ei kannata rakastua lähihoitajaan. Ehkä ei kannata rakastua kehenkään koska paljon tienaava nainenkin voi sairastua/jäädä työttömäksi.
Mitä ihmettä oikein selität? Minna pienestä palkastaan elättänyt lapset?! Minna on asunut ilmaiseksi vuosia käymättä töissä, laskut ja ruoan pöytään on hoitanut joku muu. Ja jos tämä työssäkäyvä on saanut kaiken tämän lisäksi palkastaan jotain säästöön (ei esim. harrasta jotain järjettömiä ylihintaisia vaatekutsuja) niin se pitäisi erossa antaa tälle kotona olijalle?
Mitä sinä selität? Onko Minna nyt pitänyt tienaamansa rahat kokonaan itsellään, vai mistä tuollaisen johtopäätöksen vedät? Kun asiaa ei ainakaan siinä hypoteettisessa esimerkikssä sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Kyllä te elättinaiset olette kovia lukemaan rivien välistä. Miten Mikolle lapset on taakka, jos Mikko maksaa lasten elämisen (plus isomman päivähoidon, Minna jaksoi hoitaa kotona vain yhtä kerrallaan kuten tänä päivänä on tapana), on kaiken työltä liikenevän aikansa lasten kanssa ja mahdollisti puolisolle viiden vuoden kotona olon jolloin tältä ei puuttunut mitään? Näyttäkää yksikin nainen joka on tarjonnut saman miehelleen.
Ehkä sun ei tällä sun naisvihalla ja itsekkyydellä varustettuna kannata pariutua kenenkään kanssa. Jos sun mielestä on oikein, että perheessä vaikka isä käy itsekseen lomilla koska äidillä ei ole varaa, tai että äiti syö eri ruokaa kuin muut koska hänellä ei ole varaa syödä.
Jos perheen funktio ja puolison arvostus on sulla noin mahdoton ymmärtää, niin ehkä tosiaan on parempi olla yksinään ja laskeskella omia rahojaan. Suosittelisin myös käymään jossakin terapiassa, jotta selviäisi mistä noi sun asenteet oikein kumpuaa. Mikä sun äitisuhteessa on ollut vialla? Onko sut laitettu ihan pienenä vieraalle hoitoon, vai miksi et osaa nähdä lapsen kasvatusta arvokkaana työnä? Eikö sun oma äitisi ole hoitanut sua ja siksi halveksut äitiyttä ja naisia ylipäänsä?
Ja juu, olen ollut useamman vuoden lasten kanssa kotona miehen elätettävänä. Nykyään tienaan enemmän kuin mies, ja jokainen penni jakautuu ihan tasaisesti koko meidän perheen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliittokaavaan täytyy vissiin tehdä tarkennus. "Lupaan tukea kumppaniani myötä- ja vastamäessä. Tämä lupaus koskee vain aineettomia asioita. Jos kyseessä on rahallinen ym. taloudellinen tukeminen, niin lupaus ei tältä osin sido puolisoita".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mitä sä miehenä siitä Minnasta haluaisit?
Mitä joku toinen Minnasta saa, niin hauskaa seuraa, läheisyyttä, seksiä, perheen, kumppanin, joka jakaa elämän haasteen. Asioita, joita moni parisuhteesta nyt hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävä asui joskus tällaisen miehen kanssa, oli niin pirun tarkka siitä että kaikki jakautuu pennilleen tasan. Mutta vaati silti että kaikki pitää ostaa sen hänen palkkansa mukaan. Ystäväni rupesi tekemään ruuan vain itselleen, pesi vain oman pyykkinsä, imuroi vain puolet asunnosta jne. Kunnes tuli lopulta ero. Tää mies on edelleen yksin, jännä homma.
Edelleen, jos joku kokee oman puolisonsa ja lapsensa elätteinä pysyköön yksin. Tai menköön yhteen samanhenkisen kanssa.
Että minua sylettää nämä ihmisiä nimittelevät otukset täällä. Toivottavasti kukaan ajatteleva ihminen ei niihin haksahda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mitä sä miehenä siitä Minnasta haluaisit?
Mitä joku toinen Minnasta saa, niin hauskaa seuraa, läheisyyttä, seksiä, perheen, kumppanin, joka jakaa elämän haasteen. Asioita, joita moni parisuhteesta nyt hakee.
Niinpä. Mutta kun jotkut ajattelevat vaan rahan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Kyllä te elättinaiset olette kovia lukemaan rivien välistä. Miten Mikolle lapset on taakka, jos Mikko maksaa lasten elämisen (plus isomman päivähoidon, Minna jaksoi hoitaa kotona vain yhtä kerrallaan kuten tänä päivänä on tapana), on kaiken työltä liikenevän aikansa lasten kanssa ja mahdollisti puolisolle viiden vuoden kotona olon jolloin tältä ei puuttunut mitään? Näyttäkää yksikin nainen joka on tarjonnut saman miehelleen.
Ehkä sun ei tällä sun naisvihalla ja itsekkyydellä varustettuna kannata pariutua kenenkään kanssa. Jos sun mielestä on oikein, että perheessä vaikka isä käy itsekseen lomilla koska äidillä ei ole varaa, tai että äiti syö eri ruokaa kuin muut koska hänellä ei ole varaa syödä.
Jos perheen funktio ja puolison arvostus on sulla noin mahdoton ymmärtää, niin ehkä tosiaan on parempi olla yksinään ja laskeskella omia rahojaan. Suosittelisin myös käymään jossakin terapiassa, jotta selviäisi mistä noi sun asenteet oikein kumpuaa. Mikä sun äitisuhteessa on ollut vialla? Onko sut laitettu ihan pienenä vieraalle hoitoon, vai miksi et osaa nähdä lapsen kasvatusta arvokkaana työnä? Eikö sun oma äitisi ole hoitanut sua ja siksi halveksut äitiyttä ja naisia ylipäänsä?Ja juu, olen ollut useamman vuoden lasten kanssa kotona miehen elätettävänä. Nykyään tienaan enemmän kuin mies, ja jokainen penni jakautuu ihan tasaisesti koko meidän perheen hyväksi.
Nyt kun itse tienaat enemmän niin päätätkö sinä yksin mikä on hyväksi perheelle vai onko siinä sananvaltaa myös miehellä. Eli pystyykö miehesi sanomaan asiasta kuin asiasta että tämä on hommattava koska se on perheelle hyväksi ja sinä sen maksat sanomatta mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Kyllä te elättinaiset olette kovia lukemaan rivien välistä. Miten Mikolle lapset on taakka, jos Mikko maksaa lasten elämisen (plus isomman päivähoidon, Minna jaksoi hoitaa kotona vain yhtä kerrallaan kuten tänä päivänä on tapana), on kaiken työltä liikenevän aikansa lasten kanssa ja mahdollisti puolisolle viiden vuoden kotona olon jolloin tältä ei puuttunut mitään? Näyttäkää yksikin nainen joka on tarjonnut saman miehelleen.
Itse kirjoitit, että Minna oli lasten kanssa kotona viisi vuotta, joten älä viitsi muutella tarinaa matkan varrella. Lapset on vielä pieniä vanhempainvapaan loppuessa, ne ei osaa kävellä eikä puhua. Sen lisäksi monella on vielä yöt rikkonaisia. Jos Mikko jaksaa valvoa yöllä lasten kanssa ja tehdä päivätyötkin kunnialla, niin kiva, että Mikko pärjää vähällä unella. Yksikään nainen ei voi tarjota miehelle samaa, sillä lapsen synnyttäminen on isoon leikkaukseen verrattavissa oleva asia ja vaatii toipumisajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mitä sä miehenä siitä Minnasta haluaisit?
Mitä joku toinen Minnasta saa, niin hauskaa seuraa, läheisyyttä, seksiä, perheen, kumppanin, joka jakaa elämän haasteen. Asioita, joita moni parisuhteesta nyt hakee.
Niinpä. Mutta kun jotkut ajattelevat vaan rahan kautta.
Eikö naiselle riitä seksi, perhe, kumppani kun mieheltä vaaditaan noiden lisäksi myös rahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kyllä te olette molemmat olleet saamapuolella, olette saaneet perheen.
Jos Minnan auto hajoaa avioliiton aikana niin te yhdessä mietitte teidän perheen budjetilla minkähintaisen auton ostatte.
Kun lapsia tulee ja toinen puolisoista jää kotiin lasten kanssa, se ei todellakaan ole mitään vapaa-aikaa. Tällaisen harhaluulon omaavat ne jotka tätä autuutta eivät ole joutuneet kokemaan pidempi aikaisesti. Se on hyvin raskas ajanjakso henkisesti, vaikka se antaa paljon. Se on hyvin ristiriitaista aikaa ja sanon että nopeasti tulisi ikävä työelämään.
Jos olet avioliiton aikana saanut säästöön rahaa tai kerryttämään omaisuutta, se omaisuus kuuluu mielestäni sinulle eron koittaessa. Kunhan se omaisuus ei ole kertynyt perheesi kustannuksella. Eli Minna olisi joutunut omasta pienestä varallisuudestaan käytännössä elättämään lapset.
Ehkä sinun kaltaisesi miehen ei kannata rakastua lähihoitajaan. Ehkä ei kannata rakastua kehenkään koska paljon tienaava nainenkin voi sairastua/jäädä työttömäksi.
Mitä ihmettä oikein selität? Minna pienestä palkastaan elättänyt lapset?! Minna on asunut ilmaiseksi vuosia käymättä töissä, laskut ja ruoan pöytään on hoitanut joku muu. Ja jos tämä työssäkäyvä on saanut kaiken tämän lisäksi palkastaan jotain säästöön (ei esim. harrasta jotain järjettömiä ylihintaisia vaatekutsuja) niin se pitäisi erossa antaa tälle kotona olijalle?
Mitä sinä selität? Onko Minna nyt pitänyt tienaamansa rahat kokonaan itsellään, vai mistä tuollaisen johtopäätöksen vedät? Kun asiaa ei ainakaan siinä hypoteettisessa esimerkikssä sanottu.
No ehkä minna voi pitää sen 300 euron kotihoidontuen omiin huveihinsa ja kampaamoihin...
Mies jossain välissä pakon edessä joutui vaihtamaan autoa. Koska se tilava neliveto on tietyissä asioissa ihan kätevä, lupasin tonnin avustusta ja lupasin pankkilainaan vakuudet jos korotonta ja kulutonta rahoitussopimusta ei löydy. Olisin voinut laittaa enempikin, mutta sen ehtona olisi nimi auton papereihin. Mies kuitenkin teki oman tahtonsa mukaan ja osti säästöillään vähän vanhemman mallin, mikä sekään ei mitenkään huono vaihtoehto ollut. Mutta sellaisessa tilanteessmä mä en tässä elämässä tule olemaan että mies vaihtaa mut kahteen kakskymppiseen ja kuskaa niitä mun maksamalla autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mitä sä miehenä siitä Minnasta haluaisit?
Mitä joku toinen Minnasta saa, niin hauskaa seuraa, läheisyyttä, seksiä, perheen, kumppanin, joka jakaa elämän haasteen. Asioita, joita moni parisuhteesta nyt hakee.
Niinpä. Mutta kun jotkut ajattelevat vaan rahan kautta.
Eikö naiselle riitä seksi, perhe, kumppani kun mieheltä vaaditaan noiden lisäksi myös rahaa?
Suomessa on hyvin vähän täysin tulottomia kotirouvia.
Miten nämä miehet, jotka itse syävät pihviä ja nainen kaurapuuroa miettivät seksipuolen sujuvan tuolla systeemillä. Sanooko oman pihvin ja naisen kaurapuuron jälkeen: no niin elätti, nyt mennään sitten naimaan".
Ettekö lainkaa osaa ajatella, että moinen toiminta vaikuttaa kumppanin halukkuuteen ja yleensäkin koko parisuhteeseen? Ei siinä suhteessa muutenkaan järin mukavaa varmaan ole.
Tai ei kait sillä nyt ole niin väliä näille tyypeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. On Minna, joka kouluttautuu lähihoitajaksi, tietäen alan töiden raskauden ja palkkatason. Ja on Mikko, joka kouluttautuu hieman pidemmälle, vaikkapa diplomi-insinööriksi. Kumpikin valmistuu ja menee töihin. Mikolla on varaa hankkia kiva asunto ja ostaa osamaksulla uudehko auto. Minna asuu vaatimattomammin ja ajelee 10 vuotta vanhalla autolla.
Minna ja Mikko alkavat seurustella ja muuttavat myöhemmin yhteen. Nyt se, että Mikko ajaa sillä kivalla autolla (jolla ajaisi vaikkei Minnaa olisi tavannutkaan) ja Minna sillä samalla vanhalla, onkin taloudellista väkivaltaa. Ja jos Mikolla jää palkasta säästöön vaikka 500 euroa ja Minnalla 25 euroa, se tekee Mikosta sian joka ei rakasta Minnaa. Mikko on ymmällään näistä sikasyytöksistä, mutta järkevää perustelua ei kuulu.
Myöhemmin heille syntyy pari lasta joiden kanssa Minna jää ilomielin kotiin yhteensä 5 vuodeksi. Tänä aikana Mikko maksaa asumiskulut, laskut, suurimman osan ruoista sekä esim. Minnan järjestämät lastenvaatekutsut joilla tilataan yleensä satojen eurojen edesta lastenvaatteita vaikka kaappiin ei tahdu mahtua entisetkään.
Eron koittaessa Minna on mielestään mahdollistanut Mikon urakehityksen ja vaatii isoa siivua omaisuudesta (josta ei ole tähänkään asti maksanut juuri mitään). Mikko on itsekäs kun on keskittynyt omaan urakehitykseensä.
Selittäkää nyt ihan oikeasti tämä teidän logiikka. Minusta tuo Minna on tuossa ollut koko ajan saamapuolella: mukava elintaso, piiiitkä tauko työelämästä, mukavasti vapaa-aikaa ja erotessa puolet omaisuudesta.
Kuule Mikko, minkä ihmeen takia olet mennyt Minnan kanssa yhteen? Eikö teillä tullut missään vaiheessa puheeksi toistenne ammatit? Ette suunnitelleet taloutta millään tavalla? Avioehtoa teillä ei ole, se kävi kommentistasi selville.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.
Mikollahan lapset tuntuvat olevan taakka eikä hän heistä kauheasti tunnu välittävän, kun Mikko tahtoo, että lapset laitetaan jo vauvaikäisenä hoitoon. Noin miljoonannen kerran: älkää tyytykö kehenkään. Lopputuloksena on vain harmia, joten kannattaa odottaa siihen asti, että löytyy se itselle sopiva kumppani. Jos Mikko nyt välttämättä Minnan haluaa, niin Mikko voi vaikka ruveta tekemään osapäivätöitä, niin tulotaso on sitten sama Minnan kanssa.
Kyllä te elättinaiset olette kovia lukemaan rivien välistä. Miten Mikolle lapset on taakka, jos Mikko maksaa lasten elämisen (plus isomman päivähoidon, Minna jaksoi hoitaa kotona vain yhtä kerrallaan kuten tänä päivänä on tapana), on kaiken työltä liikenevän aikansa lasten kanssa ja mahdollisti puolisolle viiden vuoden kotona olon jolloin tältä ei puuttunut mitään? Näyttäkää yksikin nainen joka on tarjonnut saman miehelleen.
Itse kirjoitit, että Minna oli lasten kanssa kotona viisi vuotta, joten älä viitsi muutella tarinaa matkan varrella. Lapset on vielä pieniä vanhempainvapaan loppuessa, ne ei osaa kävellä eikä puhua. Sen lisäksi monella on vielä yöt rikkonaisia. Jos Mikko jaksaa valvoa yöllä lasten kanssa ja tehdä päivätyötkin kunnialla, niin kiva, että Mikko pärjää vähällä unella. Yksikään nainen ei voi tarjota miehelle samaa, sillä lapsen synnyttäminen on isoon leikkaukseen verrattavissa oleva asia ja vaatii toipumisajan.
Näin keskustelun ulkopuolisena haluan kysyä että millä tavalla se on tasa-arvoista jos mies maksaa koko perheen elämän ja nainen pakottaa tekemään puolet kotitöistä jonka jälkeen nainen vaatii käyttörahaa itselleen kun hänen täytyy päästä harrastamaan asioita kodin ulkopuolelle?
Vierailija kirjoitti:
On taloudellista väkivaltaa vaatia toisen tienaamia rahoja itselleen sen vuoksi, että ollaan jossain parisuhteessa.
Lisäksi se on hyvin vanhanaikaista. Naiset, tervetuloa 2020-luvulle!
Mistä amisten suosimasta kantisräkälästä oikein sä näitä vaatijanaisia oikein bongailet? Omien kokemusten mukaan rahaa pitää pikemminkin tyrkyttää, kun toinen on liiankin säästeliäs. Kuitenkaan siitä rahasta ei ole tuhkana enää kummallekaan hyötyä.
Miten jos pienituloinen sairastuu, ei ole oikeutta toimeentulotukeen yhteisten tulojen perusteella. Tulee iso sairaalalasku. Meneekö ulosottoon kun kumppani ei yksin pysty sitä maksamaan?
Miksi muuten esimerkiksi tt-tuessa ja asumistuessa lasketaan perheen tulot yhteen ihan lain mukaan?
Miksi Kela olettaa, että tulot ovat perheen yhteisessä käytössä?
Tässä Kelalla on logiikka, että toinen osallistuu pienempituloisen kuluihin yhdessä asuessa.
Pienituloinen ei saa tt-tukea jos yhteisessä taloudessa asuu toinen suurempituloinen, yhteiset tulot vaikuttavat.
Muutenhan tt-tuki ym. laskettaisi yksilökohtaisesti Kelan laskelmassa. Näin ei ole.
Kuten tämä loputtoman pitkä ketju osoittaa, on hieman haasteellista, voisiko sanoa mahdotonta, löytää naista joka ajattelee raha-asioista järkevästi (kumpikin tienaa omansa, yhteiset menot puoliksi). Se on vaan tyydyttävä Minnoihin jos meinaa perheen saada, ja moni mies jättäytyy tästä leikistä ihan omasta halustaan pois, ymmärrettävästi. Vai miksi valitetaan päivittäin miten miehet ei halua sitoutua? Mitä ihmettä mies esim. tuosta Minnan kaltaisesta naisesta saa? Lapset joo, mutta ihan yhtä lailla onnekas mies saa lapset hyvin koulututetun, itsestään huolta pitävän hyvätuloisen naisen kanssa ja tällöin perhe-elämä on varmasti harmonisempaa.