Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oppiaine sai sinut kouluaikoina lähes epätoivon partaalle?
06.01.2022 |
Minulla se oli käsityö. En koskaan oppinut kutomaan sukkia enkä lapasia.
Kommentit (155)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidinkieli
Kielioppi menetteli, mutta aineet, esseet kaikki luova kirjoitus.. apua!
Nykyään tosin saattaisin jopa pitää siitä.
Matematiikka ja en koskaan ymmärtänyt niitä avaruus laskuja. Kuitenkin olen osannut budjetin laskea niin etten ole yli varojeni koskaan elänyt. Sisareni on matikassa ollut hyvä ja on sörssinyt kaikki raha-asiansa ja elänyt yli varojensa ja koko suku sitä on avustanut koko ikänsä.
Uskonto oli ihan paskaa eikä se kiinnostanut ollenkaan henki maailman jutut.
Englanti on itselleni ollut vaikein aine aina. Mä oon jotenkin aina pelännyt englannin kielen opettajia ja hirveä stressi alkanut aina, kun tiedostin niiden tuntien olevan huomenna tai tänään. En enää ole koululainen ja välillä vieläkin näen painajaisia, että olen englannin kielen tunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten jo täällä monesti mainittu, matematiikka sekä kemia ja fysiikka.
En koskaan kyennyt ymmärtämään matematiikkaa, ja aina olin vaikeuksissa kaikkien noiden aineiden suhteen. Kemian ja fysiikan onneksi niitä tarvitsi opiskella paljon vähemmän ja tuottivat näin vähän vähemmän harmaita hiuksia.
Matematiikassa en muista että olisin saanut yläasteella ja sen jälkeen lukiossa enää seiskaa parempaa numeroa mistään kokeesta. Syinä saattaa olla se, ettei aine jaksanut kiinnostaa sen ymmrärtämättömyysvaikeuksien takia, mutta ei myöskään vaikka kuinka yritti päntätä ja halusi saada siitä hyvän numeron. Lukiossakin jouduin käymään monta kertaa samoja matematiikan kursseja uudestaan, sillä en yksinkertaisesti päässyt niistä läpi edes uusinnoissa. Tämän takia osittain myös valmistuinkin sitten juuri ja juuri neljässä vuodessa, kun sain viimeisenä keväänä vaadittavat matematiikan kurssit läpi. Tuntui niin hyvältä kun oli paininut monta vuotta matemaattisten vaikeuksien takia ja tajusi, että nyt se kaikki on ohi ja saa valkolakin päähän.
Moni sanoo, että sitä ja tätä ja tuota ei tarvitse ikinä missään. Suurin osa kouluaineista on sellaisia, mitä ei tarvita, mutta aina joku jotain tarvitsee. Esimerkiksi minulle suunnitteluinsinöörinä lämpölaajeneminen on hyvinkin tärkeä asia. Derivaattaa voi tarvita ekonomitkin joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.
En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.
Ei nyt mikään aine ehkä kokonaisuudessaan mutta ikävimmät hetket olivat tekstiilityön, musiikin ja liikunnan parissa. Huvittavaa sinänsä, että moni kuvittelee noiden olevan kaikkien oppilaiden lempiaineita, suorastaan levon keitaita keskellä koulupäivää. Minä olin sata kertaa mieluummin hissan tunnilla kuin soittamassa nokkahuilua, kutomassa sukkaa tai pelaamassa pesistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.
Jos minun maailmankuvastani poistettaisiin kaikki, mitä tiedän historiasta, en suoraan sanottuna ymmärrä, mitä jäisi jäljelle. Käsitykseni yhteiskunnasta, politiikasta, etiikasta ylipäänsä siitä, mikä ihminen on, perustuu varsin pitkälle siihen, mitä ihmisen historia niistä asioista kertoo. Kyllä historiaton maailmankuva ja ihmiskäsitys on tyhjän päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta. En koskaan tajunnut mikä järki oli testata asioita, joita ei ole harjoiteltu.
Englanti ja ruotsi. Joka on hassua sinänsä, koska aikuisiässä opettelin itse englanninkielen ja puhun sitä nyt ihan sujuvasti. Ruotsiakaan vastaan ei ole mitään, mutta en ole kiinnostunut enää opettelemaan alusta asti. Jos nyt uutta kieltä lähtisin opettelemaan niin latinan lisäksi kiinnostaisi ehkä espanja tai saksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä matikka kotikokeineen lukiossa. Ala-asteella nokkahuilun soittotunnit 😣
Kaikki muu sujui, mutta liikunta…. ei sitä kai voi oppiaineeksi sanoa.
Vieläkin näen painajaisia.
Ei peruskoulussa mikään oppiaine ollut vaikea. Kaikki ei olleet itselleni mieluisia mutta ei ne vaikeita olleet joten olemattomallakin panostuksella sai numeroksi 8 tai 9.
Kotitalous ja siihen liittyvä perhekasvatus (a.ka persekasvatus) seiskalla. Onneksi näitä oli pakollisena vain yhden lukuvuoden ajan.
Olen ihan hyvä tekemään ruokaa ja osaan kyllä pesuohjeiden merkit tai kauppalistan tekemisen (tai käyttövarojen budjetoinnin) ihan ilman sitäkin, että joku tantta selittää vakavalla naamalla kuinka joka kuukausi tyttöjen kannattaa sitten varata palkkapäivänä vähän pikkurahaa sivuun vaikka kampaajaa varten. Juu ei.
Muuten pidin lähes kaikista aineista, uskonto ei oikein kirkkoon kuulumatonta napannut (lähinnä hyvin uskonnollisen opettajan vuoksi, pikkukylässä elämänkatsomustieto ei ollut vaihtoehto. Uskonnontuntien sisältö oli suunnilleen virsien veisuuta ja Isä meidän - rukouksen ulkoaopettelua, ei siellä muita uskontoja pahemmin käsitelty).
Englanti, matikka, kemia koko kouluajan. Lukion uskonto ja historia, jumalaton määrä tekstiä luettavana ja päntättävänä. Näen edelleen joskus painajaisia, et kokeet tai ylioppilaskirjoitukset on tulossa. Hirveitä unia. Joku edellä kirjoitti samasta.
Miten painajaisunista pääsee eroon?
Alue: Aihe vapaa
Terveystieto. Voi jopa olla, että se alkoi juuri sinä vuonna, kun minulla sitä oli. Täyttä p*skaa!