Voi miksi mä en voinut syntyä Usaan

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:24"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:56"]

Minä en muuttaisi USA:han vaikka maksettaisiin! Varsinkaan lasten kanssa. Niin läpimätä kehitysmaa kun olla ja voi. Myöskin todella vaarallinen. Äitini ystävä muutti sinne lukion jälkeen tavattuaan vaihtarivuonna sielä miehen. Sinne muuttaessaan hän oli kyllä vähän huolissaan kun on niin vaarallinen paikka asua, hänen miehensä veli esim kuoli kun joku ryösti hänet ja löi pesismailalla päähän, ihan muutaman sadan metrin päässä kotoa (eikä edes missään ns.huonolla alueella). Nyt olen ystävä heidän tyttärensä kanssa. He asuvat Baltimoressa ja kun sielä mellakat alkoi niin hän kertoi että isällä on onneksi aseita eteisen komerossa ja hän kantaa käsiasetta vyöllään, joten kaikki ok. Joku ryösti myös tämän ystäväni laukun autosta kotipihalta (kuskinpuolen ikkuna lyöty sisään). He asuvat ymmärtääkseni ihan hyvällä alueella lähiössä.

Pidän myös ihan kauheana sitä miten eriarvoisia ihmiset sielä ovat (ei ole toki ainut maa). Jos satut syntymään huonosti koulutetuille/kouluttamattomille vanhemmille, ei kannata haaveillakkaan mistään collegesta/universitystä. Tiedät jo ensimmäisiä luokkia käydessäsi että muut ikätoverisi saavat kaiken aikaa paljon laadukkaampaa opetusta kalleissa yksityiskouluissa. Hyvää sairaanhoitoakaan et saa jos olet köyhä. No, näistähän se myös johtuu että siinä maassa on niin paljon rikollisuutta. Jos jo syntymästä asti lapselta evätään mahdollisuudet menestyä niin lopulta päätyy tilaisuuteen jossa ei ole muuta mahdollisuutta kuin rikoksen tie.

USA on myös todella konservatiivinen. En ikinä kestäisi asua maassa jossa täytyy jeesustella joka asiaa eikä oman perheenkään kesken voi nähdä ketään kotona esim alusvaattesillaan saamatta sairaan pedofiilin leimaa..

Elämä USA:ssa on paljon muutakin kuin cosmopolitanien hörppimistä Manhattanin hienoissa ravintoloissa ja pilven pössyttelyä kauniiden ja komeiden ihmisten kesken kalifornian auringossa... Elokuvista saa vähän turhan ruusuisen kuvan siitä maasta.

Itse rakastan suomea ja kaikkia sen hyviä puolia (ilmainen ja laadukas koulutus, ilmainen terveydenhuolto, sosiaaliturva, ihmisten yhdenvertaisuus, turvallisuus, "epäkorruptoituneisuus" jne). Tämän kaiken jos voisi tosin vähän aurinkoisempaan ympäristöön siirtää ja jos saisi ihmisille vielä vähän hymyä huuleen niin olisi täydellistä :)

[/quote] Taas yksi naita 'aidin ystava kertoi' ekspertteja joka ei itse ole edes kaynyt maassa :D. Montako kertaa olet kaynyt Baltimoressa, mina ainakin viisi. Tiedatko etta siella on yksi maan parhaista yliopistoista kampuksineen?

Aika tyhma pitaa olla jos jattaa laukkunsa auton istuimelle missa tahansa, ei jarki paata pakota. Ja koulutusta en edes jaksa sinulle ruveta selittamaan kun olet noin pihalla.

[/quote]

En ole pihalla. Ja kuten tuosta tekstistä kävi selväksi (jos ymmärrät luettua) niin käsitykseni eivät perustu äidin kaverin kertomuksiin jaan ystäväni juttuihin. Juttelen hänen kanssaan lähes päivittäin eikä keskustelumme ole millään sästä puhumisen tasolla. En ole käynyt Baltimoressa enkä koko USA:ssa koskaan mutta usko että mulla on silti siitä parempi käsitys kun sulla jos olet käynyt 5 kertaa sielä lomamatkalla. Olen minäkin käynyt lomalla Kiinassa useaan otteeseen ja monipuolisesti eripuolilla maata ja niiden reissujen perusteella olen sitä mieltä että se on aivan ihana maa mutta kun tutkii vähän todellisuutta tarkemmin, huomaa ettei sielä ole todellakaan hyvä elää. Lomamatka tai edes vuoden oleskelu maassa ei aina takaa ihan realistista kuvaa maan tilasta. 

Joo hän sanoi unohtaneensa laukun autoon mutta eipä mun suomessa tarvi pelätä vastaavaa jos jätän laukkuni autoon ihan näkyville omakotitalon pihaan..

Koulutuksesta tiedän kyllä jonkin verran ja niinhän se on että rikkaat menee hyviin kouluihin ja köyhät sinne minne on mahdollista ellei satu olemaan lahjakkuus esim urheilussa tai musiikissa ja saamaan sitä kautta stipendiä.

[/quote]

Melkoista toisen aliarvioimista. Väität siis ihan pokkana, että tuo kenelle vastasit (olen eri), ei voisi olla perehtynyt maahan muuten kuin lomamatkojensa verran. Mutta sinä, sinä joka et ole edes paikassa käynyt, tiedät kuitenkin paremmin ja olet ollut niin viisas, että olet osannut perehtyä maahan siellä käymättä. Eihän sellaista nyt hyvänen aika kukaan muu osaa tehdä!

Vai osaisiko sittenkin..?

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:47"]

Jenkkifaneissa on kieltämättä jotain koomista. Maa on valtava ja siellä on vähän kaikkea, USA-henkisyys on monikulttuurisuutta ja kuluttamista lähinnä. Se kuuluisa vapauskin on aika pitkälti silmänlumetta: esim. Pohjoismaat ovat monessa mielessä paljon vapaampia valtioita.

Katoin muuten muutama päivä sitten ohimennen jotain terveys-ohjelmaa Suomen telkusta ja siinä joku keski-ikäinen mies näytti treeniliikkeitä verhoutuneena USA:n lippuun. Ei suatana. DDD

No, itse olen brittifani. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään pistää Union Jackia päälleni. Mut muutto Englantiin on edessä. Enkä kyllä kuuna kullan valkeana alkaisi pitää itseäni 'synnynnäisenä' englantilaisena - kyllä se olis loukkaavaa ja jotenkin vähättelevää toista kansakuntaa kohden.

[/quote]

Menee jo koomiseksi! :D Brittifani kritisoi jenkkifania. :D

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:17"]

Mä olen sisimmästäni niin amerikkalainen, että yhtä kärsimysnäytelmää tämä elo täällä Suomessa. Kunpa edes pystyisi muuttamaan sinne, mutta ei. Henkinenkantti ei riitä jättämään kaikkia ihmisiä tänne.

Miten teillä, onko jotain maata, joka tuntuu ns. omalta? Tai jotain paikkaa missä haluaisitte asua, mutta ette (ainakaan vielä) voi?

[/quote]

Mä olen niin sisimmässäni Saudi prinssi. On se ny suuri ketutus ko en paria haaremia omista.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:59"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:17"]

Mä olen sisimmästäni niin amerikkalainen, että yhtä kärsimysnäytelmää tämä elo täällä Suomessa. Kunpa edes pystyisi muuttamaan sinne, mutta ei. Henkinenkantti ei riitä jättämään kaikkia ihmisiä tänne.

Miten teillä, onko jotain maata, joka tuntuu ns. omalta? Tai jotain paikkaa missä haluaisitte asua, mutta ette (ainakaan vielä) voi?

[/quote]

Mä olen niin sisimmässäni Saudi prinssi. On se ny suuri ketutus ko en paria haaremia omista.

[/quote]

Varmaan aika moni muukin mies tuntee samoin. ;)

ap.

USA on hieno maa. Asun nyt toisessa maassa, mutta USAsta jäi hyvät fiilikset muutaman viikon reissusta.

Itse asiassa hyvin moni maa maailmassa on parempi etenkin henkisesti kuin kommariroutala-Suomi.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:24"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:56"]

Minä en muuttaisi USA:han vaikka maksettaisiin! Varsinkaan lasten kanssa. Niin läpimätä kehitysmaa kun olla ja voi. Myöskin todella vaarallinen. Äitini ystävä muutti sinne lukion jälkeen tavattuaan vaihtarivuonna sielä miehen. Sinne muuttaessaan hän oli kyllä vähän huolissaan kun on niin vaarallinen paikka asua, hänen miehensä veli esim kuoli kun joku ryösti hänet ja löi pesismailalla päähän, ihan muutaman sadan metrin päässä kotoa (eikä edes missään ns.huonolla alueella). Nyt olen ystävä heidän tyttärensä kanssa. He asuvat Baltimoressa ja kun sielä mellakat alkoi niin hän kertoi että isällä on onneksi aseita eteisen komerossa ja hän kantaa käsiasetta vyöllään, joten kaikki ok. Joku ryösti myös tämän ystäväni laukun autosta kotipihalta (kuskinpuolen ikkuna lyöty sisään). He asuvat ymmärtääkseni ihan hyvällä alueella lähiössä.

Pidän myös ihan kauheana sitä miten eriarvoisia ihmiset sielä ovat (ei ole toki ainut maa). Jos satut syntymään huonosti koulutetuille/kouluttamattomille vanhemmille, ei kannata haaveillakkaan mistään collegesta/universitystä. Tiedät jo ensimmäisiä luokkia käydessäsi että muut ikätoverisi saavat kaiken aikaa paljon laadukkaampaa opetusta kalleissa yksityiskouluissa. Hyvää sairaanhoitoakaan et saa jos olet köyhä. No, näistähän se myös johtuu että siinä maassa on niin paljon rikollisuutta. Jos jo syntymästä asti lapselta evätään mahdollisuudet menestyä niin lopulta päätyy tilaisuuteen jossa ei ole muuta mahdollisuutta kuin rikoksen tie.

USA on myös todella konservatiivinen. En ikinä kestäisi asua maassa jossa täytyy jeesustella joka asiaa eikä oman perheenkään kesken voi nähdä ketään kotona esim alusvaattesillaan saamatta sairaan pedofiilin leimaa..

Elämä USA:ssa on paljon muutakin kuin cosmopolitanien hörppimistä Manhattanin hienoissa ravintoloissa ja pilven pössyttelyä kauniiden ja komeiden ihmisten kesken kalifornian auringossa... Elokuvista saa vähän turhan ruusuisen kuvan siitä maasta.

Itse rakastan suomea ja kaikkia sen hyviä puolia (ilmainen ja laadukas koulutus, ilmainen terveydenhuolto, sosiaaliturva, ihmisten yhdenvertaisuus, turvallisuus, "epäkorruptoituneisuus" jne). Tämän kaiken jos voisi tosin vähän aurinkoisempaan ympäristöön siirtää ja jos saisi ihmisille vielä vähän hymyä huuleen niin olisi täydellistä :)

[/quote] Taas yksi naita 'aidin ystava kertoi' ekspertteja joka ei itse ole edes kaynyt maassa :D. Montako kertaa olet kaynyt Baltimoressa, mina ainakin viisi. Tiedatko etta siella on yksi maan parhaista yliopistoista kampuksineen?

Aika tyhma pitaa olla jos jattaa laukkunsa auton istuimelle missa tahansa, ei jarki paata pakota. Ja koulutusta en edes jaksa sinulle ruveta selittamaan kun olet noin pihalla.

[/quote]

En ole pihalla. Ja kuten tuosta tekstistä kävi selväksi (jos ymmärrät luettua) niin käsitykseni eivät perustu äidin kaverin kertomuksiin jaan ystäväni juttuihin. Juttelen hänen kanssaan lähes päivittäin eikä keskustelumme ole millään sästä puhumisen tasolla. En ole käynyt Baltimoressa enkä koko USA:ssa koskaan mutta usko että mulla on silti siitä parempi käsitys kun sulla jos olet käynyt 5 kertaa sielä lomamatkalla. Olen minäkin käynyt lomalla Kiinassa useaan otteeseen ja monipuolisesti eripuolilla maata ja niiden reissujen perusteella olen sitä mieltä että se on aivan ihana maa mutta kun tutkii vähän todellisuutta tarkemmin, huomaa ettei sielä ole todellakaan hyvä elää. Lomamatka tai edes vuoden oleskelu maassa ei aina takaa ihan realistista kuvaa maan tilasta. 

Joo hän sanoi unohtaneensa laukun autoon mutta eipä mun suomessa tarvi pelätä vastaavaa jos jätän laukkuni autoon ihan näkyville omakotitalon pihaan..

Koulutuksesta tiedän kyllä jonkin verran ja niinhän se on että rikkaat menee hyviin kouluihin ja köyhät sinne minne on mahdollista ellei satu olemaan lahjakkuus esim urheilussa tai musiikissa ja saamaan sitä kautta stipendiä.

[/quote]

Melkoista toisen aliarvioimista. Väität siis ihan pokkana, että tuo kenelle vastasit (olen eri), ei voisi olla perehtynyt maahan muuten kuin lomamatkojensa verran. Mutta sinä, sinä joka et ole edes paikassa käynyt, tiedät kuitenkin paremmin ja olet ollut niin viisas, että olet osannut perehtyä maahan siellä käymättä. Eihän sellaista nyt hyvänen aika kukaan muu osaa tehdä!

Vai osaisiko sittenkin..?

[/quote]

En väitä. Voi hyvinkin olla että hän tietää USA:sta paljonkin mutta hän vain perusteli tietonsa sillä että on käynyt Baltimoressa 5 kertaa, ja minun tietämättömyyteni taas sillä että minä en ole. Jos hän olisi perustellut sillä että on asunut sielä vuosia, tuntee paljon paikallisia tai on vaikka ammattinsa puolesta perehtynyt USA:n politiikkaan, lakeihin, kulttuuriin jne niin sen olisin hyväksynyt. Yritin siis vain sanoa ettei voi kehua tietävänsä kaikkea jostain maasta vaikka olisi käynyt 20 kertaa sielä lomamatkalla. Maa ei aukea turistille ihan samoin kuin paikallisille.

Mä oon oikein tyytyväinen Suomeen. En ole asunut muualla kuin USA:ssa ja Saksassa noin vuoden kummassakin opiskelijavaihdoissa, eikä kumpikaan niistä ole mun paikka. Saksa nyt vielä menisikin, mutta USA:sta olen tosiaan samaa mieltä kuin aika moni muukin täällä eli jokseenkin kehitysmaan tasolla, rasistinen, epätasa-arvoinen, vanhoillinen maa.

Mutta, luulen, että olisin ihan yhtä kotonani muissa Pohjoismaissakin ja eniten varmaan Tanskassa, jossa mun mielestä yhdistyy aika kivasti pohjoismaalaisuus ja keskieurooppalaisuus.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 23:02"]

USA on hieno maa. Asun nyt toisessa maassa, mutta USAsta jäi hyvät fiilikset muutaman viikon reissusta.

Itse asiassa hyvin moni maa maailmassa on parempi etenkin henkisesti kuin kommariroutala-Suomi.

[/quote]

Nimenomaan henkisesti. Täällä murheellisten laulujen maassa ei ole mitään muuta kuin niitä murheellisia lauluja.

Niin, olisit varmasti halunnut syntyä keskiluokkaiseen tai rikkaaseen valkoiseen perheeseen.

Tuskin alipalkattuna useamman työn tekijänä ja ei niin koulututetulla ja siistillä (myös väkivaltaisella) alueella talon röttelössä eläminen olisi houkuttelevaa.

Joka tapauksessa minustakin löytyy sisäinen pieni britti eli ymmärrän. Tyydyn silti vain brittisarjoihin sekä dokumentteihin (tv, netflix ja dvd:t), kirjoihin ja siellä lomailuun. Ehkäpä joskus olisi mahdollisuus vuokrata talo vaikkapa jostain rannikolta pidemmäksi aikaa.

Voi mä olen ihan samassa veneessä sun kanssa ap. Vuoden ole siellä asunut ja aina kun sinne palaa tuntuu kun olisin tullut kotiin. Sitä fiilistä on tosi vaikee selittää, mutta sen vaan tietää, että täällä mun kuuluu olla. Mutta tosin on USA:ssakin runsaasti paikkoja missä en haluaisi olla ja kokemus olisi varmaan aika erilainen jos olisin asunut Kalifornian sijaan jossain pikkukaupungissa Idahossa. Huomenna jännitetään DV-lotteryn tuloksia :))

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 23:11"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 23:02"]

USA on hieno maa. Asun nyt toisessa maassa, mutta USAsta jäi hyvät fiilikset muutaman viikon reissusta.

Itse asiassa hyvin moni maa maailmassa on parempi etenkin henkisesti kuin kommariroutala-Suomi.

[/quote]

Nimenomaan henkisesti. Täällä murheellisten laulujen maassa ei ole mitään muuta kuin niitä murheellisia lauluja.

[/quote]

Voi ei! Olen todella pahoillani jos koet noin! Tosin ei se elämä siitä mihinkään muutu vaikka ympäristö muuttuisi jos olet jo mieleltäsi noin melankoolinen :( Tsemppiä sulle ja jaxuhali! <3

Itse taas koen elämän mielekkääksi ja suurimmaksi osaksi hyväksi ja onnelliseksi! Mulla on hyviä ystäviä, ihana lapsi ja mahtava työ. Elämässäni on enemmän iloisia- kuin murheellisia lauluja, ja laulan niitä mielelläni! :)

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:57"]

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 07:19"]

Haha, haluatko todella paikkaan, jossa yhteiskunta ei auta sinua mahdollisissa ongelmissa yhtään? Jokainen on oman onnensa seppä vai?

[/quote]

Et ole vakuutuksista kuullut?

Minä todellakin haluan paikkaan jossa voin itse päättää rahojeni käytöstä. Vihaan tätä virkamiesten sääntölandiaa paskoine säineen ja sijaintia kaukana kaiesta.

[/quote]

Siellä niitä sääntöjä vasta onkin. Ja jokapaikassa tarvitaan manageri tekemään yksinkertaisetkin päätökset

Kannattaa reissata siellä vähän pidemmän aikaa ja katsella sitä todellista meininkiä. TV-sarjat ja tv-ohjelmat on vain pieni pintaraapaisu siitä todellisuudesta. Itse Jenkeissä asuneena pidän kyllä kulttuurista ja sen maan monipuolisuudesta, mutta huonot puolensa siellä on myös kuten kaikkialla. Esimerkiksi huono sosiaaliturva, kalliit lukukausimaksut ja työelämä noin alkuun. Jenkeillä ei ole lomia samaan tyyliin kuin suomalaisilla ja työpäivät esimerkiksi Nykissä ei useinkaan ole mitään "ysistä viiteen"-päiviä. Lisäksi sanoisin että "Amerikka" noin yleisesti on vähän turhan laaja käsite, on aika huima ero oletko vaikka Nykissä, Losissa, Alabamassa vai Texasissa. Jos haluat englanninkieliseen ympäristöön niin Kanada on valtiona ehkä "helpompi" mitä tulee vakuutuksiin, terveydenhuoltoon ja muuhun. Ja Britteihin nyt on aina helppo EU:n kansalaisena muuttaa. Jos ei sulla ole jotain Amerikan-sulhoa tai "erityistä" ammattia niin pääsy USA:an ei ole kovin helppoa.

Ikävöin usein takaisin, mutta toistaiseksi turistina käyminen riittää. Suomessa en enää tunne oloani kotoisaksi, mutta eiköhän täällä Euroopassakin ole monta paikkaa jotka on jotain siitä Suomen ja Jenkkien väliltä :-)

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:44"]

Kylläpä teitä nyt nyppii mun tunteet.

ap.

[/quote]

Ei nypi! Musta tuntuu samalta. Olen asunutkin siellä useita vuosia, sekä perheen kanssa että ilman. Suomalaisilla on kummallisia käsityksiä Usasta, amerikkalaisista ja elämästä siellä. Ja niillä jotka ei oo koskaan käyneet siellä on kaikkein vankimmat mielipiteet:-)

Up

Olisin voinut kirjoittaa tämän aloituksen, ajattelen amerikkalaisuudesta hyvin samaan tapaan. Kaipaan kovasti USAhan ja olen lopen kyllästynyt suomalaiseen elämänmenoon, pimeyteen, ankeuteen, yksinäisyyteen, iloisen puheensorinan puutteeseen. Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta ja toistensa yksityisyyttä jo siinä määrin, että kukaan ei enää käy kylässäkään.

Minua ahdisti pitkään monen suomalaisen varauksellinen, negatiivinen ja jopa vihamielinen suhtautuminen amerikkalaisiin. En pysty osoittamaan yhtä asiaa, joka olisi syypää siihen, että monille välittyy Yhdysvalloista negatiivinen kuva. Siinä maassa ja kansassa saattaa olla jotain totaalisen vastakohtaista tälle suomalaiselle elämänmenolle, että jotkut kokevat sen vastenmieliseksi. Itse näen helposti vain positiiviset asiat amerikkalaisuudessa ja pystyn hyvin helposti ohittamaan negatiiviset asiat tyyliin "ongelmiahan nyt on joka paikassa". Nykyään en enää jaksa ahdistua siitä, että joku arvostelee Amerikkaa.

Oma äitini on hyvin amerikkavastainen. Katsoo televisiostakin vain britti- ja ruotsalaisdekkareita. Amerikkalaiset sarjat ovat kuulemma huonoja. Itse katson lähes vain ja ainoastaan amerikkalaista viihdettä, mutta pidän tason varsin korkeana enkä katso mitään niistä sarjoista, joita ihmiset sanovat vihaavansa, joiden kautta sitä negatiivista amerikkakuvaa ammennetaan. Minäkin vihaan niitä sarjoja, mutta jostain syystä ne eivät määrittele minun kuvaani amerikkalaisista.

Olen jossain vaiheessa nähnyt sen todellisen Amerikan ja sen kuvan rikkominen on aika vaikeaa. Ei minua kiinnosta joidenkin takamaiden amerikkalaisten himouskovaisuus, köyhyys tai terveydenhoidon ongelmat. Eivät ne kiinnosta minua suomessakaan. Olen kiinnostunut omasta elämästäni, itseni kehittämisestä, tavallisten, menestyvien ihmisten arjesta. En jaksa voivotella sitä, että mitenköhän nyt kaikista heikoimmille käy, jos maahan tulee porvarihallitus. Ymmärrän hyvin senkaltaisen ajattelun perusteet, että jokainen on oman onnensa seppä, koska en odota muiden tekevän mitään puolestani. Yksilökeskeinen yhteiskunta ei tarkoita sitä, että ihmiset jotenkin vieraantuvat toisistaan. Minusta se on ennemmin päinvastoin. Se että ollaan reippaita, aktiivisia ja iloisia, on paljon parempi yhteisöllisyyttä kokoava lähtökohta kuin kyräily, kateus, viha, katkeruus, synkkyys, köyhyys ja niin edelleen.

Minusta on mukavaa, että naapuria voi iloisesti tervehtiä ja kysyä mitä kuuluu, ilman että pitää miettiä että vittu mitä se kyselee kun ei kuitenkaan ollut kiinnostunut minusta ihmisenä? Suomessa ihmetellään amerikkalaista tapakulttuuria ja sitä pidetään teennäisenä, vaikka sen tarkoitus olisi vain olla ystävällistä kanssakäymistä. Jos joku kysyy miten menee, ei siihen kuulu antaa omaa sairaskertomustaan. Sanotaan kiitos, hyvää, entä itsellesi?

Ehkä kummallisinta on se, että jos amerikkalainen hymyilee, se on suomalaisen mielestä vastenmielistä ja epäaitoa. Amerikkalaiset yleensä ihmettelee suomenmatkoillaan, miksi ihmiset ovat niin vakavia. Siihen ei voi varmaan sanoa muuta kuin että he ovat vakavia, koska miettivät Kreikan kolmatta pelastuspakettia tai sitä miten maahanmuuttajat vievät meidän työt, naiset ja sosiaaliturvan. Suomalaista kun pyytää hymyilemään, vastaukseksi saa sarkastista, teiniangstin ryydittämää mukahymyä ja muutaman kirosanan päälle. Hymyillään, mutta hymy sanoo "haista sinä jenkki vittu".

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:40"]

Olisin voinut kirjoittaa tämän aloituksen, ajattelen amerikkalaisuudesta hyvin samaan tapaan. Kaipaan kovasti USAhan ja olen lopen kyllästynyt suomalaiseen elämänmenoon, pimeyteen, ankeuteen, yksinäisyyteen, iloisen puheensorinan puutteeseen. Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta ja toistensa yksityisyyttä jo siinä määrin, että kukaan ei enää käy kylässäkään.

Minua ahdisti pitkään monen suomalaisen varauksellinen, negatiivinen ja jopa vihamielinen suhtautuminen amerikkalaisiin. En pysty osoittamaan yhtä asiaa, joka olisi syypää siihen, että monille välittyy Yhdysvalloista negatiivinen kuva. Siinä maassa ja kansassa saattaa olla jotain totaalisen vastakohtaista tälle suomalaiselle elämänmenolle, että jotkut kokevat sen vastenmieliseksi. Itse näen helposti vain positiiviset asiat amerikkalaisuudessa ja pystyn hyvin helposti ohittamaan negatiiviset asiat tyyliin "ongelmiahan nyt on joka paikassa". Nykyään en enää jaksa ahdistua siitä, että joku arvostelee Amerikkaa.

Oma äitini on hyvin amerikkavastainen. Katsoo televisiostakin vain britti- ja ruotsalaisdekkareita. Amerikkalaiset sarjat ovat kuulemma huonoja. Itse katson lähes vain ja ainoastaan amerikkalaista viihdettä, mutta pidän tason varsin korkeana enkä katso mitään niistä sarjoista, joita ihmiset sanovat vihaavansa, joiden kautta sitä negatiivista amerikkakuvaa ammennetaan. Minäkin vihaan niitä sarjoja, mutta jostain syystä ne eivät määrittele minun kuvaani amerikkalaisista.

Olen jossain vaiheessa nähnyt sen todellisen Amerikan ja sen kuvan rikkominen on aika vaikeaa. Ei minua kiinnosta joidenkin takamaiden amerikkalaisten himouskovaisuus, köyhyys tai terveydenhoidon ongelmat. Eivät ne kiinnosta minua suomessakaan. Olen kiinnostunut omasta elämästäni, itseni kehittämisestä, tavallisten, menestyvien ihmisten arjesta. En jaksa voivotella sitä, että mitenköhän nyt kaikista heikoimmille käy, jos maahan tulee porvarihallitus. Ymmärrän hyvin senkaltaisen ajattelun perusteet, että jokainen on oman onnensa seppä, koska en odota muiden tekevän mitään puolestani. Yksilökeskeinen yhteiskunta ei tarkoita sitä, että ihmiset jotenkin vieraantuvat toisistaan. Minusta se on ennemmin päinvastoin. Se että ollaan reippaita, aktiivisia ja iloisia, on paljon parempi yhteisöllisyyttä kokoava lähtökohta kuin kyräily, kateus, viha, katkeruus, synkkyys, köyhyys ja niin edelleen.

Minusta on mukavaa, että naapuria voi iloisesti tervehtiä ja kysyä mitä kuuluu, ilman että pitää miettiä että vittu mitä se kyselee kun ei kuitenkaan ollut kiinnostunut minusta ihmisenä? Suomessa ihmetellään amerikkalaista tapakulttuuria ja sitä pidetään teennäisenä, vaikka sen tarkoitus olisi vain olla ystävällistä kanssakäymistä. Jos joku kysyy miten menee, ei siihen kuulu antaa omaa sairaskertomustaan. Sanotaan kiitos, hyvää, entä itsellesi?

Ehkä kummallisinta on se, että jos amerikkalainen hymyilee, se on suomalaisen mielestä vastenmielistä ja epäaitoa. Amerikkalaiset yleensä ihmettelee suomenmatkoillaan, miksi ihmiset ovat niin vakavia. Siihen ei voi varmaan sanoa muuta kuin että he ovat vakavia, koska miettivät Kreikan kolmatta pelastuspakettia tai sitä miten maahanmuuttajat vievät meidän työt, naiset ja sosiaaliturvan. Suomalaista kun pyytää hymyilemään, vastaukseksi saa sarkastista, teiniangstin ryydittämää mukahymyä ja muutaman kirosanan päälle. Hymyillään, mutta hymy sanoo "haista sinä jenkki vittu".

[/quote]

Juuri näin.

Ymmärrän sua, itse oon aina toivonut syntyneen 40-luvun Saksaan. Onneksi voi haaveilla.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:17"]

Mä olen sisimmästäni niin amerikkalainen, että yhtä kärsimysnäytelmää tämä elo täällä Suomessa. Kunpa edes pystyisi muuttamaan sinne, mutta ei. Henkinenkantti ei riitä jättämään kaikkia ihmisiä tänne.

Miten teillä, onko jotain maata, joka tuntuu ns. omalta? Tai jotain paikkaa missä haluaisitte asua, mutta ette (ainakaan vielä) voi?

[/quote]

Sama täällä.

Ekaa kertaa kun menin Nykkiin niin tunsin tulleeni kotiin.

Suomi ei ole enää mitään.

[/quote]

Kuulostaa nuoren ihmisen mustavalkoiselta maailmalta. Siinä olet oikeassa että NYC on erityislaatuinen kaupunki. Siinä on vain se ettei oikeastaan mikään toinen kaupunki yllä samaan kun haetaan tietynlaista metropolia. Sitten on tietysti jokaisella omat mieltymyksensä ja joku toinen voi pitää Tokiota tai Berliiniä ylivertaisena. Kaikki omanlaisiaan. Vertailu Suomeen on vain vähän epäreilu koska jenkit on väkiluvultaankin 60 isompi kuin Suomi, kyllä sieltä pitääkin löytyä erilaista menoa.

Olen kirjoittaja nro 161, ja täysin samaa mieltä kirjoittaja 169 kanssa. Täällä Amerikassa kai parasta on positiivinen ja ystävällinen ilmapiiri, ja minulle se oli aikoinaan aika vaikuttava asia, ja herätti ihmetystä että jossakin voi olla tällaista. Ihmiset nauraa ja puhuu, ja vieraillekin sanotaan ystävällinen sana ohimennen. Vaikka olisi jonkun kanssa erimielisyyttäkin, niin riitaa ja vihanpitoa on vaikea saada aikaan amerikkalaisten kanssa. Yleensä on se periaate, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Pidän siitä myös täällä, että ihmisten välisessä kanssakäymisessä toimii "vanhakantaiset" kohteliaisuussäännöt ja tavat. Vanhakantainen suluissa sen vuoksi, koska Suomessa ei tällaista enää ymmerretä, ja pidetään sitä teeskentelynä ja pelleilynä. Siksipä haluan asua Amerikassa, ja onnekseni voin näin tehdä. Olen ollut onnekas, että pääsin tämän näkemään.