Mies käskyttää
Siis eikö ole outoa, että mies jatkuvasti pyytää tekemään jotain/käskee. Tänä aamuna jo pyytänyt tuomaan lisää kahvia, sammuttamaan toisesta huoneesta hänen puhelimen hälytyksen, hakemaan puita, laittamaan puhelimen laturiin.. Sitten jos sanon, että älä koko ajan pyydä tekemään jotain. Niin kuulemma pitää auttaa toista. Ruvennut ärsyttämään se, että aina jos nousen hakemaan kahvia/tekemään leipää itselleni niin mies heti kysyy teenkö hänellekin tai annanko kahvia. Pyytää myös usein laittamaan ruuan lautaselle hänelle valmiiksi. Minua on ruvennut todella ärsyttämään tämä. Eikö aikuisen ihmisen itse pitäisi noita tehdä eikä jatkuvasti pyytää toista tekemään?
Kommentit (72)
Se on outoa että annat sen käskyttää etkä vedä rajoja.
Sekin on outoa ettet laittanut kyseistä hemmoa ulos ovesta heti kun tuo käskyttäminen alkoi sua häiritä.
Vielä oudompaa on että kitiset tänne meille asiasta johon ainoastaan itse voit omalla käytökselläsi vaikuttaa.
Herää pahvi.
Itse sanoisin ukkelille että hae ite. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaisi joko hakea ite tai vaihtaa osoitetta.
Se ettet sä tunnista rajojasi ja pidät sen mielipidettä faktana kertoo että sua lienee kaasuvalotettu lapsesta saakka.
Edes parisuhteessa ei ole pakko tehä asioita käskystä tai vastentahtoisesti.
Kannattaa hommata kumppani joka ei käskytä. Sua viedään nyt kuin litran mittaa ja SINÄ ITSE SALLIT SEN
Tutkimusten mukaan nainen on onnellinen jos mies päättää asioista ja sanoo mitä naisen tulee tehdä.Naista ei ole luotu päätösten tekemiseen ja nykyinen hallituskin on tästä hyvä esimerkki
Minusta kuuluu ihan peruskäytöstapoihin kun esim tekee itselleen leipää kysyä haluaako toinenkin ja jos on muutenkin liikkeellä hakea esim se laturi, jos se on vastavuoroista.
Minä syön joka aamu suuren lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni tekee saman, mutta lisää puuroon kaurakermaa. Olemme tehneet näin jo 18 vuotta.
Meillä puuron keittää se, joka aikaisemmin herää ja jolla on siihen aikaa. Meille kumnallekaan ei tulisi mieleenkään käskyttää toista. Ei koskaan. Ei ikinä.
Onnellinen pikku Untuvakerä kirjoitti:
Minä syön joka aamu suuren lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni tekee saman, mutta lisää puuroon kaurakermaa. Olemme tehneet näin jo 18 vuotta.
Meillä puuron keittää se, joka aikaisemmin herää ja jolla on siihen aikaa. Meille kumnallekaan ei tulisi mieleenkään käskyttää toista. Ei koskaan. Ei ikinä.
Anteeksi, olen vasta herännyt ja kirjoitin vahingossa miehellenikin kaurakermaa. Hän lisää siis puuroon vaapukkahilloa.
Eksäni oli tuollainen. Tein leipää niin huuteli "viittitsä tehä mulleki". Sanoin vaan että tuus nyt itte tekemään. Lisäksi jos menin kauppaan, niin soitteli ja viestitteli joka kerta, että tuo sitä ja tuo tätä. Vähintään yksi puhelu ja 3 viestiä tuli normaalisti joka kerta. Välillä oli puhelin äänettömällä, niin sitten tiuski, että vastaa siihen puhelimees!
Toinen eksäni oli periaatteen mies siinä, että hän ei muita auta! Eli tässä hänellä meni puurot ja vellit sekaisin niin, ettei koskaan tehnyt omasta vuorostaan mitään. Tämä siis saattoi koskea ihan mitä vaan, vaikka jos halusi juoda kahvia, niin "periaatteen takia" minun piti se keittää, eikä hänen. Nostin ruokakasseja hänen autoonsa, niin nosti ne sinne, mutta muistutteli, että hän nosti ne vaan siksi etten kolauta hänen autoaan! Muuten ei olis nostanut!
Tämä oli vähän käänteinen tuohon käskyttämiseen, tyyppi oli kuin itsepäinen aasi, ettei näytä että häntä jotenkin käskytetään.
Voi olla kotoa opittua tai sit ihan tyhmyyttä. Arvomaailma ja prioriteetit ihan prseellään.
Minä sanon miesystävälle että keittäisitkö kahvit, vaikka hän harvemmin iyse juo.
Pyydän myös kuivaamaan suihkun lattian. Katsotaan milloin tulee valitusta näistä :D
Vastapainoksi passaan, teen leipiä, laitan ruoan eteensä lautasella, sellaisia pieniä palveluksia
Tuttavaperheen lapsia kasvatettiin niin että jos jotain toinen pyysi, se piti tehdä koska se on kilttiä. Kesken leikkien juoksutettiin toisia lapsia hakemaan ja tekemään kaikkea ettei itse tarvi. Siinä kohtaa kun veivät omiltani lelut kädestä kysymällä "saisinko tuon" ja ottamalla sitten itselleen, aloin vähentää heidän näkemistään radikaalisti. Heillä piti antaa ikioma lelu toiselle loppuleikin ajaksi jos toinen nätisti pyysi. Joskus koko aika kului siihen kun lapset vuorotellen "pyysivät nätisti" ees taas samaa tavaraa toisiltaan. Aikuisten mielestä oli mukavaa kun lapset osasivat olla kohteliaita. Ihan järjetöntä. Vähän ohis mutta joo, en hakisi kyllä montaa kertaa tuollaisille mitään. Kerran tai kaksi on ok mutta tuo että toinen laitetaan keskeyttämään oma tekeminen jotta hänelle voi määrätä toisen tekemisen omaksi edukseen on aivan perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Se on outoa että annat sen käskyttää etkä vedä rajoja.
Sekin on outoa ettet laittanut kyseistä hemmoa ulos ovesta heti kun tuo käskyttäminen alkoi sua häiritä.
Vielä oudompaa on että kitiset tänne meille asiasta johon ainoastaan itse voit omalla käytökselläsi vaikuttaa.
Herää pahvi.
Itse sanoisin ukkelille että hae ite. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaisi joko hakea ite tai vaihtaa osoitetta.
Se ettet sä tunnista rajojasi ja pidät sen mielipidettä faktana kertoo että sua lienee kaasuvalotettu lapsesta saakka.
Edes parisuhteessa ei ole pakko tehä asioita käskystä tai vastentahtoisesti.
Kannattaa hommata kumppani joka ei käskytä. Sua viedään nyt kuin litran mittaa ja SINÄ ITSE SALLIT SEN
Tiedän, että voisin olla tiukempi.. Mies aloittaa syyllistämisen, että "pitää auttaa toista" . Hemmetin rasittavaa. No nyt loppu palvelukset. Siinäpähän suuttuu. En paljon menetä tuollaisessa mitään, jos lähtee sen takia, kun en koko ajan tee palveluksia
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuuluu ihan peruskäytöstapoihin kun esim tekee itselleen leipää kysyä haluaako toinenkin ja jos on muutenkin liikkeellä hakea esim se laturi, jos se on vastavuoroista.
Et ilmeisesti koskaan ole tavannut ihmistä, joka jotenkin onnistuu järjestämään niin, ettei itse ole se, joka siinä samalla? Jos pari kertaa haksahdat siihen "teetkö samalla" -juttuun niin huomaat, ettei toinen koskaan esim. nouse sieltä sohvalta ensin. Vaikka hän kuinka haluaisi sitä kahvia, hän odottaa, että toinen nousee vessaan tai ottaamaan jotain, jolloin hän voikin kätevästi siinä samalla tuoda sitä ja tätä, kun kerran nousi. Tällainen ihminen ulkoistaisi vessassa käynninkin, jos se olisi mahdollista, ja he ennemmin jättävät syömättä, kuin tekisivät itse leipänsä. Heille ei auta, kuin sanoa vain "tee itse, älä juoksuta minua".
Eivät he sitä välttämättä pahalla tee, mutta onhan se elämä paljon kivempaa ja helpompaa, kun ei itse tarvitse tehdä mitään. Ja mitä se toinen nyt tuohtuu, kun eihän se ole iso asia tuoda sitä kahvikuppia. Ja keittää ensin ne kahvit. Ja tehdä pari voileipää. Ja tuoda puita samalla, kun nyt nousit. Ja siivota kaikkien jäljet samalla, kun viet omat roskasi pois. Ja tehdä sitä ja tätä, eihän ne nyt isoja juttuja ole. Ja sitten, kun vihdoin kerkeää hetkeksi istua, alkaa marina, kuinka pitäisi lähteä mukaan kauppaan ja sitten tehdä ruokaa, kun on niin kiva tehdä yhdessä! Vastavuoroisuuttakin heidän mielestään toki on, "kyllähän minä toisinaan vien omat tiskini koneeseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on outoa että annat sen käskyttää etkä vedä rajoja.
Sekin on outoa ettet laittanut kyseistä hemmoa ulos ovesta heti kun tuo käskyttäminen alkoi sua häiritä.
Vielä oudompaa on että kitiset tänne meille asiasta johon ainoastaan itse voit omalla käytökselläsi vaikuttaa.
Herää pahvi.
Itse sanoisin ukkelille että hae ite. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaisi joko hakea ite tai vaihtaa osoitetta.
Se ettet sä tunnista rajojasi ja pidät sen mielipidettä faktana kertoo että sua lienee kaasuvalotettu lapsesta saakka.
Edes parisuhteessa ei ole pakko tehä asioita käskystä tai vastentahtoisesti.
Kannattaa hommata kumppani joka ei käskytä. Sua viedään nyt kuin litran mittaa ja SINÄ ITSE SALLIT SENTiedän, että voisin olla tiukempi.. Mies aloittaa syyllistämisen, että "pitää auttaa toista" . Hemmetin rasittavaa. No nyt loppu palvelukset. Siinäpähän suuttuu. En paljon menetä tuollaisessa mitään, jos lähtee sen takia, kun en koko ajan tee palveluksia
Ap
Passauttaminen on eri asia kuin auttaminen. Mikä miehellä oli hätänä, että häntä piti AUTTAA, eikä voinut itse tehdä? Auttaminen tapahtuu siinä tilanteessa, jossa ihmisen itse on mahdotonta askaretta suorittaa.
Palvelusten tekeminen on asia erikseen, ja sellainen on vapaaehtoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on outoa että annat sen käskyttää etkä vedä rajoja.
Sekin on outoa ettet laittanut kyseistä hemmoa ulos ovesta heti kun tuo käskyttäminen alkoi sua häiritä.
Vielä oudompaa on että kitiset tänne meille asiasta johon ainoastaan itse voit omalla käytökselläsi vaikuttaa.
Herää pahvi.
Itse sanoisin ukkelille että hae ite. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaisi joko hakea ite tai vaihtaa osoitetta.
Se ettet sä tunnista rajojasi ja pidät sen mielipidettä faktana kertoo että sua lienee kaasuvalotettu lapsesta saakka.
Edes parisuhteessa ei ole pakko tehä asioita käskystä tai vastentahtoisesti.
Kannattaa hommata kumppani joka ei käskytä. Sua viedään nyt kuin litran mittaa ja SINÄ ITSE SALLIT SENTiedän, että voisin olla tiukempi.. Mies aloittaa syyllistämisen, että "pitää auttaa toista" . Hemmetin rasittavaa. No nyt loppu palvelukset. Siinäpähän suuttuu. En paljon menetä tuollaisessa mitään, jos lähtee sen takia, kun en koko ajan tee palveluksia
ApPassauttaminen on eri asia kuin auttaminen. Mikä miehellä oli hätänä, että häntä piti AUTTAA, eikä voinut itse tehdä? Auttaminen tapahtuu siinä tilanteessa, jossa ihmisen itse on mahdotonta askaretta suorittaa.
Palvelusten tekeminen on asia erikseen, ja sellainen on vapaaehtoista.
Joo ei apua tarvitse antaa sellaselle, joka ei ole hädässä.
Vierailija kirjoitti:
Puolin ja toisin käskytetään toisiamme. Ne on niitä arjen pieniä tekoja.
Meillä huomioidaan toista ilman käskyttämistä.
Aisa kirjoitti:
Tutkimusten mukaan nainen on onnellinen jos mies päättää asioista ja sanoo mitä naisen tulee tehdä.Naista ei ole luotu päätösten tekemiseen ja nykyinen hallituskin on tästä hyvä esimerkki
On omakin kokemus, että naiset haluavat miehen, joka osaa tehdä päätöksiä, mutta tämä ei tarkoita käskyttämistä.
Apua. Olen juuri kuten miehesi. Yritän parantaa tapani.
Eilen lupasin siivota pöydän ja laittaa tiskit koneeseen jos mies tekee mulle voileivän. Hän teki, ja siivosi lopulta illalla itse sen pöydän kun minä unohdin.
En jaksanut lukea aloitusta, mutta miehesi on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuuluu ihan peruskäytöstapoihin kun esim tekee itselleen leipää kysyä haluaako toinenkin ja jos on muutenkin liikkeellä hakea esim se laturi, jos se on vastavuoroista.
Et ilmeisesti koskaan ole tavannut ihmistä, joka jotenkin onnistuu järjestämään niin, ettei itse ole se, joka siinä samalla? Jos pari kertaa haksahdat siihen "teetkö samalla" -juttuun niin huomaat, ettei toinen koskaan esim. nouse sieltä sohvalta ensin. Vaikka hän kuinka haluaisi sitä kahvia, hän odottaa, että toinen nousee vessaan tai ottaamaan jotain, jolloin hän voikin kätevästi siinä samalla tuoda sitä ja tätä, kun kerran nousi. Tällainen ihminen ulkoistaisi vessassa käynninkin, jos se olisi mahdollista, ja he ennemmin jättävät syömättä, kuin tekisivät itse leipänsä. Heille ei auta, kuin sanoa vain "tee itse, älä juoksuta minua".
Eivät he sitä välttämättä pahalla tee, mutta onhan se elämä paljon kivempaa ja helpompaa, kun ei itse tarvitse tehdä mitään. Ja mitä se toinen nyt tuohtuu, kun eihän se ole iso asia tuoda sitä kahvikuppia. Ja keittää ensin ne kahvit. Ja tehdä pari voileipää. Ja tuoda puita samalla, kun nyt nousit. Ja siivota kaikkien jäljet samalla, kun viet omat roskasi pois. Ja tehdä sitä ja tätä, eihän ne nyt isoja juttuja ole. Ja sitten, kun vihdoin kerkeää hetkeksi istua, alkaa marina, kuinka pitäisi lähteä mukaan kauppaan ja sitten tehdä ruokaa, kun on niin kiva tehdä yhdessä! Vastavuoroisuuttakin heidän mielestään toki on, "kyllähän minä toisinaan vien omat tiskini koneeseen".
Niin ärsytystä lisää myös se, että olen se joka pääosin tiskaa, laittaa ruokaa, siivoaa keittiön jne. Sitten lisäksi nämä miehen "pikkupalvelukset" aina kun erehtyy nousemaan. Tunnen oikeasti välillä olevani joku palvelija. Ap
Oletko AP miehesi omaishoitaja?
Jos et, niin lopeta passaaminen.
Sairastan itse invalidisoivaa sairautta, joka aiheuttaa joinakin päivinä vaikeampia oireita ja joinakin vähemmän vaikeita.
Vaikeina päivinä joudun pyytämään puolisolta palveluksia. Hakemaan ruokaa/vettä/lääkettä tai vaikka sen laturin johdon, koska itse en pysty. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään pyytää palveluksia silloin kun itse olen kykenevä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko AP miehesi omaishoitaja?
Jos et, niin lopeta passaaminen.Sairastan itse invalidisoivaa sairautta, joka aiheuttaa joinakin päivinä vaikeampia oireita ja joinakin vähemmän vaikeita.
Vaikeina päivinä joudun pyytämään puolisolta palveluksia. Hakemaan ruokaa/vettä/lääkettä tai vaikka sen laturin johdon, koska itse en pysty. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään pyytää palveluksia silloin kun itse olen kykenevä tekemään.
Joo en ole omaishoitaja. Pitääpä seuraavan kerran sanoa noin, että en ole hänen omaishoitaja, jos pyytää palveluksia. Ap
Fiksu ihminen kun hakee kahvia, niin tarjoaa sitä luonnollisesti myös toiselle jne.