Mikä oppiaine sai sinut kouluaikoina lähes epätoivon partaalle?

Toiset, kun puhuvat tässä ketjussa historiasta niin voisin kertoa oman kokemukseni historian tunnilta:

Mä kerran kysyin opelta miksi historiaa opiskellaan ja opettaja vastasi siihen samalla kysymyksellä.

Jos ajattelee kunnolla asiaa niin löytyyhän niitä lukuisia hyviä syitä lukea historiaa ja tuostahan kysymyksestähän saisi hyvän ketjunkin tänne.

Itse ainaskin tulin ajatelleeksi tuosta kysymyksestä, että menneistä tapahtumista voidaan ottaa oppia miten kannattaa toimia ja miten ei. Ei kannata antaa historian toistaa itseään kaikissa ikävissä asioissa. Nykyhetkikin näyttää siltä, että ihmiset eivät ota opiksi menneistä ajoista. Tietämättömyyskin lisää epätietoisuutta.

Ei varsinaisesti mikään mutta mieleen on jääneet liikuntatunnit. Olin huono esim. jalkapallossa ja koripallossa. Kun kaksi oppilasta sai valita joukkueet niin jääminen aina viimeiseksi tai toisiksi viimeiseksi tuntui aika ikävältä. Liikunnanopettajat ei kai sitten  ymmärtäneet, että tämä voi olla aika ahdistavaa kun se se tapahtuu joka kerta samoiller oppilaille. Olisihan niitä tapoja jakaa joukkueet ollut muitakin.

Pitkät koulupäivät, lukiossa klo 16 saakka, ja sitten olis vaatinut, että vedät samanlaisen rumban yksin ja omatoimisesti läksyjen kanssa kotona, tuntikausia. Niin uuvuttavaa oli. Jälkiviha koulua ja läksyjä kohtaan on suuri.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.

Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.

Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...

Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.

Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.

Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.

Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.

No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?

En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.

En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.

Jos minun maailmankuvastani poistettaisiin kaikki, mitä tiedän historiasta, en suoraan sanottuna ymmärrä, mitä jäisi jäljelle. Käsitykseni yhteiskunnasta, politiikasta, etiikasta ylipäänsä siitä, mikä ihminen on, perustuu varsin pitkälle siihen, mitä ihmisen historia niistä asioista kertoo. Kyllä historiaton maailmankuva ja ihmiskäsitys on tyhjän päällä.

Nähdäkseni historia (mitä maailmassa on ennen tapahtunut) on eri asia kuin kouluhistoria eli historia oppiaineena (yksi tulokulma historian tutkimiseen, jossa tiettyjä tapahtumia tutkitaan tietyllä tavalla), ja en itse heti huomaa, että erottelisit noita asioita viestissäsi siten kuin minä ajattelen ne eroteltavan. Kouluhistoria on yksi tapa jäsennellä historiaa historian laajassa merkityksessä, mutta voisin hyvin ajatella jonkun ymmärtävän maailmaa, vaikka hän ei ajattelisi sitä kouluhistorian kautta, joka siis näyttää esimerkiksi tältä (Syksyn 2021 YO-koe, pahoittelen muotoilua): 

9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p.

Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti tunnustettiin lopullisesti vuonna 1921. Samana vuonna Ahvenanmaalle myönnettiin itsehallinto. Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta oli päätetty kansainvälisesti ensimmäistä kertaa jo vuonna 1856 Krimin sodan rauhanneuvottelujen yhteydessä.

Aineisto

Tekstikatkelma: Kuningas Kustaa V:n kiitospuhe Ahvenanmaan valtuuskunnalle (3.2.1918)

Tekstikatkelma: Suomen valkoisen hallituksen sotilaallisen ylikomentajan C. G. Mannerheimin kirje Suomen Tukholman edustustolle (18.2.1918)

Tekstikatkelma: Suomen diplomaattinen edustaja Bertil Gripenberg Tukholmassa Ruotsin ulkoministeri Hellnerille (23.2.1918)

Tekstikatkelma: Suomen ulkoministeri Rudolf Holstin salainen kirje Ruotsin ulkoministeriölle (12.4.1938)

Tekstikatkelma: Puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu (26.5.2018)

9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. 18 p.

9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. 12 p.

Vierailija kirjoitti:

Pitkät koulupäivät, lukiossa klo 16 saakka, ja sitten olis vaatinut, että vedät samanlaisen rumban yksin ja omatoimisesti läksyjen kanssa kotona, tuntikausia. Niin uuvuttavaa oli. Jälkiviha koulua ja läksyjä kohtaan on suuri.

Plus maaseudulla asuvilla (kuten minulla) koulukuljetukset. 30 km koulumatka/suunta, kun asuttiin siellä naapurikunnan korvessa. Kotona oltiin sitten joskus iltaviiden jälkeen. En todellakaan kaipaa noita aikoja. Niin, ja saksasta en sitten tykännyt alkuunkaan, mutta kun sitä piti opiskella, koska oli lyhyt matematiikka. En ollut niin hyvä matematiikassa, että olisi kannattanut valita laaja kurssi.

Ei juuri mikään. Käsitöissä ja liikunnassa en ollut erityisen hyvä. Saksaan meni hermo akkusatiivin kohdalla, ja jätin sen valitsematta lukiossa, mikä nyt kyllä jälkeenpäin harmittaa. Vois kai sitä vieläkin opiskella tietysti jos huvittaisi.

Historia. Mitä tuskaa! Torkuinkin monet oppitunnit. Tulokset olivatkin sitten sitä luokkaa, etenkin lukiossa: 5-6, joskus hyvin harvoin 7. Ja päättötodistukseen tuli 6. Ansaitusti.

Vierailija kirjoitti:

Historia. Mitä tuskaa! Torkuinkin monet oppitunnit. Tulokset olivatkin sitten sitä luokkaa, etenkin lukiossa: 5-6, joskus hyvin harvoin 7. Ja päättötodistukseen tuli 6. Ansaitusti.

Historiaakin olisi helpompi oppia jos ne kaikki tapahtumat olisi sarjakuvana, kuin pelkästään teksti muodossa, mulla kun on näkö muisti. No, koulut ovat takana ja ihan hyvin suoriuduin niiltä tunneilta ja kokeista. (Mä aikaisemmin laitoin viestiä, jossa sanoin saavani jopa painajaisiakin englannin kielestä) Tekstistä oppiminen ei vaikuta olevan vahvimpia osaamis alueitani. Mun oli vaikea myös oppia asioita, jos opettajakin oli kireä persoona. Historian tunneilla itselläni on ollut mukavia opettajia ja sen takia se aine taisi sujua niin hyvin. En tykännyt historian tunneista, mutta ihan perus hyvin suoriuduin siitä aineesta.

Ruotsi.

Ei voisi vähempää kiinnostaa kieli, jota en ole vieläkään tarvinnut.

Naisopettajat eivät osanneet motivoida.

Matikka ja saa edelleenkin epätoivon partaalle kun vain katsonkin teinin lukion pitkän matikan laskuja.

Liikunta eli ne loputtomat joukkuelajit, vaikka taitoerot olivat ryhmän kokoon nähden aivan liian suuret. Lukiossa psykologia. Joutavaa jaarittelua. Historia myöskin osittain, mutta se sisälsi sentään joitakin aikakausia, joihin oli mielenkiintoa tutustua. 

Äidinkieli unohtui. Ne loputtomat aineet aiheista, mitkä eivät olisi millään tasolla kiinnostaa. Karmeaa pakkopullaa.

Vierailija kirjoitti:

Lukion filosofian pakollinen kurssi. Ajattelin, että jos tätä oppiainetta pitäisi lukea yhtään enempää, sekoaisin varmasti.

Niin. Filosofia edellyttää teoreettisen ja käsitteellisen, abstraktin ajattelun kykyä. Jos sitä puuttuu, niin voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli

Kielioppi menetteli, mutta aineet, esseet kaikki luova kirjoitus.. apua!

Nykyään tosin saattaisin jopa pitää siitä.

Hän on laskenut samaan syssyyn toisten varallisuudet myös 😂

Liikunta, kakkosena musiikki ja sut kuvis.

Vierailija kirjoitti:

Moni sanoo, että sitä ja tätä ja tuota ei tarvitse ikinä missään. Suurin osa kouluaineista on sellaisia, mitä ei tarvita, mutta aina joku jotain tarvitsee. Esimerkiksi minulle suunnitteluinsinöörinä lämpölaajeneminen on hyvinkin tärkeä asia. Derivaattaa voi tarvita ekonomitkin joskus. 

Niin, mutta nämä asiat mitä vain jotkut harvat tarvitsevat, voisi olla sellaisia ettei niitä peruskoulussa opeteta kerran iso osa niitä ei koskaan tarvitse. Ne asiat voisi opettaa sitten alaan erikoistuville jatko-opinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti mikään mutta mieleen on jääneet liikuntatunnit. Olin huono esim. jalkapallossa ja koripallossa. Kun kaksi oppilasta sai valita joukkueet niin jääminen aina viimeiseksi tai toisiksi viimeiseksi tuntui aika ikävältä. Liikunnanopettajat ei kai sitten  ymmärtäneet, että tämä voi olla aika ahdistavaa kun se se tapahtuu joka kerta samoiller oppilaille. Olisihan niitä tapoja jakaa joukkueet ollut muitakin.

Toi on niin ollut niin käsittämätöntä hyväksyttyä koulukiusaamista kun vaan olla, ja, osaa. Varmaan moni osaa samaistua ja ikuiset arvet on jäänyt. Toivottavasti enää ei ole tuolla tyylillä.

Olen 7. luokalla ja eniten ärsyttää käsityö, matematiikka ja fysiikka. Matematiikasta sain ala-asteen päättäjäistodistukseen nipin napin 8, kun oikein tsemppasin (aiemmin ollut aina 7). Ja käsityöstä on aina tullut se 7. Mihin muka tarvitsee mitään t-paidan tekemistaitoja, kun valmiin paidan voi ostaa kaupasta? Fysiikka taas on tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Musiikki. Lähinnä se pakollinen jokavuotinen laulukoe, jossa piti yksin laulaa koko luokan kuullen. Ongelmalliseksi sen teki se, ettei sitä laulamista koskaan opetettu meille, vaan sitä pidettiin itsestään selvänä taitona. Siitä jäi sitten sellaiset traumat, etten ole suutani avannut laulaakseni, vaikka olen eri instrumentteja soitellut jo 80-luvun lopulta lähtien.

Tämä! Ja vielä julkisesti annettiin toisten kuullen palaute.  Osa teilattiin julkisesti ja osa nostettiin korokkeelle. Ja toiset oppilaat tirskuivat huonoille esityksille julkisesti, eikä opettaja edes puuttunut. Näin sitä 90-luvulla koulussa. 

Mä olin huono kaikissa aineissa. En pärjännyt käsitöissä, en osaa laulaa, en laskea. Fysiikka ja kemia aivan saatanasta. No kieliä osasin ja uskonnossa 8. Peruskoulu päättötodistus 6,9. Menin 10 luokalle ja sitten aloinkin ymmärtää. Mulla on ammattikoulu-, opisto- ja amk-koulutus nykyisin.