Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä huomasin jo kauan sitten, että mun neljävuotiaalla oli parempi sanavarasto ja ilmaisutaito kuin monilla bloggareilla. 😆

Eli kyllä se vaikuttaa tietysti, paljonko ja mitä lapselle luetaan, mutta myös miten ja mitä puhutaan. Joillakin on vain käsittämättömän rajoittunut kyky puhua.

Ja silti nämä bloggarit tienaavat enemmän kuin sun muksusi tulee koskaan tienaamaan. Tästähän siinä on kyse. Nykyaikana menestyminen lähtee ihan muusta kuin lukemisesta ja laskemisesta.  

Niin ja se menestyminen on tärkeämpää kuin säällinen yleissivistys ja vaikka yleiset käytöstavat ja moraali, SIITÄ on kyse. Tietysti ennenkin haluttiin tienata ja saada hyvä elintaso, muttei minkä vaan kustannuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Juuri kirjastojen takia kustantamojen myyntitilastoista ei suoraan näe, paljonko luetaan. Suurkuluttajilla ei kaikilla riittäisi rahat, jos jokainen luettava kirja olisi ostettava. Kirjaston käyttöön tottumaton, satunnainen lukija käykin sitten herkemmin kirjakaupassa, kuvittelisin.

Mutta olen samaa mieltä, tosi harvat ihmiset oikeasti lukevat mitään vaikka kauhistelevat nuorison lukemattomuutta.

Olen lukenut kuukauden aikana 3 romaania, 1 elämäkerran ja 1 tietokirjan ("Faktojen maailma" -  suosittelen kaikille).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaankin sanavaraston hupenemista on oikeastikin tapahtunut, mutta on myös syytä ymmärtää, että kieli ja kulloinkin laajasti käytössä oleva sanasto myös muuttuvat. Kumpikaan esimerkin sanoista "huveta" ja "jylhä" eivät ole nykyään puhekielessä yleisiä. Sen sijaan nykylapset tuntevat monia sellaisia sanoja, joita ei ollut edes olemassa 30 vuotta sitten. Tämä on luonnollista, ja näin on aina ollut; toki muutosnopeus voi nykyisin olla hieman suurempi kuin ennen internetin aikaa.

Luin aamulla tuon jutun ja kysyin saman tien tokaluokkalaiseltani mitä tarkoittaa jylhä ja huveta. Tiesi tietysti, kiitos Aku Ankan, siitä oppii todella hyvää suomen kieltä.

Meillä ei Aku Ankkaa Lue juuri muut kuin me aikuiset, lapset valittavat etteivät jaksa sitä lukea kun lehti on liian pitkä ja siinä on liikaa sanoja.

No siitähän tässä ongelmassa on kyse; ei lueta kun on liian vaivalloista ja vierasta.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän isolle joukolle näyttää olevan vaikea myöntää, että ihan kantislapsillakin voi olla lukemisvaikeuksia. Sen sijaan että yritetään löytää siihen ratkaisuja, valitetaan maamulapsista. Tän aiheen keskustelut on oikeasti aika turhia, kun suuri osa keskustelusta on eriasteista öyhötystä.

Varissuomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee. Jos vanhemmat eivät lue lapsille ja tutustuta heitä kirjojen maailmaan niin koululla on vaikea työ korjata asia. Kotona pitäisi oppia muitakin pitkäjänteisyyttä vaativia asioita. Ihan vaikka lautapelien pelaaminen jne asiat opettavat lapselle keskittymistä, sääntöjä ja pitkäjänteisyyttä. Jos lasten kanssa ei tehdä mitään (lue: vanhemmat viettävät aikansa netissä ym) ja lapset viettävät vapaa-aikansa miten haluavat niin huonot eväät saavat koulua ja elämää varten.

Miksi tässä maassa sitten maksetaan helvetisti veroja kouluja varten jos kerran kotoa lähtee?????

Mitä helvettiä te opettajat teette siellä kouluissa???????

Tämä on samaa sarjaa kuin se, jos vanhempien mielestä liikunnalllisen elämäntavan opettaminen olisi koulun asia. Jos kotona vaan istutaan sohvalla ja ajetaan autolla kaikki yli 100 metrin matkat, koululiikunnan pitäisi opettaa yhtäkkiä lapsia liikkumaan joka päivä riittävän määrän ja vieläpä nauttimaan siitä.

En ole tuo, jolle vastaat, ja ymmärrän vertauksesi, mutta... On se nyt oikeasti kumma, kun 80-luvulla kaikki oppivat lukemaan koulussa ja ilmeisesti omaksuivat jonkinlaisen sanavarastonkin kirjoista, vaikka kotona ei olisi luettu lainkaan! On ihan tuulesta temmattua väittää, että siihen aikaan kaikissa kodeissa olisi vietetty illat yhdessä lukien. Toki Suomessa on hienoa, että vähemmän koulutetutkin ovat lukeneet, on upea kirjastolaitos, lähes kodissa kuin kodissa oli komea kirjahylly jne. mutta käytännössä se lukemisen määrä ei joka kodissa ollut mitenkään suuri. Lapsille saatettiin lukea, mutta ei sen asian tiimoilta ollut ollenkaan sellaista hypetystä kuin nykyisin. Lapset alkoivat lukea, kun itse oppivat koulussa ja kävivät sitten kirjastossa ja koulukirjastossa lainaamassa. Mutta kaikki eivät siis tätä harrastaneet. En syytä tästä yksittäisiä opettajia, mutta suomalaisessa koululaitoksessa opseineen on oikeasti jotain pielessä, jos ei ehditä opetella lukemaan. Minusta tämän saa sanoa ääneen. Ehkä se vanhempien vastuu voisi olla enemmänkin siinä, että lapselle puhutaan, mikä tuntuu minusta itsestäänselvyydeltä, muttei selvästi sitä nykyisin ole!

Höpsis. Kyllä kultaisella 80-luvullakin lasten lukutaidossa oli suuria eroja. Koulussa osa luki sujuvasti ja osalle lukeminen tuotti suuria vaikeuksia.

Itse luin paljon lapsena 80-luvulla. Kävin kirjastossa joka viikko. Kotona luettiin joka ilta iltasatu ja muutenkin lukemista harrastettiin päivittäin. Ennen kouluikää kävin kirjastossa valitsemassa lastenkirjoja vanhempieni kanssa.

Siihen aikaan lähikirjastoja oli enemmän kuin. Niitä ei ollut vielä 90-luvun lama vienyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Eihän painettuja kirjoja osta kukaan, kirjastosta ne haetaan tai e-kirjana.Eikä kirjahylly kai enää ole muodissa.

Minulle kyllä päivän paras hetki on köllähtää illalla sänkyyn lukemaan. Mobiilina tosin.

Katsotaanpa, kuunnellut kaksi, lukemassa toista painettua romaania.

Itse asiassa e-kirjojen myynti on Suomessa selvästi vähäisempää verrattuna muihin maihin. Syynä e-kirjojen verotus, takkuilu ja sekoilu lukulaitteiden kanssa ja niiden kalleus. Äänikirja on ainoa kasvava segmentti. Korona tosin loivensi printin syöksylaskua.

Täälläkö on yleinen käsitys se, että ryhmä nimeltä muuttajatmaahan on niitä, jotka pärjäävät kouluissa tänä päivänä? Lukevat Waltaria ala-asteiässä, jne. ? Osaavat lukea ja laskea ennen kuin aloittavat koulunkäynnin?

Älkää viitsikö kirjoittaa pashaa.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin sivistys oli vielä voimissaan, ja esim. vielä ysärillä ei ollut mitenkään ok olla sivistymätön juntti, sitä peiteltiin. Aiemmin ajateltiin, että köyhän ja kouluja käymättömänkin pitää sivistää itseään pysyäkseen yhteiskunnan kelkassa.

Sitten tuli 2000-luku, ja tuli muotiin olla moukka ja juntti. Että ollaan nakkimuki kourassa ja huudetaan ilman paitaa että öööyyy! Joidenkin mielestä tämä on sitä Aitoa ja Rehellistä käytöstä, Tavallista Kansaa vs. Helsingin herrat. Ihmiset LEUHKIVAT sivistymättömyydellään ja junttiudellaan. Huonot käytöstavat ovat aitoutta ja räväkkyyttä. Tiede on skeidaa, kun Minä Itse otin selvää ja tiedän paremmin. Nämä vanhemmat eivät lue, eivätkä heidän lapsensa lue, koska se on herraskaista, eikä persu myy persettä. Tästä syystä persujen sisälukutaito ja kirjoitustaidot ovat onnettomat. ”Elämme turanniassa Jeesus Ilja”.

Viestisi alku oli lähes asiaa. Tämän jälkeen viesti meni niin paksuksi että epäilen sinun viettävän liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa. Tuo tekee ihmisistä äänekkäämpiä, he kokevat olevansa voittajaheimoon kuuluvia. Todennäköisesti yksi syy miksi myös lapsista kasvaa yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin sivistys oli vielä voimissaan, ja esim. vielä ysärillä ei ollut mitenkään ok olla sivistymätön juntti, sitä peiteltiin. Aiemmin ajateltiin, että köyhän ja kouluja käymättömänkin pitää sivistää itseään pysyäkseen yhteiskunnan kelkassa.

Sitten tuli 2000-luku, ja tuli muotiin olla moukka ja juntti. Että ollaan nakkimuki kourassa ja huudetaan ilman paitaa että öööyyy! Joidenkin mielestä tämä on sitä Aitoa ja Rehellistä käytöstä, Tavallista Kansaa vs. Helsingin herrat. Ihmiset LEUHKIVAT sivistymättömyydellään ja junttiudellaan. Huonot käytöstavat ovat aitoutta ja räväkkyyttä. Tiede on skeidaa, kun Minä Itse otin selvää ja tiedän paremmin. Nämä vanhemmat eivät lue, eivätkä heidän lapsensa lue, koska se on herraskaista, eikä persu myy persettä. Tästä syystä persujen sisälukutaito ja kirjoitustaidot ovat onnettomat. ”Elämme turanniassa Jeesus Ilja”.

Oih olinkin unohtanut Jeesus Iljan, kiitos nauruista. Menenpä katsomaan klipin taas!

Mä oon itse ollut lapsesta lähtien ns. "lukutoukka" ja oon aina löytänyt aikaa lukemiselle. Ihan siitä asti kun mun tytär oli taaperoiässä, oon vienyt häntä kirjastoon viikottain ja ilokseni olen saanut huomata että hänkin rentoutuu ja "matkustaa" lukemalla rajattomasti uusiin maailmoihin. Tytär on nyt 15v ja lukee pari kirjaa ihan joka viikko kuten minä itsekin. Meillä myös keskustellaan paljon yhteiskunnallisista asioista, uskonkin näiden kahden asian olevan hieman yhteyksissä toisiinsa. Sivuhuomautuksena: ihan duunariammatissa ollaan eikä mitään aatelisia. :)

Mieheni ei lue kirjoja ikinä mutta muistaa usein kommentoida tyttärelle miten hieno harrastus lukeminen on vaikka ei itse luekaan.

Tuntuu että oon onnistunut jossain kun tuo lukeminen on lapselle aidosti mielekästä ja keskustelutaitoakin on huolimatta teini-iän myllerryksestä. Tytär saa hyviä arvosanoja koulusta kautta linjan ja lukemisella on varmasti ollut vaikutuksensa koulutyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Kolme romaania + runsaasti tietokirjallisuutta pätkittäin (liittyy opiskeluun).

Lisään listaani vielä ainakin kolme äänikirjaa (romaania), joita "ahmin" kotitöitä tehdessä.

Ei aina auta aikuisen esimerkki, lapselle lukeminen ja kirjojen hankkiminen lapselle.

Olen näotä kailkia tehnyt, eikä yksikään lapsistani ole lukutoukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Kuitenkin lähes jokaiseen asiantuntijatehtävään on ylitarjontaa hakijoista. Viihdealalla työtilanne on vielä onnettomampi. Sen sijaan lääkelaskut viidennellä yrittämällä oikein saanut lähihoitaja työllistyy varmasti.

Korkeasti koulutetut ovat huomattavasti harvemmin työttöminä kuin ammatillisen koulutuksen saaneet.

Joo, keskimäärin ehkä, en tiedä. Mutta joka koulutusasteella on keskenään ihan erilaisia ja eri tavalla työllistäviä aloja. Jos haluaa työllistyä, lähihoitajakoulutus on kyllä hyvä vaihtoehto ihan siitä riippumatta, että voi olla olemassa amisaloja, jotka eivät työllistä. Yliopistostakin valmistuu sekä lääkäreitä että "humppatieteilijöitä" (millä en tarkoita, että joku tieteenala olisi turha, mutta työpaikkojen määrä on ihan erilainen). Elämä eletään käytännössä, eikä tilastossa.

Kyllä! Sitten toisaalta englantia osataan lähes kuin natiivit. Väkisinkin äidinkielen termit hakusessa, näin ainakin meillä.

Mä huomaan tuon sanavaraston suppeuden mun velipuolessa. Hän on kolmikymppinen, eikä ole koskaan lukenut kirjaa. Mitä nyt kouluaikanaan saattoi lukea kokeisiin.

Tämä lukemattomuus tarkoittaa myös huonoa yleistietoa.

Kamala sanoa, mutta useimmissa duunariperheissä kirjojen lukemista ei pidetä oleellisena asiana, eikä siihen kannusteta lapsia. Ei koulu voi kaikkea tehdä, vaan vanhempien tulisi myös panostaa lastensa kulttuurisen pääoman saamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisen näkökulman vielä esittäisin, että vanhempien lapsilleen lukemilla kirjoilla on ihan valtava merkitys. Kun kyse on jostain muutaman vuoden ikäisestä, kyse ei edes ole mistään nuorison asenteesta "lukeminen on tylsää" tms. Lapsi kuin lapsi haluaa varmasti edes jossain määrin kuunnella tarinoita vanhempansa kainalossa. Jos lapsi ei jaksa keskittyä pitkään, luetaan sitten lyhyissä pätkissä, kunhan luetaan. Omat teinipoikani ovat juuri näitä, joita ei lukeminen kiinnosta, vaikka osaavatkin sen hyvin. Sanavarasto on kummallakin kuitenkin hyvä, koska olen lukenut heille ihan hirveät  määrät, kun he olivat pienempiä. Ylipäänsä siinä kehittyy käsitys, miten asioita ilmaistaan, mikä on normaali virke jne. Sanavarastossa pitäisi muistaa, että puhe- ja kirjakielessä käytetään aika erilaisia sanoja. Jos ei ikinä lue tai kuule luettua tekstiä, jylhä-tyyppiset sanat jäävät väliin. En itse ainakaan muista, milloin olisin kyseistä sanaa puheessa käyttänyt.

Sinänsä nämä muutokset lukutaidossa ja ylipäänsä kielen tajussa ovat jotenkin hämmästyttäviä, sillä omassakaan lapsuudessani 80-luvulla kaikki eivät todellakaan harrastaneet lukemista (itse olen aina ollut lukutoukka) ja voisin kuvitella, että lapsille lukeminenkaan ei ollut kovin suosittua kaikissa perheissä. Minulle luettiin jonkin verran, mutta duunariperheissä lapsille lukeminen oli ehkä vähän vierasta, ajateltiin, että lukevat sitten itse kun osaavat ja koulu opettaa. Nyt tuntuu, että lapsiin pitäisi panostaa hirveästi, heille pitäisi lainata kirjoja ihan pakostakin, vanhempien pitää lukea ollakseen esimerkkejä, koulussa asiaan pitää paneutua, on kirjailijavierailuja, lukudiplomeja jne. jne., mutta silti suuri osa lapsista putoaa täysin kärryiltä. Mistä on kyse? Nykyvanhemmat eivät tässä ole mielestäni sen laiskempia kuin ennenkään.

Moni on kai käyttänyt jylhä-sanaa viimeksi puhuttaessa maskikaupoista. 

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Luen liian vähän nykyään, mutta lapsena lukemalla on ainakin rakennettu hyvä pohja. Kauhistuttaa ajatella mitä käy lapsille, jotka eivät sitä pohjaa saa.

Kuukauden sisään en ole ehtinyt lukea kuin yhden romaanin, lokakuussa luin neljä. En osta kirjoja lähes koskaan pitkälti tilanpuutteen vuoksi ja olen hyvin kiitollinen kirjastoista.

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Juuri kirjastojen takia kustantamojen myyntitilastoista ei suoraan näe, paljonko luetaan. Suurkuluttajilla ei kaikilla riittäisi rahat, jos jokainen luettava kirja olisi ostettava. Kirjaston käyttöön tottumaton, satunnainen lukija käykin sitten herkemmin kirjakaupassa, kuvittelisin.

Mutta olen samaa mieltä, tosi harvat ihmiset oikeasti lukevat mitään vaikka kauhistelevat nuorison lukemattomuutta.

Olen lukenut kuukauden aikana 3 romaania, 1 elämäkerran ja 1 tietokirjan ("Faktojen maailma" -  suosittelen kaikille).

Kirjastotätinä sanoisin, että ihmiset lukevat tosi paljon.

Mutta näenkin vain sen lukevan kansanosan toimessa :)

Vierailija kirjoitti:

Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.

Tuota vuodenaikojen tietämättömyyttä itsekin hämmästyin, mutta sehän olikin vain yksittäinen yksilö. Kyllähän niitä edelleen jauhetaan eskarista alkaen. Jos joku on onnistunut välttymään niiltä, on ehkä ollut paljon poissa tai ehkä vain ei ole kuunnellut koulussa paljoakaan.

Meidän koulussa esimerkiksi eskarista ekaluokkaan (ehkä vielä toka) katsotaan joka päivän alkajaisiksi yhdessä päivämäärä ja viikonpäivä ja käydään läpi sen päivän ohjelma. Luokan seinällä on valtava vuodenaikaympyrä havainnollistavine kuvineen ja viisareineen, joka näyttää kulloistakin vuodenaikaa.

Ja tietysti kotonakin on hyvä jutella lapselle arkisista asioista. Ihan vain selostaa ääneen, mitä ollaan tekemässä, mitä aiotaan tehdä, millaiselta sää näyttää, jokohan tietää kevättä kun on niin lämmintä jne.