Miten toiset on heti eron jälkeen uudessa suhteessa ja toiset ei saa mitään onnistuu??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rima matalalla, näin arvelen

Enemmänkin sanoisin, että paremmat ihmissuhdetaidot, avoimempi mieli ja parempi itsetuntemus, joten tunnistaa itselle sopivat ihmiset.

Tuosta rimasta, kuka alkaa seurustella ihastumatta, niin että kunhan vaan on joku, jota vihata? Jos ihastuu "luuseriin", niin rima ei ole ollut matalalla.

Tätä en kaikissa tapauksissa voi allekirjoittaa. Aika monella suoraan uuteen suhteeseen hyppäävällä suhteet jäävät lyhyiksi, parin vuoden päästä taas uutta etsimässä. Ei se kumppani mitä ilmeisimmin silloin ole ollut sopiva.

Eri mieltä. Ei suhteen kesto kerro sen laadusta mitään. Ihminen on sarjapolygamisti ja elinikäinen parisuhde uskonnollinen ihanne, joka ei käytännössä useinkaan toimi.

Olosuhteet muuttuvat, ihmiset muuttuvat, suhdekin muuttuu tottumuksen myötä ja kyllästyminen on normaali ilmiö.

Eivät kaikki kyllästy. Ihminen voi aidosti haluta olla saman ihmisen kanssa koko elämänsä ilman, että taustalla olisi mitään uskonnollisia syitä. Mun mielestä just tämä kertoo, että se ihminen on sopiva. Saat toki olla eri mieltä.

Onhan yksinolemisessa puolensa. Mutta nyt kun minulla on lapset jo isoja, olen alkanut kaipaamaan kumppania jonka kanssa viettää pyhiä ja arkea sekä matkustella ja harrastaa. Pitkään sinkkuna olleet ei oikein tunnu lämpenevän suhteelle ja nämä vielä suhteessa olevat uuden etsijät ovat minulle hieman ei kiitos.

Ja mitä tulee tuohon että ihmettelen toisten tekemisiä, johtuu siitä kun olen miettinyt jo vuosia sitä että mikä minussa on etten saa sitä suhdetta siirtymään next levelille. Ja pohdin että mitä nuo ihmiset tekee joille se suhteen aloittaminen on helppoa ja mutkatonta. Jotta voisin kehittää itsessäni niitä taitoja. Loppujen lopuksi kuitenkin kerran haluan sen parisuhteen.

Ap

Kaverini joilla tämä onnistuu ovat jokainen sosiaalisia ja heillä on laaja tuttavapiiri. Kaikki suhteet heillä alkanut jonkun tutun tutun tutun kanssa tai vastaavaa eli käyvät ulkona ja tapaavat ihmisiä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/4112009/miten-ihmiset-paatyvat-parisuht…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rima matalalla, näin arvelen

Enemmänkin sanoisin, että paremmat ihmissuhdetaidot, avoimempi mieli ja parempi itsetuntemus, joten tunnistaa itselle sopivat ihmiset.

Tuosta rimasta, kuka alkaa seurustella ihastumatta, niin että kunhan vaan on joku, jota vihata? Jos ihastuu "luuseriin", niin rima ei ole ollut matalalla.

Tätä en kaikissa tapauksissa voi allekirjoittaa. Aika monella suoraan uuteen suhteeseen hyppäävällä suhteet jäävät lyhyiksi, parin vuoden päästä taas uutta etsimässä. Ei se kumppani mitä ilmeisimmin silloin ole ollut sopiva.

Eri mieltä. Ei suhteen kesto kerro sen laadusta mitään. Ihminen on sarjapolygamisti ja elinikäinen parisuhde uskonnollinen ihanne, joka ei käytännössä useinkaan toimi.

Olosuhteet muuttuvat, ihmiset muuttuvat, suhdekin muuttuu tottumuksen myötä ja kyllästyminen on normaali ilmiö.

Eivät kaikki kyllästy. Ihminen voi aidosti haluta olla saman ihmisen kanssa koko elämänsä ilman, että taustalla olisi mitään uskonnollisia syitä. Mun mielestä just tämä kertoo, että se ihminen on sopiva. Saat toki olla eri mieltä.

Kaikista tilastoista löytyy aina poikkeuksia. Mutta hyvin harva oikeasti on pitkäkestoisesti onnellinen yhden ja saman ihmisen kanssa koko elämänsä ajan. Erityisesti jos olet mies, niin monogamia on yhtä ****, kun suhde on kestänyt tietyn ajanjakson. Jos sinusta tämä ei ole totta, niin mene lähes minkä tahansa yrityksen pikkujouluihin tai illanistujaisiin, niin huomaat. Siellä uskolliset miehet ovat hyvin harvassa. Vain ne, jotka eivät saa mitään, pysyvät uskollisina.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini joilla tämä onnistuu ovat jokainen sosiaalisia ja heillä on laaja tuttavapiiri. Kaikki suhteet heillä alkanut jonkun tutun tutun tutun kanssa tai vastaavaa eli käyvät ulkona ja tapaavat ihmisiä.

Eli toisinsanoen ovat romanttisesti aloitekykyisiä naisia. Mitään varsinaista tekemistä sosiaalisuuden tai ulosmenon kanssa tuolla ei ole, vaan pöytä on katettu valmiiksi kavereiden miehistä.

Vierailija kirjoitti:

No se on toinen mitä en ymmärrä, että rakennetaan edellisen suhteen raunioille. Löydänköhän koskaan semmosta joka jakais näitä ajatuksia eikä vaan kiirehdi suhteesta toiseen.

Se on yleistä, että ei olla yksin eron jälkeen. Minä olen ollut viimeisen 12v aikana 2krt Suhteessa. Kummatkin eronneita hetki ennen meidän... Siinä on kaikki vielä toisella kesken. Ihminen ihan rikki. Ei niissä voinut elää.

Omalta kohdaltani sanoisin, että edesauttavina tekijöinä oli koulutukseni, hyväpalkkainen työ sekä suht sievä ulkonäköni. Minulla ei todellakaan ollut mitään virityksiä eron jälkeen valmiina, mutta nopeasti paikalla oli ihminen jonka kanssa halusin olla (niiden muutamien lisäksi, joiden kanssa en halunnut olla...) Olen myös aika helppo tyyppi kait...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini joilla tämä onnistuu ovat jokainen sosiaalisia ja heillä on laaja tuttavapiiri. Kaikki suhteet heillä alkanut jonkun tutun tutun tutun kanssa tai vastaavaa eli käyvät ulkona ja tapaavat ihmisiä.

Eli toisinsanoen ovat romanttisesti aloitekykyisiä naisia. Mitään varsinaista tekemistä sosiaalisuuden tai ulosmenon kanssa tuolla ei ole, vaan pöytä on katettu valmiiksi kavereiden miehistä.

Tunnen naisia ja miehiä. Se pöytä ei olisi katettu jos eivät olisi sosiaalisia ja kävisi ulkona. Tietenkään. Ei ihmisiin tutustu muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rima matalalla, näin arvelen

Enemmänkin sanoisin, että paremmat ihmissuhdetaidot, avoimempi mieli ja parempi itsetuntemus, joten tunnistaa itselle sopivat ihmiset.

Tuosta rimasta, kuka alkaa seurustella ihastumatta, niin että kunhan vaan on joku, jota vihata? Jos ihastuu "luuseriin", niin rima ei ole ollut matalalla.

Tätä en kaikissa tapauksissa voi allekirjoittaa. Aika monella suoraan uuteen suhteeseen hyppäävällä suhteet jäävät lyhyiksi, parin vuoden päästä taas uutta etsimässä. Ei se kumppani mitä ilmeisimmin silloin ole ollut sopiva.

Eri mieltä. Ei suhteen kesto kerro sen laadusta mitään. Ihminen on sarjapolygamisti ja elinikäinen parisuhde uskonnollinen ihanne, joka ei käytännössä useinkaan toimi.

Olosuhteet muuttuvat, ihmiset muuttuvat, suhdekin muuttuu tottumuksen myötä ja kyllästyminen on normaali ilmiö.

Eivät kaikki kyllästy. Ihminen voi aidosti haluta olla saman ihmisen kanssa koko elämänsä ilman, että taustalla olisi mitään uskonnollisia syitä. Mun mielestä just tämä kertoo, että se ihminen on sopiva. Saat toki olla eri mieltä.

Kaikista tilastoista löytyy aina poikkeuksia. Mutta hyvin harva oikeasti on pitkäkestoisesti onnellinen yhden ja saman ihmisen kanssa koko elämänsä ajan. Erityisesti jos olet mies, niin monogamia on yhtä ****, kun suhde on kestänyt tietyn ajanjakson. Jos sinusta tämä ei ole totta, niin mene lähes minkä tahansa yrityksen pikkujouluihin tai illanistujaisiin, niin huomaat. Siellä uskolliset miehet ovat hyvin harvassa. Vain ne, jotka eivät saa mitään, pysyvät uskollisina.

Minusta tuo kertoo just siitä, ettei ole suhteessa sopivan ihmisen kanssa. Ehkä on otettu vain joku ihan ok, kun ei ole osattu yksin olla. Voi olla että se onkin pieni vähemmistö joka löytää sen oikeasti sopivan. En sanonut että enemmistö sitä täydellistä matchiä koskaan löytäisikään. Tosiasia on että on olemassa myös miehiä joilla on valinnanvaraa ja siltikin valitsevat joka päivä omasta tahdostaan sen saman ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Onhan yksinolemisessa puolensa. Mutta nyt kun minulla on lapset jo isoja, olen alkanut kaipaamaan kumppania jonka kanssa viettää pyhiä ja arkea sekä matkustella ja harrastaa. Pitkään sinkkuna olleet ei oikein tunnu lämpenevän suhteelle ja nämä vielä suhteessa olevat uuden etsijät ovat minulle hieman ei kiitos.

Ja mitä tulee tuohon että ihmettelen toisten tekemisiä, johtuu siitä kun olen miettinyt jo vuosia sitä että mikä minussa on etten saa sitä suhdetta siirtymään next levelille. Ja pohdin että mitä nuo ihmiset tekee joille se suhteen aloittaminen on helppoa ja mutkatonta. Jotta voisin kehittää itsessäni niitä taitoja. Loppujen lopuksi kuitenkin kerran haluan sen parisuhteen.

Ap

No se vaatii sitä heittäytymistä! Sellaisella "katsellaan kehittyykö tästä mitää"-asenteella ei kehity mitään. Pitää laittaa itsensä likoon. Olla avoin ja haavoittuva.

Mulla kuusi vuotta erosta ja lyhyitä taukoja lukuunottamatta on ollut jatkuvasti sellaista pientä säpinää. Olin itse se joka monen vuoden yrittämisen ja pohdinnan jälkeen halusi erota, joten ison erotyön olin oikeastaan jo tehnyt ennen varsinaista eroa. Jos ero tulee yllätyksenä on tilanne tietenkin aivan toinen.

Seksittömyys oli yksi suuri eron syy, ja heti eron jälkeen sainkin järjestettyä kepeän fwb-suhteen, jota kesti sellaiset reilut pari vuotta. Sinä aikana sain reflektoitua melko hyvin, että mitä nyt oikeastaan odotan itseltäni ja mahdolliselta partneriltani toivottavasti loppuelämän suhdetta varten.

Koska olen iloinen ja avoin, helposti heittäytyvä ihan kivan näköinen nainen, oli minun helppoa saada mielenkiintoisia miehiä treffeille (vaikka olen myös 3 lapsen totaali yh, kaksi vielä kotona asuvaa). Muutaman kanssa oli pidemmänaikaista tutustumista ja jopa seurustelua, mutta pysyin kriittisenä sen suhteen mikä mielestäni on minulle hyvä parisuhde. Ja niin tapasin lopulta nykyisen kumppanini, ja molemmat näemme toisemme loppuelämän partnerina.

Olen taas oppinut paljon itsestäni ja matkan varrelta on jäänyt jokunen mielenkiintoinen ihminen ystäväksi.

N49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti ihastunut kehenkään? Itse vaihdoin tavallaan lennosta, mutta ihastuminen oli hurjaa ja todellinen rakkaus. Mitään suhdetta en pystyisikään noin vain aloittaa juttelulla tai tapailulla. Pitää olla ihastuminen.

On tässä vuosien aikana ollut muutamia ihastumisia. Yksi oli esim sellainen että tapailtiin miehen kanssa 4 kk ja sitten hän lähti viettään kavereiden kanssa pääsiäistä Helsinkiin (asutaan molemmat pohjoisessa). Sieltä reissulta pokas naisen joka on hänen vaimonsa tällä hetkellä. Ja mä luulin silloin että siinä oli meillä joku juttu syntymässä mutta ei tieten ollutkaan. Tämmösiä nää mun tarinat pääosin on. Alkaa lupaavasti mutta sitte yks kaks miehet vaihtaa toiseen.

Sulla on joku juttu, miksi suhteet ei etene, kun kerran kuitenkin alkuun pääset. Mun mielestä toi kysymys oletko ihastunut on ihan järkevä, koska sen yleensä huomaa ja ilman sitä on vaikea jatkaa.

Erosta yli 10 vuotta ja yhtään uutta suhdetta ei ole ollut. Oli niin rankkaa, kun mies petti ja petti. Siitä sitten ero. En kestä enää yhtään pettäjää elämääni.

Mä oon huomannu että mitä ilkeämpi nainen niin sitä enemmän vientiä. Ihmetyttää miesten naismaku kun yksi tuntemani miehiä Hyväksikäyttävä pinnallinen nainen on nyt toisessa parisuhteessa. On seurustellut teinistä asti ilman taukoja. Musta miehet ei taas ole yhtään kiinnostuneita kun elän tavanomaista itsenäistä elämääni. En tahdo pahaa kenellekään ja olen aito. En pysty ymmärtämään.

N25

Vierailija kirjoitti:

Mä oon huomannu että mitä ilkeämpi nainen niin sitä enemmän vientiä. Ihmetyttää miesten naismaku kun yksi tuntemani miehiä Hyväksikäyttävä pinnallinen nainen on nyt toisessa parisuhteessa. On seurustellut teinistä asti ilman taukoja. Musta miehet ei taas ole yhtään kiinnostuneita kun elän tavanomaista itsenäistä elämääni. En tahdo pahaa kenellekään ja olen aito. En pysty ymmärtämään.

N25

Miehillä on hyvin yksinkertainen naismaku. Se ei toimi samalla tavalla, kuin naisten miesmaku. Miehille riittää hämmästyttävän vähän informaatiota pitkäänkin parisuhteeseen. Jos ulkonäkö on naisella kunnossa, niin pienet ilkeydet ei haittaa. Toki jossain vaiheessa suhdetta voi sitten karahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon huomannu että mitä ilkeämpi nainen niin sitä enemmän vientiä. Ihmetyttää miesten naismaku kun yksi tuntemani miehiä Hyväksikäyttävä pinnallinen nainen on nyt toisessa parisuhteessa. On seurustellut teinistä asti ilman taukoja. Musta miehet ei taas ole yhtään kiinnostuneita kun elän tavanomaista itsenäistä elämääni. En tahdo pahaa kenellekään ja olen aito. En pysty ymmärtämään.

N25

Et antanut tässä vinkkejä, millainen on ulkonäkösi. Miehiä ei kiinnosta kovinkaan paljoa sinun hyväntahtoisuutesi tai aitoutesi. Nuo ovat naisten kriteerejä miehille.

Mulla on kaksi alakoukuikäistä lasta, joten en ole siinäkään mielessä kovin houkutteleva. Lisäksi olen vähän "äijä" eli puhun näille ympärillä steppaajille kuin mies miehelle enkä sirkuta, ja se kyllä karkottaa suurimman osan. Yksi sitkeä vielä välillä ohimennen ilmoittaa olevansa vapaa, mutta se kai odottaa, että mä veisin ja se vikisisi, mitä voi joutua odottamaan aika pitkään, niin kuin ikuisesti. Joo, arvostan miehiä kovasti, tai sitten en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon huomannu että mitä ilkeämpi nainen niin sitä enemmän vientiä. Ihmetyttää miesten naismaku kun yksi tuntemani miehiä Hyväksikäyttävä pinnallinen nainen on nyt toisessa parisuhteessa. On seurustellut teinistä asti ilman taukoja. Musta miehet ei taas ole yhtään kiinnostuneita kun elän tavanomaista itsenäistä elämääni. En tahdo pahaa kenellekään ja olen aito. En pysty ymmärtämään.

N25

Et antanut tässä vinkkejä, millainen on ulkonäkösi. Miehiä ei kiinnosta kovinkaan paljoa sinun hyväntahtoisuutesi tai aitoutesi. Nuo ovat naisten kriteerejä miehille.

Oon 157 cm ja xs kokoa. Vaaleat pitkät hiukset ja huolehdin ulkonäöstäni. Olen nätti mutta en mikään missi. Olen kuitenkin keskivertoa paljon kauniimpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon huomannu että mitä ilkeämpi nainen niin sitä enemmän vientiä. Ihmetyttää miesten naismaku kun yksi tuntemani miehiä Hyväksikäyttävä pinnallinen nainen on nyt toisessa parisuhteessa. On seurustellut teinistä asti ilman taukoja. Musta miehet ei taas ole yhtään kiinnostuneita kun elän tavanomaista itsenäistä elämääni. En tahdo pahaa kenellekään ja olen aito. En pysty ymmärtämään.

N25

Et antanut tässä vinkkejä, millainen on ulkonäkösi. Miehiä ei kiinnosta kovinkaan paljoa sinun hyväntahtoisuutesi tai aitoutesi. Nuo ovat naisten kriteerejä miehille.

Oon 157 cm ja xs kokoa. Vaaleat pitkät hiukset ja huolehdin ulkonäöstäni. Olen nätti mutta en mikään missi. Olen kuitenkin keskivertoa paljon kauniimpi.

Niinhän me kaikki ollaan... 25-vuotiaita ja xs-kokoa pitkine hiuksinemme.