Älykkäillä ihmisillä ei ole ystäviä

Älykäs ihminen löytää itselleen mielenkiintoisia asioita yksinkin. Rasittavaa on, jos joutuu jatkuvasti sovittamaan keskustelun tasoa tai aiheita omaa älyään alemmaksi. 

On suuri ilo löytää toinen ihminen, joka kykenee seuraamaan älykkään ajatuskulkua ja jatkamaan sitä omilla ajatuksillaan. Se on kuin lentäisi vapaasti ja painottomasti.

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ihminen löytää itselleen mielenkiintoisia asioita yksinkin. Rasittavaa on, jos joutuu jatkuvasti sovittamaan keskustelun tasoa tai aiheita omaa älyään alemmaksi. 

On suuri ilo löytää toinen ihminen, joka kykenee seuraamaan älykkään ajatuskulkua ja jatkamaan sitä omilla ajatuksillaan. Se on kuin lentäisi vapaasti ja painottomasti.

Tämä! Jos älykäs ei löydä seuraa voi olla assi.

Useimmat ihmiset ovat varsin mitäänsanomatonta seuraa, seuraavan lauseen arvaa ennen kuin se on edes sanottu ääneen. On todella harvoja ihmisiä joiden seurassa viihdyn. Silloin niillä täytyy olla yleistietoa ja leikata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tainnut suurten keksintöjen tekijät olla seurapiiriperhosia.

Olihan se yks huippuälykäs naisnäyttelijä....mikä lie keksintö jonka teki,en nyt muista...käyn etsimässä. Oli siis kaunis ja älykäs seurapiiriläinen.

Hedy Lamarr?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ihminen löytää itselleen mielenkiintoisia asioita yksinkin. Rasittavaa on, jos joutuu jatkuvasti sovittamaan keskustelun tasoa tai aiheita omaa älyään alemmaksi. 

On suuri ilo löytää toinen ihminen, joka kykenee seuraamaan älykkään ajatuskulkua ja jatkamaan sitä omilla ajatuksillaan. Se on kuin lentäisi vapaasti ja painottomasti.

Tämä! Jos älykäs ei löydä seuraa voi olla assi.

Voi olla, mutta jos äo-ero kahden ihmisen välillä on liian suuri, kommunikointi käy vaikeaksi kahden ihmisen välillä. Kyseiset ihmiset eivät enää ymmärrä toisiaan tai kykene kommunikoimaan (kaveruutta ajatellen) mielekkäällä tavalla, vaikka kumpikin osapuoli pinnistelisikin asian hyväksi tietoisesti. Jostain olen lukenut, että se ero on noin 30 pistettä. Tosin assius voi vielä pahentaa asiaa huomattavastikin.

Mulla on tuo otsikossa mainittu ongelma ja olen Mensan sisäänpääsyrajan läpäissyt reilulla marginaalilla vuosia sitten. Ei ole ainoatakaan ns. liveystävää. Muutama pinnallinen chat-tuttu on ainoastaan. Olen luonteeltani aika kiltti ja mukautuva, tosin joissain asioissa olen tarkkakin.

Ei vain ns. synkkaa kenenkään kanssa, vaikka yritän parhaani, peittelen todellista minääni ja hassua huumoriani vieraampien seurassa. Ainoa poikkeus oli yliopistossa vaikeapääsyisellä alalla, mutta sen ajan tuttavista lähes kaikki asuvat nykyisin ulkomailla. Onneksi on perheenjäsenet, työ, kirjat, netti ja pelit.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihan niin älykäs kun luulee olevansa, jos noin on. Älykäs osaa sovittaa ne juttunsa kaikille vauvasta vaariin. Wanna-be- älykäs itkee, kun ei kukaan tykkää ääliöstä.

Kyllä älykäs pystyy laskemaan juttujensa tason kuuntelijan mukaan, niin että toiset pitävät hurmaavana seurana. Ongelma on vain se, että älykkäälle tuollainen seuraelämä ei suurempaa tyydytystä tuota. Päinvastoin. Tuollainen helposti väsyttää, ärsyttää sekä nostaa huolestumista.

Olen ruvennut vähentämään merkittävästi sosiaalista elämää. Viihdyn hyvin pelkän perheen kesken.

On varmaan niitäkin, jotka kuvittelevat, että on fiksua olla de facto älykäs, joka ymmärtää maan, maailman, ihmiset, itsensä jne. Kuvittelit väärin! Suomessa pärjää parhaiten, kun on keskivertotomppeli, koska tämä ei herätä kateutta muissa ihmisissä. Suomessa pitää tulla keskinkertaiseksi.

Tosin on se ihan mukavaa aidosti halveksua näitä kaikenmaailman tomppeleita, joita on pomppimassa joka puskasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihan niin älykäs kun luulee olevansa, jos noin on. Älykäs osaa sovittaa ne juttunsa kaikille vauvasta vaariin. Wanna-be- älykäs itkee, kun ei kukaan tykkää ääliöstä.

Kyllä älykäs pystyy laskemaan juttujensa tason kuuntelijan mukaan, niin että toiset pitävät hurmaavana seurana. Ongelma on vain se, että älykkäälle tuollainen seuraelämä ei suurempaa tyydytystä tuota. Päinvastoin. Tuollainen helposti väsyttää, ärsyttää sekä nostaa huolestumista.

Olen ruvennut vähentämään merkittävästi sosiaalista elämää. Viihdyn hyvin pelkän perheen kesken.

Pystyy toki, muttei se ole mielekästä tai aitoa enää. Lisäksi varsinaiset sosiaaliset taidot ovat älykkyydestä irrallinen ja erillinen ominaisuus. Älykäs ei välttämättä ole sosiaalisesti kovinkaan taitava.

Olen selvästi keskivertoa älykkäämpi ja minulla ei omasta valinnastani ole yhtään ystävää. Minun on aina ollut helppoa saada kavereita ja ystäviäkin, mutta olen todennut etten tee niillä mitään, vaan viihdyn yksin paremmin. Lähes kaikki asiat ovat parempia yksin kuin seurassa. Tietynlainen ulkonpuolisuuden tunne on kulkenut mukanani läpi elämän. Muistan jo lapsena/nuorena kavereideni juttuja kuunnellessani usein miettineeni, että olen nyt aivan väärässä paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen selvästi keskivertoa älykkäämpi ja minulla ei omasta valinnastani ole yhtään ystävää. Minun on aina ollut helppoa saada kavereita ja ystäviäkin, mutta olen todennut etten tee niillä mitään, vaan viihdyn yksin paremmin. Lähes kaikki asiat ovat parempia yksin kuin seurassa. Tietynlainen ulkonpuolisuuden tunne on kulkenut mukanani läpi elämän. Muistan jo lapsena/nuorena kavereideni juttuja kuunnellessani usein miettineeni, että olen nyt aivan väärässä paikassa.

Ihan kuin mun näppiksestä. Sitten saa sääliä ulkopuolisilta kun ei ole kavereita. Olishan niitä, mutta en vain itse jaksa. Ystävyyssuhteissa olen aina ajautunut kuuntelijaksi ja ei jaksa sitä. Silti on läheiset välit lähisukuun ja perheeseen. Tunnistan tuon ulkopuolisuuden tunteen myös. Olisi oikeasti kamalaa ylläpitää ystävyyssuhteita joista ei saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tainnut suurten keksintöjen tekijät olla seurapiiriperhosia.

Olihan se yks huippuälykäs naisnäyttelijä....mikä lie keksintö jonka teki,en nyt muista...käyn etsimässä. Oli siis kaunis ja älykäs seurapiiriläinen.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000000454107.html 

Näyttelijä Hedy Lamarria palvottiin 1940-luvulla "elokuvien kauneimpana naisena", mutta aniharva hänen ihailijoistaan tiesi tämän suosikkinäyttelijän olevan matemaattisesti lahjakkaan keksijän, joka loi pohjan nykyiselle kännykkä- ja laajakaistateknologialle.

JAA

KOMMENTIT

Hedy keksi radiokaistojen taajuushyppelyn sodan aikaan, jotta natsit eivät pysyneet lähetysten perässä. Sitä hyödynsivät mm. merivoimat. Muistaakseni muitakin keksintöjä oli.  Häntä vaan ei arvostettu sen ajan naiskäsitysten vuoksi. Naisen kelpasi olla kaunis muttei älykäs. 

Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että ainakin vauvapalstailijat ovat selvästi keskimääräistä älykkäämpiä.

Ei ole mullakaan. Pidän itseäni suht älykkäänä tosin viiime aikoina alkanut muisti renkata :(

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että ainakin vauvapalstailijat ovat selvästi keskimääräistä älykkäämpiä.

ovat kyllä ja yleisesti ikäistään nuoremman näköisiä. Lähes kaikilta kysytään henkkarit Alkon kassalla. Kaikilla on kahden kk palkan suuruinen puskurikin tilillään. 

Tiedän yhden ihmisen jolla älykkyys 160. Ulkoisesti oli menestyvä ja perhekin jne mutta yhtään ystävää hänellä ei oikein tainnut olla.

Älykkäät ihmiset ei välttämättä tarvitse ystäviä, sanoisin minä.

Jos kaikkea tapahtuu liikaa pään sisällä, niin ulkopuolelta tuleva saattaa olla tarpeetonta. Ja ihmiset tuntuu usein tylsiltä.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ihmiset ei välttämättä tarvitse ystäviä, sanoisin minä.

Jos kaikkea tapahtuu liikaa pään sisällä, niin ulkopuolelta tuleva saattaa olla tarpeetonta. Ja ihmiset tuntuu usein tylsiltä.

Mä käyn ihmisten kanssa keskustelua omassa mielessäni. Mulla on rikas sisäinen maailma. Sosiaaliset suhteet saan kirjoista, kun luen mielenkiintoista tarinaa, eläydyn kirjan henkilöihin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihan niin älykäs kun luulee olevansa, jos noin on. Älykäs osaa sovittaa ne juttunsa kaikille vauvasta vaariin. Wanna-be- älykäs itkee, kun ei kukaan tykkää ääliöstä.

Kyllä älykäs pystyy laskemaan juttujensa tason kuuntelijan mukaan, niin että toiset pitävät hurmaavana seurana. Ongelma on vain se, että älykkäälle tuollainen seuraelämä ei suurempaa tyydytystä tuota. Päinvastoin. Tuollainen helposti väsyttää, ärsyttää sekä nostaa huolestumista.

Olen ruvennut vähentämään merkittävästi sosiaalista elämää. Viihdyn hyvin pelkän perheen kesken.

Pystyy toki, muttei se ole mielekästä tai aitoa enää. Lisäksi varsinaiset sosiaaliset taidot ovat älykkyydestä irrallinen ja erillinen ominaisuus. Älykäs ei välttämättä ole sosiaalisesti kovinkaan taitava.

Olen samaa mieltä että älykäs ei ole aina sosiaalisesti taitava. Toisaalta en kyllä pitäisi feikkinä jos ei ole epäkohtelias toisia kohtaan. Usein "ei niin fiksut" kailottavat kovaan ääneen typeryyksiään, eikä sosiaalisesta tilanteesta tule kovinkaan mukava mikäli lähtee noita virheitä jatkuvasti oikomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole ystäviä. En ole kovinkaan älykäs

Olet varmaan, et vain tiedosta sitä. Oma älykkyyteni selvisi mulle kun ymmärsin kuinka tyhmiä laumaihmisiä suurin osa ihmisistä on. Joku kertoo että näki yksisarvisen takapihallaan, kuulija kuuntelee suu auki hölmistuneenä ja rientää kertomaan seuraavalle jolla saa reaktio ja lähtee viemään viestiä eteenpäin 😆. Ei mitään kyseenalaistamista onko asia näin.

Teitäkin on ihan lauma, jotka ajattelee , että on laumaantumisen ulkopuolella oleva. Ihminen ei nyt ole aivan niin ainutlaatuinen ja kyseenalaistava kuin itsestään kuvittelee. Jatkuva kaiken kyseenalaistaminen on raskasta ja ihminen on pohjimmiltaan laiska. Pentti Linkola on aidosti itsenäinen, tuli nopeasti mieleen.

Yksisarvinen takapihalla kuulostaa kuuntelun arvoiselta tarinalta, vaikka tarina kuulostaisikin hiukan ei niin todelta. Kiinnostavaa on miksi henkilö näki yksisarvisen ja mitä sitten tapahtui, uteliaisuutta sanoisin.