Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Lapset viettävät parivuotiaasta asti aikansa kaikenmaailman rakkineiden äärellä, eikä keskitys riitä enää kirjojen lukemiseen. Sanavarasto ei myöskään kehity siitä syystä, että lapsilla on yhä vähemmän aitoa kommunikointia aikuisten kanssa. Pienelle lapselle lykätään jo kehdossa viihdykkeeksi tabletit sun muut ja kommunikaatio jää vähäiseksi, eikä sanavarato kehity. Lapsen aivot myös saadaan näin koukuttumaan varhaisessa vaiheessa laitteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä huomasin jo kauan sitten, että mun neljävuotiaalla oli parempi sanavarasto ja ilmaisutaito kuin monilla bloggareilla. 😆

Eli kyllä se vaikuttaa tietysti, paljonko ja mitä lapselle luetaan, mutta myös miten ja mitä puhutaan. Joillakin on vain käsittämättömän rajoittunut kyky puhua.

Ja silti nämä bloggarit tienaavat enemmän kuin sun muksusi tulee koskaan tienaamaan. Tästähän siinä on kyse. Nykyaikana menestyminen lähtee ihan muusta kuin lukemisesta ja laskemisesta.  

Niin ja se menestyminen on tärkeämpää kuin säällinen yleissivistys ja vaikka yleiset käytöstavat ja moraali, SIITÄ on kyse. Tietysti ennenkin haluttiin tienata ja saada hyvä elintaso, muttei minkä vaan kustannuksella. 

Päinvastoin. Ennen mainitsemasi asiat olivat yläluokan puuhastelua ja tavallinen kansa keskittyi siihen miten sai perheen elätettyä. 

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Vierailija kirjoitti:

En ole yhtään yllättynyt. Tiedän itsekkin perheitä joissa ollaan ylpeitä kun lapsi ei ole käynyt kirjastossa vanhempien kanssa.

Apua, nyt tunsin piston sydämessäni :D Lasten (3- ja 6-vuotiaat) kanssa ei ole tullut juurikaan kirjaston palveluita käytettyä. Lohduttaudun sillä, että meillä on kotona paljon kirjoja, myös lastenkirjoja. Aika usein kauppareissun yhteydessä niitä tarttuu mukaan, kun tulee ohimennen vilkaistua tarjonta ja alepöydät. Oma "kirjastoangstini" juontaa juurensa opiskeluajoille, kun kirjastossa sai lähes asua, olla sormi valmiina näppäimellä varaamassa tarvittavaa opusta ja palautukset olivat kellontarkkoja. Vapaa-ajan lukemistojen palauttaminen puolestaan oli ikuisuusongelma, ja meinasi aina unohtua. Siitäkin huolimatta, että asuin jokusen vuoden pääkirjaston vieressä... No, jahka lapset oppivat itse lukemaan, täytyy kaivaa oma kirjastokortti naftaliinista ja hankkia sellaiset heillekin. 

Itse luin lapsena valtavasti, samoin muutama ystäväni. Väittäisin, että tämä näkyy nimen omaan sanavarastossa ja yleisessä kielen rikkaudessa. Vastaavasti ne, jotka eivät ole lukeneet juuri iltapäivälehtiä kummempaa, käyttävät usein hyvin köyhää kieltä. Omille lapsille olen pyrkinyt puhumaan "kuin aikusille", en halua yksinkertaistaa asioita liikaa. Siinähän se sanavarastokin kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5807803

"Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin."

"Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."

Samaa Suomessa: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2018/05/naisopettajat-sorsivat…

Opettajista 78% on naisia. Miehet maksavat koulut. Herätkää miehet ja vaatikaa nämä opettajat roviolle.

Käy kurkkaamassa arvosanojen kriteerejä. Kokeiden perusteella määräytyy vain pieni osa numerosta. Tuntityöskentely ja näytöt vastaavat suurimmasta osasta. Pojat heittävät nämä usein läskiksi.

Opettajien mielivallasta arvosanojen antamisesta tulee päästä eroon.

Ratkaisu tähän on siirtyminen valtakunnallisiin kokeisiin jotka määräävät arvosanan.

Jos opettajalle nyt jotain valtaa arvosanoihin pitää jättää, niin antakoon vaikka käytösarvosanan.

Minulla on kaksi poikaa. Esikoinen ei ollut vähääkään kiinnostunut koulunkäynnistä yläkoulussa ja sanotaan nyt vaikka joku äidinkieli oli ihan tervanjuontia. Ei riehunut tms., mutta oli täysin tympääntynyt ja passiivinen. Tuli ysiluokan keväällä joku valtakunnallinen koe (olikohan tämä nyt oikea nimitys?) ja koska poika on tosi oikeakielinen ja sanavarasto on laaja (olen lukenut hänelle todella paljon hänen ollessaan lapsi), sai siitä ällistyttävän hyvän arvosanan. Kuopukselle olen myös lukenut todella paljon, mutta hänelle oikeakielisyys on vain jostain syystä paljon vaikeampaa, tulee älyttömiä kirjoitusvirheitä jne. Hän on nyt kasilla ja luulen, että tuollaisessa kokeessa tulee ehkä välttävä tai tyydyttävä arvosana. Hän on tosi motivoitunut opiskelija ja esim. äikässä osallistuu mielellään erilaisiin tehtäviin ja opettajalta tulee wilmaan vähän väliä positiivista viestiä. En suoraan sanoen käsitä, miksi hänen pitäisi automaattisesti saada huonompi arvosana kuin isoveljen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Aloitin peruskouluni 1978 pienessä n. 30 oppilaan kyläkoulussa.

Koulussa oli 2:n kirjakaapin verran lainattavia kirjoja ja ne olivat aika ahkerassa käytössä.

3 etsivää- sarjaa ja jotain Huckleberry Finnin seikkailuja lukivat myös monet kuutosen arvosanoja saavat ja jälki-istuntotilastoja johtavat oppilaat(jossain välissä seinällä oli häpeälista, johon merkittiin oppilaiden pienemmät ja isommat rikkeet ja rangaistukset)

Oli toki myös niitä, joita lukeminen ei kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Jouluna oli aikaa, niin tuli luettua Montaillou - Ranskalainen kylä, Ruhtinas Potemkin ja Katariina Suuri sekä aloitettua Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteesta ja uskonnosta.

Seuraavaksi kasassa odottaa Avaruuden korkeajännityssarja II, Patenttioikeus ja Baalin palatsi ja kuninkaiden suku — Ugaritin jumaltarut. Luulen tarttuvani korkkariin ja katson miten Rocket Reynolds pärjää.

Pääsinpäs keulimaan, saanko nyt 10 pistettä sekä papukaijamerkin ja olen parempi ihminen kuin te muut?

Vakavasti ottaen, meillä lapsien ainoa tapa saada rahaa syksyisen omenoiden ja viinimarjojen keruun lisäksi oli kirjojen lukeminen.

Rasmus Nalle ja korkeajännitys oli kaksi euroa, Pekka Töpöhäntä, Petoveto 5, Jerry Cotton, Valkoinen torakka, heppakirjat sun muut vitosen.

Hornblower lähtee merille, Tuntematon sotilas ja The savage tales of Solomon Kane kympin.

Valitsemalla aluksi lapsille mieleistä, helppoa luettavaa, palkitsemalla siitä sekä juttelemalla kirjojen ja sarjisten sisällöstä kaikessa rauhassa lukemisesta ei tullut mitään pakkopullaa.

Melko toimiva, laiskahkon miehen ratkaisu ongelmaan.

Ihmiset eivät jaksa lukea lehtiäkään.

Eurooppa on auringonlaskun maanosa, he sanovat. Hyvät ajat Euroopassa kasvattivat monta pehmeää sukupolvea peräjälkeen alkaen suurista ikäluokista, joiden elinaikana kaikkialla länsimaissa tapahtui valtava elintason nousu. He tuudittautuvat siihen, että p a s kaaks tässä, palkka juoksee ja kasvaa, minä ostan uuden auton ja lennän ulkomaille.

Nyt me ollaan sitten niin täydellisessä pullamössövaiheessa, ettei ihmiset tunne edes kelloa tai vuodenaikoja, koska ”mitä välii?”, Tubesta ja TikTokista tulee uusi video, olipa kellonaika mikä hyvänsä.

Ehkäpä parin sadan vuoden päästä Eurooppa nostaa taas päätään.

”Hard times create strong men, strong men create good times, good times create weak men, and weak men create hard times.”

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Sitten toisaalta englantia osataan lähes kuin natiivit. Väkisinkin äidinkielen termit hakusessa, näin ainakin meillä.

Hm, natiivin tasoinen englanti ei kyllä välttämättä ole suurikaan saavutus… Toisinaan suomalainen taitaa englannin oikeinkirjoituksen paremmin kuin amerikkalainen…

Vierailija kirjoitti:

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Ennen kuin kukaan alkaa puhua bloggaajista, voisi miettiä tietääkö asiasta oikeasti yhtään mitään. Jos ymmärrys bloggaamisesta perustuu iltapäivälehtien klikkiotsikoihin, kannattaa hetkeksi laskea se kirja pöydälle ja vähän tutustua tähänkin aiheeseen syvällisemmin. Esim. LinkedInistä löytyy asiantuntijoita, joiden blogit vetävät laadun puolesta vertoja ammattikirjailijoille. Bloggaajia hekin silti ovat.

Nykynuoriso ei enää lue kirjoja. Itse aloitin aktiivisen kirjojen lukemisen n 16 vuotiaana ja se on jatkunut sen jälkeen. 

X-sukupolven itsekkäät pölvästivanhemmat ovat tehneet samankaltaisia mukuloita. Ei liene ihmettelyyn aihetta, kun kotona ei anneta millekään arvoa eikä aikaa. Lapset hoitaa itse itsensä ja tabletti on lyöty räpylään jo taaperolle, kun se on sitten hiljaa aikuisten ruokailun ajan jos saa tuijottaa ohjelmia. Vähällä vaivalla ei saa isoa tulosta. Sääliksi käy nämä nuoret jotka on jo syntymästään asti olleet vanhemmilleen pelkkä pakkopulla.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Aloitin peruskouluni 1978 pienessä n. 30 oppilaan kyläkoulussa.

Koulussa oli 2:n kirjakaapin verran lainattavia kirjoja ja ne olivat aika ahkerassa käytössä.

3 etsivää- sarjaa ja jotain Huckleberry Finnin seikkailuja lukivat myös monet kuutosen arvosanoja saavat ja jälki-istuntotilastoja johtavat oppilaat(jossain välissä seinällä oli häpeälista, johon merkittiin oppilaiden pienemmät ja isommat rikkeet ja rangaistukset)

Oli toki myös niitä, joita lukeminen ei kiinnostanut.

1989, kyläkoulu, 50 oppilasta, kirjahylly. Kukaan ei lukenut kuin pakosta, kirjapäivänä muistan yhden kuutosen oppilaan valinneen kirjaksi Aku Ankan.

Vierailija kirjoitti:

Pakko kommentoida tätä kirjoituksen kohtaa:

”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”

Lukeeko joku näin? Itse olen lapsesta lähtien sujuvasti hypellyt tylsien kohtien yli. Jos Neiti Etsivissä tai Viisikoissa kuvailtiin liikaa maisemia tai ruokia, siirryin sellaiseen kappaleeseen, jossa oli taas toimintaa. Aikuisenakin jätän joitain osia tekstistä lukematta, ja tästä syystä inhoan äänikirjoja, niissä kun ei voi yhtään edetä omaan tahtiin. Luen romaanin helposti yhdessä tai ainakin kahdessa illassa.

Akateemisessa maailmassa tulee eteen paljon kirjallisuutta, jota ei voi tai pidäkään lukea kannesta kanteen, vaan on opeteltava toisenlainen lukutekniikka: luettava esimerkiksi vain kappaleiden alut ja loput ja etsittävä avainsanoja ja siten ydinkohdat tekstistä. Totta kai ymmärrän, että tätä ennen on pitänyt ylipäätään opetella lukemaan kirjallisuutta, jotta lukutekniikkaa voi muuttaa.

Pointti on se, että kirja käyttöliittymänä ei velvoita lukemaan sanasta sanaan, sivulta sivulle, kannesta kanteen. Ei edes romaani. Kirjallisuutta tuon lainauksen tavoin mystifioiva paatos on omiaan vieraannuttamaan ihmiset kirjallisuuden ääreltä.

Kun opetellaan lukemaan niin todellakin luetaan alusta loppuun joka rivi, lause ja kappale. Näin opitaan lukemaan kunnolla. Sitten kun on opittu ja lukeminen on sujuvaa niin voi hypellä tylsien kohtien yli.

Itse luen systemaattisesti koko kirjan koska hyvä kirja ei ole pelkkä tarina vaan sisältää paljon monikerroksellisuutta ja muutakin kuin juonen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella pelottavaa. Tuo, ettei joku yläkoululainen tiennyt vuodenaikoja kuulostaa uskomattomalta. Tai että kutosluokkalaiset lukevat kuvakirjoja.

Mitä täällä on tapahtunut ja miten tuollaisista ihmisistä voi tulla kunnollisia aikuisia?

Mitä vikaa on kuvakirjoissa?

Tässä esimerkki siitä, ettei osata lukea rivien välistä tai tulkita lukemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?

Voi apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Eihän painettuja kirjoja osta kukaan, kirjastosta ne haetaan tai e-kirjana.Eikä kirjahylly kai enää ole muodissa.

Minulle kyllä päivän paras hetki on köllähtää illalla sänkyyn lukemaan. Mobiilina tosin.

Katsotaanpa, kuunnellut kaksi, lukemassa toista painettua romaania.

Itse asiassa e-kirjojen myynti on Suomessa selvästi vähäisempää verrattuna muihin maihin. Syynä e-kirjojen verotus, takkuilu ja sekoilu lukulaitteiden kanssa ja niiden kalleus. Äänikirja on ainoa kasvava segmentti. Korona tosin loivensi printin syöksylaskua.

Onhan noilla Bookbeateilla sun mulla paljon e-kirjoja tarjolla. Kirjastoillakin on ihan hyvät kokoelmat nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?

Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.

Alanuolien määrästä päätellen täällä on paljon opettajia paikalla. Voisiko joku teistä hieman avata aihetta: miksi ei ole opettajien vastuulla opettaa oppilaita lukemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä huomasin jo kauan sitten, että mun neljävuotiaalla oli parempi sanavarasto ja ilmaisutaito kuin monilla bloggareilla. 😆

Eli kyllä se vaikuttaa tietysti, paljonko ja mitä lapselle luetaan, mutta myös miten ja mitä puhutaan. Joillakin on vain käsittämättömän rajoittunut kyky puhua.

Ja silti nämä bloggarit tienaavat enemmän kuin sun muksusi tulee koskaan tienaamaan. Tästähän siinä on kyse. Nykyaikana menestyminen lähtee ihan muusta kuin lukemisesta ja laskemisesta.  

Niin ja se menestyminen on tärkeämpää kuin säällinen yleissivistys ja vaikka yleiset käytöstavat ja moraali, SIITÄ on kyse. Tietysti ennenkin haluttiin tienata ja saada hyvä elintaso, muttei minkä vaan kustannuksella. 

Päinvastoin. Ennen mainitsemasi asiat olivat yläluokan puuhastelua ja tavallinen kansa keskittyi siihen miten sai perheen elätettyä. 

Olen syntynyt 70-luvulla duunariperheeseen ja samanlaisia oli suurin osa lähiperheistä. Väitän, että köyhälläkin oli kunniansa, ja vaikkei koulutusta juuri ollut, asioiden tietämistä arvostettiin ja peruskäytöstavat olivat kunniassaan (en tarkoita siis latteita korufraaseja vaan ihan sitä miten toisia kohdeltiin). Valtaosa sen ajan ihmisistä olisi ollut aivan kauhuissaan nykymeiningistä, missä voidaan esitellä mitä vaan vehkeitä toisille ja toisia törkeästi haukkumalla ja huijaamalla saa vaan tykkäyksiä, eikä tämä mikään saa tuntua miltään vaan pitää olla siis niin cool. Toki ennenkin oli isojen poikien laulut ja ties mitkä jallut, mutta ne olikin paheellisia, eikä jotain arkipäivää mille lastenkin piti kyllästyneenä haukotella.  Vanhempani eivät todellakaan olisi tehneet mitä vaan perheensä elättämiseksi. Joku p*rseen levittely netissä ei olisi ollut heistä oikeaa työtä.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin sivistys oli vielä voimissaan, ja esim. vielä ysärillä ei ollut mitenkään ok olla sivistymätön juntti, sitä peiteltiin. Aiemmin ajateltiin, että köyhän ja kouluja käymättömänkin pitää sivistää itseään pysyäkseen yhteiskunnan kelkassa.

Sitten tuli 2000-luku, ja tuli muotiin olla moukka ja juntti. Että ollaan nakkimuki kourassa ja huudetaan ilman paitaa että öööyyy! Joidenkin mielestä tämä on sitä Aitoa ja Rehellistä käytöstä, Tavallista Kansaa vs. Helsingin herrat. Ihmiset LEUHKIVAT sivistymättömyydellään ja junttiudellaan. Huonot käytöstavat ovat aitoutta ja räväkkyyttä. Tiede on skeidaa, kun Minä Itse otin selvää ja tiedän paremmin. Nämä vanhemmat eivät lue, eivätkä heidän lapsensa lue, koska se on herraskaista, eikä persu myy persettä. Tästä syystä persujen sisälukutaito ja kirjoitustaidot ovat onnettomat. ”Elämme turanniassa Jeesus Ilja”.

Irwin Goodmanin nuoruus aikaan oli käsissä nakkimukin sijaan kaljapullot, mutta ihan samanlailla huudeltiin ja öyhötettiin silloinkin. Ei Goodmanista olisi muuten tullut kansan suosimaa renttua ja juoppolallia kuten Goodman itseään lauluissaan kuvailee.