Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?

Voi apua.

No kerro mitä se tarkoittaa. Ilman Googlea. Joku toinen mainitsi, että jylhä pitäisi olla tuttu Jylhäkallion myötä.

En todellakaan usko, että meidän perheen hikketeinitkään tietäisivät sanan kaikkia merkityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Ennen kuin kukaan alkaa puhua bloggaajista, voisi miettiä tietääkö asiasta oikeasti yhtään mitään. Jos ymmärrys bloggaamisesta perustuu iltapäivälehtien klikkiotsikoihin, kannattaa hetkeksi laskea se kirja pöydälle ja vähän tutustua tähänkin aiheeseen syvällisemmin. Esim. LinkedInistä löytyy asiantuntijoita, joiden blogit vetävät laadun puolesta vertoja ammattikirjailijoille. Bloggaajia hekin silti ovat.

Ovat toki ja luen itsekin kiintoisia blogeja. Mutta joskus näin listaa suosituimmista blogeista, niin kyllä ne valitettavasti aika tyhjäpäistä hommaa ovat. - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?

Voi apua.

Voi apua! En nähtävästi ymmärrä lukemaasi, kun kyselet onko Jylhäkallio Leijonakuninkaasta. Juurihan tuosta kirjoitettiin, että se on Leijonakuninkaasta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille luettiin aikoinaan tosi paljon ja oppivat lukemaan aikaisin ja puhumaan monipuolisesti. Mutta heti Harry Potterin ilmestyttyä alkuperäiskielellä , siinä 10 vuotiaina, alkoivat lukemaan kirjansa englanniksi. Nyt kun he ovat aikuisia lukevat he kaikki kirjansa englanniksi. Määräysvaltani ei enää riitä , vaikka olen heitä myös kehottanut lukemaan äidinkielelläänkin. suomalaista tekstiä.

Omalla tyttärelläni oli sama, että heti kun kielitaito riitti, niin alkoi lukea kirjat englanniksi. Hänelläkin se oli juuri tuossa ennen kuin ehti täyttää 11 ja hassusti ennen kuin koulussa alkoi englannin opetus. Pari vuotta ennen kouluunmenoa oli englanninkielisessä päiväkodissa ja sen jälkeen hän imuroi sen englannin jostain Internetin syövereistä siinä määrin, että kasvoi se taito millä kirjoja luetaan. Ihan alkuun ei Harry Potter sujunut, siihen tarvittiin Percy Jackson väliin. 

Ei tämä poissulkenut suomenkielisten kirjojen lukemista. Mutta kun elettiin aikaa, jolloin Percy Jaksoneistä ilmestyi vielä uusia osia, niin tietenkin halusi lukea ne heti, eikä odottaa suomenkielistä käännöstä. Jossain vaiheessa hän jopa käänsi Percy Jacksonia luokkatoverille, mutta taisi aika pian huomata, että liian työlästä ja kaveri joutui sitten odottamaan suomennosta :-D

Englanninkielisiä kirjoja oli paljon laajemmin saatavilla Kindleen ja ne olivat paljon halvempia kuin suomalaiset käännökset. Ei ollut kyse mistään suomen kielen hyljinnästä, vaan halusta lukea kirjoja, joita ei ollut suomeksi saatavilla. Tai ihan siitä, että voi lukea alkuperäisellä kielellä käännöksen sijaan.

Hyvä suomen kielen taido on ehdottoman tärkeä, mutta englantikin on hyvä olla sillä tasolla, että pystyy kivuttomasti lukemaan englanninkielisiä oppikirjoja ja myös tuottamaan englanninkielistä asiatekstiä. 

Itsellänikin on ollut kausia, jolloin olen lukenut vain englanninkielisiä kirjoja ja vähän karsastanutkin kotimaisia. Se oli joku vaihe nuorena aikuisena, joka kesti aikansa. En huolestuisi, jos lapsille tulee tällainen vaihe jossain kohtaa elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Alanuolien määrästä päätellen täällä on paljon opettajia paikalla. Voisiko joku teistä hieman avata aihetta: miksi ei ole opettajien vastuulla opettaa oppilaita lukemaan?

Oppilaat osaavat lukea, toki lukunopeus voi vaihdella ja sitä voi harjoitella Suomen ilmaisten kirjastojen tarjonnalla.

Ongelmana on se, että vähän lukevien oppilaiden sanavarasto on niin kapea, että he eivät ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin. Sisältöä koskeviin kysymyksiin vastataan väärin.

- ohis

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Aloitin peruskouluni 1978 pienessä n. 30 oppilaan kyläkoulussa.

Koulussa oli 2:n kirjakaapin verran lainattavia kirjoja ja ne olivat aika ahkerassa käytössä.

3 etsivää- sarjaa ja jotain Huckleberry Finnin seikkailuja lukivat myös monet kuutosen arvosanoja saavat ja jälki-istuntotilastoja johtavat oppilaat(jossain välissä seinällä oli häpeälista, johon merkittiin oppilaiden pienemmät ja isommat rikkeet ja rangaistukset)

Oli toki myös niitä, joita lukeminen ei kiinnostanut.

1989, kyläkoulu, 50 oppilasta, kirjahylly. Kukaan ei lukenut kuin pakosta, kirjapäivänä muistan yhden kuutosen oppilaan valinneen kirjaksi Aku Ankan.

Minä luin 60-luvulla sen kyläkoulun kirjakaapin puhki. Ei siellä maalla lukutoukkia arvostettu. Oli hyve kun oppi aikaisin lukemaan, mutta oli paheellista käyttää sitä lukutaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Alanuolien määrästä päätellen täällä on paljon opettajia paikalla. Voisiko joku teistä hieman avata aihetta: miksi ei ole opettajien vastuulla opettaa oppilaita lukemaan?

Koska asetit oppijan objektiksi, opetuksen kohteeksi. Oppiminen on oppijan tavoitteellista ja aktiivista toimintaa. Opettaja luo mahdollisimman hyvät olosuhteet, motivoi ja jakaa opittavan asian järkeviin osioihin sekä ohjaa oppimisen taitojen kehittymistä, mutta opettaja ei voi pakottaa ketään oppimaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Artikkelin opettajat ovat yläasteen opettajia, siis 7-9 luokkia opettavia. Miksi lasten lukutaidottomuudesta ja heikosta sanavarastosta pitäisi syyttää heitä kun äidinkielen opetus aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa eli Päiväkodeissa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Sitten toisaalta englantia osataan lähes kuin natiivit. Väkisinkin äidinkielen termit hakusessa, näin ainakin meillä.

Mihin sitä suomen kieltä tarvitsee? Suomi kuuluu kaikille. Ulkomaalaísten osuus Suomessa on kasvanut joka ikinen vuosi vuodesta 1990 lähtien. Suomi on historiaa, ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?

Voi apua.

Voi apua! En nähtävästi ymmärrä lukemaasi, kun kyselet onko Jylhäkallio Leijonakuninkaasta. Juurihan tuosta kirjoitettiin, että se on Leijonakuninkaasta.

Voi en nähtävästi ymmärtänyt, kun siinä lukee vain ”jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?

Voi apua.

No kerro mitä se tarkoittaa. Ilman Googlea. Joku toinen mainitsi, että jylhä pitäisi olla tuttu Jylhäkallion myötä.

En todellakaan usko, että meidän perheen hikketeinitkään tietäisivät sanan kaikkia merkityksiä.

Ohis: kysyin juuri 8-vuotiaalta pojalta, mitä tarkoittaa jylhä. Hän vastasi, että jokin kaunis suuri asia, mikä on luonnon eikä ihmisen tekemä.

Enkä pidä tuota 8-vuotiasta mitenkään hikkenä, enemmän futari. Mutta kotona on kyllä luettu aina.

Aikanaan alakoulussa luettiin kirjan kappaleita vuorotellen ääneen. Tehdäänkö tällaista enää?

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Jylhä = komea, upea, hämmästyttävä

Esim. "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,"

(Keski-Suomen kotiseutulaulu)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaankin sanavaraston hupenemista on oikeastikin tapahtunut, mutta on myös syytä ymmärtää, että kieli ja kulloinkin laajasti käytössä oleva sanasto myös muuttuvat. Kumpikaan esimerkin sanoista "huveta" ja "jylhä" eivät ole nykyään puhekielessä yleisiä. Sen sijaan nykylapset tuntevat monia sellaisia sanoja, joita ei ollut edes olemassa 30 vuotta sitten. Tämä on luonnollista, ja näin on aina ollut; toki muutosnopeus voi nykyisin olla hieman suurempi kuin ennen internetin aikaa.

Luin aamulla tuon jutun ja kysyin saman tien tokaluokkalaiseltani mitä tarkoittaa jylhä ja huveta. Tiesi tietysti, kiitos Aku Ankan, siitä oppii todella hyvää suomen kieltä.

Juu, onneksi Aku Ankka pelastaa paljon! Siinä on todella panostettu monipuoliseen sanavarastoon.

Miina ja Manu on myös hyvä! Siinä on joskus aika pitkiä virkkeitä ja sanoja ja rikasta kieltä. Joskus ihmettelin, miksi siinä on niin vaikeaa kieltä, kun eiväthän pikkulapset sitä ymmärrä. Aika pian kuitenkin tajusin, että juuri siitähän he pian oppivat. 4-vuotias on kovin oppivainen, ja pian käyttää sujuvasti muotoja ”palattuaan” ja ”voidakseen” ja tuntee vanhan ajan maataloussanastoakin :D

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Kyllä me aikuisetkin tartumme. Itselläni on käytössä Storytel josta kuuntelen ja luen kirjoja päivittäin. Viimeisen kuukauden aikana olen kuunnellut 12 kirjaa ja lukenut 4. Romaaneja näistä oli 10, kaikki luetut olivat romaaneja. Juuri tein aloituksen tänne huonoista suomentajista koska lapsille juuri ääneen lukemani Ajan pyörän johdanto-osa Uusi kevät, oli kieleltään aivan käsittämätöntä sontaa. Sudella oli yhdessä lauseessa turpa ja toisessa kuono, lampaalla oli turpa, aikamuodoista on mahdoton pysyä kärryillä, koska suomentaja käytti verbiä ”voida” aivan kaikessa mahdollisessa ja mahdottomasta. Laittaisin siis osan syystä myös sinne kustantamoihin - kuinka moni nuori jaksaa lukea kirjaa josta ei saa suomeksi mitään selvää?

Toisen kirjoittajan tekstiin vastatakseni, meilläkään eivät lapset suostu lukemaan kirjoja. Olemme kaksikielinen perhe jossa toinen vanhempi on kirjailija, toinen lukihäiriöinen ja lukihäiriö on periytynyt esikoiselle. Kuopus lukee sujuvasti, mutta ei siitä pidä. Siksikin tykkään lukea heille lähes päivittäin ääneen vaikka ovat jo koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Alanuolien määrästä päätellen täällä on paljon opettajia paikalla. Voisiko joku teistä hieman avata aihetta: miksi ei ole opettajien vastuulla opettaa oppilaita lukemaan?

Oppilaat osaavat lukea, toki lukunopeus voi vaihdella ja sitä voi harjoitella Suomen ilmaisten kirjastojen tarjonnalla.

Ongelmana on se, että vähän lukevien oppilaiden sanavarasto on niin kapea, että he eivät ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin. Sisältöä koskeviin kysymyksiin vastataan väärin.

- ohis

Artikkelissa puhuttiin peruslukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä. Minusta noiden taitojen opettaminen olisi opettajan vastuulla. Miten oppilas edes voi alkaa lukea kirjoja itsenäisesti, jos lukutaito on puutteellinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Sitten toisaalta englantia osataan lähes kuin natiivit. Väkisinkin äidinkielen termit hakusessa, näin ainakin meillä.

Hm, natiivin tasoinen englanti ei kyllä välttämättä ole suurikaan saavutus… Toisinaan suomalainen taitaa englannin oikeinkirjoituksen paremmin kuin amerikkalainen…

Jos suomalainen lapsukainen ei osaisi kirjoittaa ja puhua englantia natiivilla tasolla niin ei sillä penskalla olisi lupaa puhua ja kirjoittaa sitä kieltä. Kyllä se lupa kirjoittaa ja puhua on ansaittava. Natiivi taso saavutetaan kun pidetään rima mahdollisimman korkealla ja ehdottomana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Jylhä = komea, upea, hämmästyttävä

Esim. "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,"

(Keski-Suomen kotiseutulaulu)

Ei järvi kyllä voi olla jylhä. Joku metsä voi olla. Pimeä, pelottava ja tiheä. Tai korkea hankalapääsyinen vuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Sitten toisaalta englantia osataan lähes kuin natiivit. Väkisinkin äidinkielen termit hakusessa, näin ainakin meillä.

Hm, natiivin tasoinen englanti ei kyllä välttämättä ole suurikaan saavutus… Toisinaan suomalainen taitaa englannin oikeinkirjoituksen paremmin kuin amerikkalainen…

Jos suomalainen lapsukainen ei osaisi kirjoittaa ja puhua englantia natiivilla tasolla niin ei sillä penskalla olisi lupaa puhua ja kirjoittaa sitä kieltä. Kyllä se lupa kirjoittaa ja puhua on ansaittava. Natiivi taso saavutetaan kun pidetään rima mahdollisimman korkealla ja ehdottomana.

Ehdottomasti juuri näin! Jos katsot natiiveita, niin harvoin he lapsena mitään puhuvat. Yleensä vasta aikuisena alkavat tulla ensimmäiset sanat, kun muoto ja sisältö ovat briljantisti kohdallaan. *sarkasmi*

Ongelma on myös koulussa. Nykyperuskoulussa ei vaadita lukemista ja kirjoittamista samalla tavalla kuin ennen vaikka kyse on perustaidoista.