Älykkäillä ihmisillä ei ole ystäviä
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole ystäviä. En ole kovinkaan älykäs
Olet varmaan, et vain tiedosta sitä. Oma älykkyyteni selvisi mulle kun ymmärsin kuinka tyhmiä laumaihmisiä suurin osa ihmisistä on. Joku kertoo että näki yksisarvisen takapihallaan, kuulija kuuntelee suu auki hölmistuneenä ja rientää kertomaan seuraavalle jolla saa reaktio ja lähtee viemään viestiä eteenpäin 😆. Ei mitään kyseenalaistamista onko asia näin.
Tyhmyys ja juoruilunhalu on vaarallinen yhdistelmä. Lopussa tarina on muuttunut niin että se olikin leijona joka oli takapihalla ja kohta on ip-lehti tekemässä skuuppia 😁
Mutta kuinkas te huippuälykkäät, jotka ette jaksa tavistomppeleiden seuraa, olette täällä vauvapalstalla? Itse olen vain "tavisälykäs", ts sen verran älykäs että koulu oli helppoa, yliopistokin, mutta huippuälykäs en ole. Ei ole vaikea löytää älyltäni samantasoisia. Minä käyn täällä välillä ihmettelemässä, kuinka tyhmiä ihmisiä täällä suorastaan vilisee.
Kaikki autistit eivät ole älykkäitä ja kaikki älykkäät eivät ole autisteja.
Missäs päin maailmaa sitten tykätään älykkäistä?
Ehkä ei ole kyse valtakunnan rajoista.
Vaan esimerkiksi erilaisista työpaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Olen selvästi keskivertoa älykkäämpi ja minulla ei omasta valinnastani ole yhtään ystävää. Minun on aina ollut helppoa saada kavereita ja ystäviäkin, mutta olen todennut etten tee niillä mitään, vaan viihdyn yksin paremmin. Lähes kaikki asiat ovat parempia yksin kuin seurassa. Tietynlainen ulkonpuolisuuden tunne on kulkenut mukanani läpi elämän. Muistan jo lapsena/nuorena kavereideni juttuja kuunnellessani usein miettineeni, että olen nyt aivan väärässä paikassa.
Minulla on muutama ystävä, joiden viesteistä tai tapaamisesta aina aidosti ilahdun. Muiden seurassa en "lataudu" ja siksi nämä kaikki ovat jääneet kokonaan pois elämästäni. Huomaan tarvitsevani paljon tilaa ajatella ja olla sellaisenaan, en jaksa yhteiskunnan rooleja tai normeja. Usein kun kuuntelen toisten keskustelua pidän niitä ihan järjettömän turhanpäiväisinä. Mielummin mietin omassa päässäni kiinnostavia asioista, kuin keskustelen jonkun toisen kanssa typeristä ja turhista asioista. Hiljaiset hetket eivät myöskään kiusaannuta itseäni, koska menen saman tien pääni sisälle miettimään omia juttujani.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kuinkas te huippuälykkäät, jotka ette jaksa tavistomppeleiden seuraa, olette täällä vauvapalstalla? Itse olen vain "tavisälykäs", ts sen verran älykäs että koulu oli helppoa, yliopistokin, mutta huippuälykäs en ole. Ei ole vaikea löytää älyltäni samantasoisia. Minä käyn täällä välillä ihmettelemässä, kuinka tyhmiä ihmisiä täällä suorastaan vilisee.
Täällä on tyhmiä ihmisiä. Missä muualla niitä kokisi turvallisen välimatkan päässä kuin täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen selvästi keskivertoa älykkäämpi ja minulla ei omasta valinnastani ole yhtään ystävää. Minun on aina ollut helppoa saada kavereita ja ystäviäkin, mutta olen todennut etten tee niillä mitään, vaan viihdyn yksin paremmin. Lähes kaikki asiat ovat parempia yksin kuin seurassa. Tietynlainen ulkonpuolisuuden tunne on kulkenut mukanani läpi elämän. Muistan jo lapsena/nuorena kavereideni juttuja kuunnellessani usein miettineeni, että olen nyt aivan väärässä paikassa.
Minulla on muutama ystävä, joiden viesteistä tai tapaamisesta aina aidosti ilahdun. Muiden seurassa en "lataudu" ja siksi nämä kaikki ovat jääneet kokonaan pois elämästäni. Huomaan tarvitsevani paljon tilaa ajatella ja olla sellaisenaan, en jaksa yhteiskunnan rooleja tai normeja. Usein kun kuuntelen toisten keskustelua pidän niitä ihan järjettömän turhanpäiväisinä. Mielummin mietin omassa päässäni kiinnostavia asioista, kuin keskustelen jonkun toisen kanssa typeristä ja turhista asioista. Hiljaiset hetket eivät myöskään kiusaannuta itseäni, koska menen saman tien pääni sisälle miettimään omia juttujani.
Kuulostat introvertiltä. Itsekin olen introvertti ja allekirjoitan tämän. En ole huippuälykäs. Sä voit toki olla, muta tuo mitä tuossa yllä kerroit itsestäsi, liittyy introverttiyyeen. Toki korkean älykkyyden mukanaan tuoma ulkopuolisuuden tunne varmaan vahvista tuota oman pään sisällä mieluummin viihtymistä.
On olemassa myös huippuälykkäitä, jotka ovat sosiaalisia ja ekstroverttejä ja viihtyvät seurassa.
Ystävyys perustuu tarpeeseen, ei varsinaisesti älykkyyteen tai sen puutteeseen. Kun tarvitaan seuraa, kuuntelijaa, tukijaa niin sellaisia ihmisiä kutsutaan ystäväksi. Jatkuvasti saa lukea kuinka se-ja-se oli häntä varten, tukivat vaikeina aikoina jne, eli perustuu täysin omalle tarpeelle. Vastavuoroisesti voidaan antaa tukea toiselle, mutta ennen kaikkea se perustuu sille että itsellä on tarve tälle ihmiselle, hänestä saa jotain mitä itselleen tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys perustuu tarpeeseen, ei varsinaisesti älykkyyteen tai sen puutteeseen. Kun tarvitaan seuraa, kuuntelijaa, tukijaa niin sellaisia ihmisiä kutsutaan ystäväksi. Jatkuvasti saa lukea kuinka se-ja-se oli häntä varten, tukivat vaikeina aikoina jne, eli perustuu täysin omalle tarpeelle. Vastavuoroisesti voidaan antaa tukea toiselle, mutta ennen kaikkea se perustuu sille että itsellä on tarve tälle ihmiselle, hänestä saa jotain mitä itselleen tarvitsee.
Tästä syystä ystävyys voi myös loppua kuin seinään koska tarve muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kuinkas te huippuälykkäät, jotka ette jaksa tavistomppeleiden seuraa, olette täällä vauvapalstalla? Itse olen vain "tavisälykäs", ts sen verran älykäs että koulu oli helppoa, yliopistokin, mutta huippuälykäs en ole. Ei ole vaikea löytää älyltäni samantasoisia. Minä käyn täällä välillä ihmettelemässä, kuinka tyhmiä ihmisiä täällä suorastaan vilisee.
Minäkin olen tavisälykäs, mutta olen täällä siksi, että voin olla anonyymisti vuorovaikutuksessa muiden kanssa silloin, kun itse haluan, ja tehdä hetken päästä jotain muuta.
Luen ketjuja hyvin valikoiden ja täällä on etenkin virka-aikaan runsaasti akateemistakin seuraa ja hyviä juttuja.
Älykkäät ihmiset eivät pidä smalltalkista, vaan bigtalkista. Kun joku kysyy minulta, että mitä kuuluu? Vastaan: Ei mitään ihmeellisempää. Ja kysyn peti perään: Tiedätkö muuten mikä on elämän tarkoitus?
Jos ihminen ei tiedä vastausta siihen, mikä on elämän tarkoitus, niin valitettavasti minun täytyy luokitella ihminen vajakiksi älyllisellä tavalla, koska älykkäät ihmiset ovat aina automaattisesti toteuttaneet elämän tarkoituksen.
Ei pidä kuvitella itsestään liikoja. Älykkyys on paljon harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan.
Fiksut ihmiset menevät heti suoraan asiaan ja keskittyvät tekemiseen puhumisen sijaan.
Kaikki kyyniset ihmiset kuvittelevat olevansa älykkäitä. Ja ehkä osaavatkin laskea jotain fysiikkaa. Mutta laajaan älykkyyteen kuuluu kyllä myös sosiaalinen älykkyys ja ymmärrys siitä että elämä on lahja, jonka saa vain kerran ja josta kuuluu nauttia hyvässä seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset ei välttämättä tarvitse ystäviä, sanoisin minä.
Jos kaikkea tapahtuu liikaa pään sisällä, niin ulkopuolelta tuleva saattaa olla tarpeetonta. Ja ihmiset tuntuu usein tylsiltä.
Mä käyn ihmisten kanssa keskustelua omassa mielessäni. Mulla on rikas sisäinen maailma. Sosiaaliset suhteet saan kirjoista, kun luen mielenkiintoista tarinaa, eläydyn kirjan henkilöihin jne.
Kirjallisuuden harrastaminen voittaa usein elävän elämän kohtaamiset ihmisten kanssa. On hienoa löytää samankaltaisia ajatuksia kuin itsellä on jonkun toisen pohdiskelemana ja kirjoittamana. Kirjailija tuntuu kuin ystävältä, maailmassa siis on joku jota ymmärrän.
Vielä hienompaa on, kun löytää itseään älykkäämpien kirjailijoiden tekstejä (heitäkin on) ja voi upota ennestään tuntemattomiin vesiin.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset eivät pidä smalltalkista, vaan bigtalkista. Kun joku kysyy minulta, että mitä kuuluu? Vastaan: Ei mitään ihmeellisempää. Ja kysyn peti perään: Tiedätkö muuten mikä on elämän tarkoitus?
Jos ihminen ei tiedä vastausta siihen, mikä on elämän tarkoitus, niin valitettavasti minun täytyy luokitella ihminen vajakiksi älyllisellä tavalla, koska älykkäät ihmiset ovat aina automaattisesti toteuttaneet elämän tarkoituksen.
Ei pidä kuvitella itsestään liikoja. Älykkyys on paljon harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan.
Fiksut ihmiset menevät heti suoraan asiaan ja keskittyvät tekemiseen puhumisen sijaan.
No niin, kerrohan se elämän tarkoitus. Täällä on monta vähemmän älykästä kuulolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset eivät pidä smalltalkista, vaan bigtalkista. Kun joku kysyy minulta, että mitä kuuluu? Vastaan: Ei mitään ihmeellisempää. Ja kysyn peti perään: Tiedätkö muuten mikä on elämän tarkoitus?
Jos ihminen ei tiedä vastausta siihen, mikä on elämän tarkoitus, niin valitettavasti minun täytyy luokitella ihminen vajakiksi älyllisellä tavalla, koska älykkäät ihmiset ovat aina automaattisesti toteuttaneet elämän tarkoituksen.
Ei pidä kuvitella itsestään liikoja. Älykkyys on paljon harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan.
Fiksut ihmiset menevät heti suoraan asiaan ja keskittyvät tekemiseen puhumisen sijaan.
No niin, kerrohan se elämän tarkoitus. Täällä on monta vähemmän älykästä kuulolla.
Elämällä on yksi tarkoitus eli päämäärä: kuolema. Sana tarkoitus merkitsee päämäärää Suomen kielessä.
Pitäisi kysyä: Mikä on elämän merkitys?". Lyhyesti: "Mikä on elämän tarkoitus?" on eräänlainen älykkyystesti sille, että ihminen ymmärtää, mitä sanat tarkoittavat. Lopullinen vastaus tähän on aina subjektiivinen. Fiksu ihminen voi itselleen rehellisesti sanoa: "Olen toteuttanut oman elämäni tarkoituksen, sillä olen tehnyt jotain merkittävää". Mikä on merkittävää? Jokainen saa sen itse päättää, mutta kannattaa psykologisista syistä tehdä elämässään jotain merkittävää, joka tyydyttää itseään. Lottovoiton saaminen tuskin tekee ketään sinänsä tyytyväiseksi, toisin kuin monet erheellisesti kuvittelevat.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kyyniset ihmiset kuvittelevat olevansa älykkäitä. Ja ehkä osaavatkin laskea jotain fysiikkaa. Mutta laajaan älykkyyteen kuuluu kyllä myös sosiaalinen älykkyys ja ymmärrys siitä että elämä on lahja, jonka saa vain kerran ja josta kuuluu nauttia hyvässä seurassa.
Entä jos ei löydy hyvää seuraa? Hyvä seura on rikkaus, mutta niin hatvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset eivät pidä smalltalkista, vaan bigtalkista. Kun joku kysyy minulta, että mitä kuuluu? Vastaan: Ei mitään ihmeellisempää. Ja kysyn peti perään: Tiedätkö muuten mikä on elämän tarkoitus?
Jos ihminen ei tiedä vastausta siihen, mikä on elämän tarkoitus, niin valitettavasti minun täytyy luokitella ihminen vajakiksi älyllisellä tavalla, koska älykkäät ihmiset ovat aina automaattisesti toteuttaneet elämän tarkoituksen.
Ei pidä kuvitella itsestään liikoja. Älykkyys on paljon harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan.
Fiksut ihmiset menevät heti suoraan asiaan ja keskittyvät tekemiseen puhumisen sijaan.
No niin, kerrohan se elämän tarkoitus. Täällä on monta vähemmän älykästä kuulolla.
Olen eri, mutta elämän tarkoitus on selviytyä ja jatkaa elämää (lisääntyä).
niin paljon kirjoitusvirheitä ja vääriä sanamuotoja artikkelissa, että ihan hävettää toimituksen puolesta