Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Vierailija kirjoitti:

Olen itse luovalla alalla, ja ystävissäni on paljon kirjailijoita ja toimittajia. Hekin joutuvat käyttämään hirveästi aikaa, että saisivat lapsensa lukemaan. Meilläkin on samaa. Vaikka olemme joka ilta lukeneet lapselle ja ostaneet hänelle jos jonkinmoisia kirjoja sen lisäksi, että meillä on iso kirjahylly ja luemme paljon itse, niin ei tyttömme vain innostunut lukemisesta. Nyt hän on teini jo, ja entistä vaikeampi houkutella tai pakottaa kirjojen pariin. Hänellä on kuitenkin laaja sanavarasto ja hän kykenee käyttämään vivahteikasta kieltä, mistä on sssnut hyvää palautetta äidinkielen tunneillakin. Samoin tekstinymmärtämisessä pärjää hyvin, ja osaa olla mediakriittinen.

Yritän ajatella, että jotain hedelmää työmme kantaa kuitenkin, ja voihan olla että aikuisena sitten löytää kirjallisuuden viehätyksen.

Erikoinen juttu. Meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia saada lapsia lukemaan eikä ystävilläkän, joilla lukeminen on osa arkea. Lasten kanssa käydään kirjastossa ja viikoittain meillä on uutta luettavaa kirjastosta.

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5807803

"Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin."

"Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."

Samaa Suomessa: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2018/05/naisopettajat-sorsivat…

Opettajista 78% on naisia. Miehet maksavat koulut. Herätkää miehet ja vaatikaa nämä opettajat roviolle.

Käy kurkkaamassa arvosanojen kriteerejä. Kokeiden perusteella määräytyy vain pieni osa numerosta. Tuntityöskentely ja näytöt vastaavat suurimmasta osasta. Pojat heittävät nämä usein läskiksi.

Opettajana kommentoin sivusta, että tuntityöskentelyn arvioiminen on hyvin mielivaltaista. Jos haluaisin, voisin antaa ärsyttävälle tyypille seiskan ja hyvälle tyypille ysin, vaikka osaamiset olisivat samalla tasolla eikä kukaan voisi asialle mitään. Olenhan noudattanut opsia. Jos muutkin toimivat näin, ärsyttävä tyyppi ei pääse pk-seudulla lukioon ollenkaan ja hyvä tyyppi pääsee hyvään lukioon, vaikka osaaminen ysin keväällä oli sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä esimerkkejä sanoista, jotka ovat hyvin monille yläkoululaisille vaikeita:

eines

ilmentyä

lisäaine

silmu

runko

neulanen

Vuosittain kasvava osa yläkouluun tulevista ei osaa viikonpäiviä, kuukausia jne. arkielämän käsitteitä. Olen myös ensimmäistä kertaa tavannut yläkoululaisen, joka ei tiennyt vuodenaikoja. Siis kesä, syksy.... Oli syntyperältään täysin kotimainen.

Nuo sanat vaativat ruuanlaittoa ja metsässä kävelyä, ei niinkään lukemista!

Ja viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat hahmottaa parhaiten paperisesta kalenterista!

Aika surullinen elämä on lapsella jonka pitää opetella kalenterista viikonpäivät, luulisi että oppi itsestään että la ja su on viikonloppu ja ma alkaa koulu ja arki. Sekä että talvella on lunta ja joulu ja kesällä lämmin ja kesäloma. Ja niin edelleen. Eikö teillä kotona puhuta näistä asioista tai lueta lastenkirjoja jos lapsen pitää opetella kalenterista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse pian 18-vuotiaana lukiolaisena oon järkyttynyt tästä, koska yläasteella itsekin huomasin ettei useat luokkatoverini yksinkertaisesti ymmärrä joidenkin tavallisten sanojen merkitystä. Voisikohan kyse olla siitä, etteivät vanhemmat nykyään lue lapsilleen tarpeeksi eikä sanavarasto vain pääse kasvamaan?

Vanhemmat eivät lue tai eivät edes puhu (keskustele) lastensa kanssa. Voi olla, että johtuu pitkistä työ- ja hoitopäivistä. Illalla ei jakseta muuta, kuin laittaa lapsi jonkin ruudun ääreen viihtymään, tehdään ruokaa, syödään ja nukutaan. Lapsi voi olla hyvin rakastettu, ruokittu ja puettu, mutta henkinen sivistys on unohdettu.

Kyllä siinä pitää olla ihan tietoista tekemistä mukana ja tulee ymmärtää erilaisen kommunikoinnin ja kanssakäymisen merkitys lapsen kehityksessä. Mahdollisesti keskustelun, lukemisen ja laulamisen kulttuuri tai sen puuttuminen jatkuu jo toisessa, jopa kolmannessa sukupolvessa. Jo pienistä lapsista huomaa, millaisesta kodista hän tulee. Kouluiässä on työlästä kehittää tottumuksia, joita olisi pitänyt perustaa ja rakentaa syntymästä alkaen.

Tämä on hyvä nosto. Itse en ole lukenut lapsuudessa tai nuoruudessa paljoakaan. Osa syy todennäköisesti jonkinlainen lukuhäiriö, osin kiinnostuksen puute. Olen kuitenkin lapsena päässyt keskustelemaan paljon aikuisten kanssa ja aikuiset ovat haastaneet minua keskusteluissa jo lapsesta lähtien. Koen että tuo on auttanut minua.

Kaikkia lukeminen ei vanhempana vaan jostain syystä innosta, vaikka olisi kuinka luettu lapsena, mutta silti siitä on pelkästään hyötyä, että on edes lapsuutensa ajan altistettu kirjallisuudelle.

Pakko kommentoida tätä kirjoituksen kohtaa:

”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”

Lukeeko joku näin? Itse olen lapsesta lähtien sujuvasti hypellyt tylsien kohtien yli. Jos Neiti Etsivissä tai Viisikoissa kuvailtiin liikaa maisemia tai ruokia, siirryin sellaiseen kappaleeseen, jossa oli taas toimintaa. Aikuisenakin jätän joitain osia tekstistä lukematta, ja tästä syystä inhoan äänikirjoja, niissä kun ei voi yhtään edetä omaan tahtiin. Luen romaanin helposti yhdessä tai ainakin kahdessa illassa.

Akateemisessa maailmassa tulee eteen paljon kirjallisuutta, jota ei voi tai pidäkään lukea kannesta kanteen, vaan on opeteltava toisenlainen lukutekniikka: luettava esimerkiksi vain kappaleiden alut ja loput ja etsittävä avainsanoja ja siten ydinkohdat tekstistä. Totta kai ymmärrän, että tätä ennen on pitänyt ylipäätään opetella lukemaan kirjallisuutta, jotta lukutekniikkaa voi muuttaa.

Pointti on se, että kirja käyttöliittymänä ei velvoita lukemaan sanasta sanaan, sivulta sivulle, kannesta kanteen. Ei edes romaani. Kirjallisuutta tuon lainauksen tavoin mystifioiva paatos on omiaan vieraannuttamaan ihmiset kirjallisuuden ääreltä.

Vierailija kirjoitti:

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Kuitenkin lähes jokaiseen asiantuntijatehtävään on ylitarjontaa hakijoista. Viihdealalla työtilanne on vielä onnettomampi. Sen sijaan lääkelaskut viidennellä yrittämällä oikein saanut lähihoitaja työllistyy varmasti.

Mihin ne edes tarvitsevat koulunkäyntiä kun ammattihaaveena jokaisella on kuitenkin somevaikuttaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5807803

"Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin."

"Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."

Samaa Suomessa: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2018/05/naisopettajat-sorsivat…

Opettajista 78% on naisia. Miehet maksavat koulut. Herätkää miehet ja vaatikaa nämä opettajat roviolle.

Käy kurkkaamassa arvosanojen kriteerejä. Kokeiden perusteella määräytyy vain pieni osa numerosta. Tuntityöskentely ja näytöt vastaavat suurimmasta osasta. Pojat heittävät nämä usein läskiksi.

Ruotissa noin on kiellettyä tehdä. Jos myös lukisit noita linkkejä, niin huomaisit että sama meininki on Suomessa. Erot supistuvat kun arvioidaan nimettömänä.

Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaankin sanavaraston hupenemista on oikeastikin tapahtunut, mutta on myös syytä ymmärtää, että kieli ja kulloinkin laajasti käytössä oleva sanasto myös muuttuvat. Kumpikaan esimerkin sanoista "huveta" ja "jylhä" eivät ole nykyään puhekielessä yleisiä. Sen sijaan nykylapset tuntevat monia sellaisia sanoja, joita ei ollut edes olemassa 30 vuotta sitten. Tämä on luonnollista, ja näin on aina ollut; toki muutosnopeus voi nykyisin olla hieman suurempi kuin ennen internetin aikaa.

Luin aamulla tuon jutun ja kysyin saman tien tokaluokkalaiseltani mitä tarkoittaa jylhä ja huveta. Tiesi tietysti, kiitos Aku Ankan, siitä oppii todella hyvää suomen kieltä.

Opin itsekin juuri uuden sanan uusimmasta Akusta 😀

Milla Magia: Terhen tiivistyy juuri sankaksi sumuksi

terhen =kevyt sumu, utu

Hei, minäkin opin tuon juuri Akkarista! Sammon salaisuudessa oli aikanaan ”päähän saaren terhenisen”, ja sana oli niin erikoisen kuuloinen, että oli pakko käydä tarkistamassa sen merkitys. Ja jäi kerralla mieleen. Näin Aku Ankka on tehnyt myös Kalevalaa tutuksi.

Lukutaitoon ja sanavarastoon liittyen myös: Kalevalaa tai muita klassikoita on paljon mielenkiintoisempaa lukea, jos etukäteen on kuullut paljon lainauksia niistä ja ne pääsevät lukiessa aukeamaan. Joten toivottavasti lainauksia ja viittauksia jaksetaan nykyaikanakin käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyminen ei tarkoita pelkkää rahan tienaamista. Jotta yhteiskunta toimisi ja kehittyisi, kaikista ei voi tulla bloggaajia vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan, välittämään ja tuottamaan kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös vaikkapa viihteen tuottamiseen ja moneen muuhun lisäarvoa tuottavaan asiaan.

Kuitenkin lähes jokaiseen asiantuntijatehtävään on ylitarjontaa hakijoista. Viihdealalla työtilanne on vielä onnettomampi. Sen sijaan lääkelaskut viidennellä yrittämällä oikein saanut lähihoitaja työllistyy varmasti.

Korkeasti koulutetut ovat huomattavasti harvemmin työttöminä kuin ammatillisen koulutuksen saaneet.

Mita mita mita sina sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5807803

"Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin."

"Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."

Samaa Suomessa: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2018/05/naisopettajat-sorsivat…

Opettajista 78% on naisia. Miehet maksavat koulut. Herätkää miehet ja vaatikaa nämä opettajat roviolle.

Käy kurkkaamassa arvosanojen kriteerejä. Kokeiden perusteella määräytyy vain pieni osa numerosta. Tuntityöskentely ja näytöt vastaavat suurimmasta osasta. Pojat heittävät nämä usein läskiksi.

Opettajien mielivallasta arvosanojen antamisesta tulee päästä eroon.

Ratkaisu tähän on siirtyminen valtakunnallisiin kokeisiin jotka määräävät arvosanan.

Jos opettajalle nyt jotain valtaa arvosanoihin pitää jättää, niin antakoon vaikka käytösarvosanan.

Kun lukee kommentteja jodelissa ja tiktokissa, niin huomaa että osalla on vaikeuksia tuottaa ymmärrettävää tekstiä.

Eräskin kirjoitti että "työnantaja hyväksikäytti tiedotonta". Kyse oli kuitenkin tietämättömyyden hyväksikäyttämisesestä.

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo pelkkää lukemista ole, vaan myös sitä, mistä ja miten lapsen kanssa keskustellaan.

Nykyään lapset eivät kuule kotona puhetta, kun vanhemmat näpyttää älylaitteillaan. Kaikki asioitten hoitaminenkin tehdään näpyttelemällä, joten nuori ei kuule mallia aikuisilta. Yhdessäolo on joko tv:n ääressä lojumista tai urheilua; kummassakaan ei välttämättä keskustella.

Kuinka moni erityisesti kundi 90-luvullakaan luki kaunokirjallisuutta vapaaehtoisesti... Hyvin harva.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni erityisesti kundi 90-luvullakaan luki kaunokirjallisuutta vapaaehtoisesti... Hyvin harva.

Meidän perheen kundit lukivat. Silloin taisi fantasiakirjat olla suosittuja.