Lue keskustelun säännöt.
Vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja - onko muilla tällaista?
Meillä on taaperoikää lähestyvä vauva. Vauvalla on ollut haasteita koko ikänsä erityisesti nukkumisen suhteen, joten olemme pyrkineet pitämään säännöllisen päivärytmin ja rutiineista kiinni, sillä ne helpottavat arkea. Tätä on ollut todella vaikea perheen ulkopuolisten ymmärtää. Meillä ei siis ole vauvaa, joka nukahtaisi mihin vain ja kaikki sujuisi superjouhevasti. Haastavan vauvan kanssa ollaankin oltu aika paljon kotona oman perheen kesken ja vieraita (isovanhemmat/ystävät) käy meillä 1-2 kertaa kuussa.
Kun isovanhemmat/ystävät ovat nähneet vauvaa, he eivät ollenkaan ymmärrä miksi rutiinien kanssa pitäisi olla tarkkaa. Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville. Eivät ylipäätään ymmärrä, miksi vauvan pitää nukkua päiväunet juuri silloin, kun he ovat käymässä (viipyvät useamman tunnin kerrallaan eli unet osuvat joka tapauksessa johonkin väliin).
Ruokailut ovat toinen haaste: nyt on menossa vaihe, että ruoka maistuu huonosti ja silti vieraat haluavat syöttää vauvaa. Sitten turhautuvat, kun vauva ei saa syödyksi ja pää pyörii kuin pöllöllä, kun vauva ihmettelee keittiössä höpöttäviä aikuisia eikä saa ruokarauhaa. Vaikka ruokarauhaa toivoisi, niin sitä ei saada, "koska kyllä se vauva kuitenkin syö, kun minä syötän". Herkästi käy niin, että ruoka ei maistu ja loppupäivän ruokailut ovat haastavia.
Ilta-aikaan käyvät vieraat eivät ymmärrä, että tarvitsisimme rauhaa vauvan iltapuuhiin. Iltapuurot, nukutukset ja muut vievät meillä aikaa. Vieraat odottavat meiltä samaan aikaan seurustelua heidän kanssaan. Ihan suoraan on jouduttu sanomaan, että nyt on aika lähteä kotiin, mutta osa jää silti viivyttelemään, kun haluaisi nähdä vauvan menevän nukkumaan tai eivät usko, että nyt pitää ihan tosissaan lähteä. Muutamat ovat tulleet höpöttämään pinnasängyn luokse "tuitui pikku Eevi-Eevertti, oletko menossa nukkumaan?" ja meinaa mennä hermo, kun vauva ei saa unta vieraan jutellessa. Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa.
Onko muilla vastaavaa, että vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja? Meillä on ollut monesta syystä raskas vauvavuosi ja turhauttaa, kun nuo päivärytmeistä ja rutiineista lipsumiset kaatuvat sitten meidän vanhempien niskaan levottomina iltoina ja huonosti nukuttuina öinä. Vieraitahan tuo ei haittaa, sillä he eivät joudu kestämään itse noita lipsumisten aiheuttamia haasteita. Mitä tällaisen tilanteen kanssa voi tehdä? Emme haluaisi linnoittautua kotiinkaan ja olla täysin näkemättä vieraita.
ap
Kommentit (615)
Luin vain aloituksen ja ekan sivun kommentit, mutta itse ainakin ymmärrän aloittajaa ja itseäkin ärsyttäisi tuollaiset vieraat. Minulla on siis kyllä useampi lapsi ja tiedän että seuraavan kanssa on pakko opetella ottamaan rennommin. Siitä ei nyt tässä ollut minusta kuitenkaan kyse vaan enemmän näyttää siltä että vieraat eivät kunnioita kyläpaikan tapoja. Ehkä on jotain lievää valtataistelua jopa, että pitää näyttää että itse tietää paremmin kuin lapsen vanhemmat eikä tarvi kuunnella lapsen vanhempien toiveita.
Mahdolliset tulevat lapset on sitten osa aloittajan perhettä ja on ihan eri asia sopeutua uuden perheenjäsenen tarpeisiin kuin jonkun hölöttävän ja tunkeilevan vieraan tarpeisiin. Kyllä sitä sopeutumista oppii sitten odottamaan isommalta lapselta jos on tarpeen mutta yhden lapsen perheessä on minusta ihan ok että rutiinit muodostuu sen ainokaisen tarpeiden mukaan.
Minusta on hienoa että aloittaja on jaksanut pienestä lapsesta huolehtimisen lisäksi pitää yhteyttä tuttuihin ja antanut heille mahdollisuuden tutustua lapseen. Itse tuossa tilanteessa ottaisin kuitenkin vähän etäisyyttä tai sitten yrittäisin järjestää lyhyempiä tapaamisia niin että käydään vaikka ulkoilemassa yhdessä. Jos on mahdollista itse käydä muiden luona niin siinä on se hyvä puoli että voi lähteä kotiin silloin kun omalle perheelle sopii, jos siis esim. matkat ei ole ongelma. Nyt tuo tilanne kuulostaa siltä että se kuormittaa aloittajan perhettä liikaa, ja nuo vieraat toimii noin joko ajattelemattomuuttaan tai sitten ihan kiusallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun toinen lapsi oli kans samanlainen mitä ap kuvas. Piti olla tarkat rutiinit tai kaikki meni päin puuta. Jos esimerkiksi iltarutiineista poikettiin,niin yöunet oli pilalla. Tämä näkyy mielestäni hänessä vieläkin näin isompana. On todella tarkka asioista. Eikä ole kertaakaan myöhästynyt koulusta,vaikka yksin lähtee ja tehtävät aina tehtynä. Esikoinen sen sijaan oli helppo vauva ja hänelle ei ollut väliä esim milloin syötiin vai syötiinkö ollenkaan. On nyt isompaakin iisi kaveri, sellainen haaveilija jolle kaikki käy. Usein koulusta myöhässä ja läksyt jää tekemättä jos ei vahdi.
Sinä ap tunnet lapsen. Luota vaistoosi ja pidä lapsen oikeuksista kiinni. Vieraiden on tässä kohtaa ymmärrettävä ja joustettava. Lapsi alkaa hahmottaa maailmaa rutiinien avulla ja jotkut lapset ovat tarkempia näistä,muuten heille tulee turvaton olo
Ja täällä kans sukulaiset ei ymmärtäneet yhtään miksi kakkonen oli niin hankala. Usein jopa suuttuivat,jos vaikka sanottiin että meidän pitää nyt lähteä iltatoimille kotia tai että päästään vasta aikaan x, kakkosen päiväunien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Koska teillä sitten sopii kyläillä tai koska voitte itse kyläillä? Jos ei saa minkään ruokailun aikana olla paikalla kun häiritsee ja vauvat nyt syövät usein sen 5 kertaa vähintään päivässä. Eikä saa päikkäreitä ennen kun rauhoitetaan, eikä päikkäreitten aikaan. Ei ilratoimien aikaan, ei vauvan nukkuessa kun pitäisi olla hiljaa.
Helvetti miten rasittavilta kuulostatte. Olisitte onnellisia, että joku ylipäätään vielä sietää teitä siinä määrin, että edes viitsii paikalle vaivautua.
Ihan sekopäiseltä kuulostaa, että koko talo pitää hiljentää elämästä yhden vauvan takia ja edes ruokailun aikana ei saa pihaustakaan kuulua kun häiritsee. Mihin teitä molempia siinä ylipäätään tarvitaan? Kahta palvelijaa yhdelle vauvalle?
Normaalit vanhemmat hoitavat homman niin, että lapsi totutetaan pienestä asti ääniin. Ei se nälkään kuole tai 24/7 valvo, vaan oppii ajan myötä sietämään elämän ääniä. Toinen vanhemmista hoitaa iltatoimet/ruokailun, toinen saa omaa aikaa tai jos on vieraita, ehtii seurustella. Kuulostatte aivan kädettömiltä ja herkkänahkaisilta nipottajilta.
Teille varmaan voi tulla kylään viikolla iltakymmeneltä tai viikonloppuna aamukuudelta, kun se ei häiritse teitä millään tavalla. Yksi seurustelee vieraiden kanssa ja muu perhe jatkaa uniaan vaikka telkkari pauhaa ja vieraat huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain aloituksen ja ekan sivun kommentit, mutta itse ainakin ymmärrän aloittajaa ja itseäkin ärsyttäisi tuollaiset vieraat. Minulla on siis kyllä useampi lapsi ja tiedän että seuraavan kanssa on pakko opetella ottamaan rennommin. Siitä ei nyt tässä ollut minusta kuitenkaan kyse vaan enemmän näyttää siltä että vieraat eivät kunnioita kyläpaikan tapoja. Ehkä on jotain lievää valtataistelua jopa, että pitää näyttää että itse tietää paremmin kuin lapsen vanhemmat eikä tarvi kuunnella lapsen vanhempien toiveita.
Mahdolliset tulevat lapset on sitten osa aloittajan perhettä ja on ihan eri asia sopeutua uuden perheenjäsenen tarpeisiin kuin jonkun hölöttävän ja tunkeilevan vieraan tarpeisiin. Kyllä sitä sopeutumista oppii sitten odottamaan isommalta lapselta jos on tarpeen mutta yhden lapsen perheessä on minusta ihan ok että rutiinit muodostuu sen ainokaisen tarpeiden mukaan.
Minusta on hienoa että aloittaja on jaksanut pienestä lapsesta huolehtimisen lisäksi pitää yhteyttä tuttuihin ja antanut heille mahdollisuuden tutustua lapseen. Itse tuossa tilanteessa ottaisin kuitenkin vähän etäisyyttä tai sitten yrittäisin järjestää lyhyempiä tapaamisia niin että käydään vaikka ulkoilemassa yhdessä. Jos on mahdollista itse käydä muiden luona niin siinä on se hyvä puoli että voi lähteä kotiin silloin kun omalle perheelle sopii, jos siis esim. matkat ei ole ongelma. Nyt tuo tilanne kuulostaa siltä että se kuormittaa aloittajan perhettä liikaa, ja nuo vieraat toimii noin joko ajattelemattomuuttaan tai sitten ihan kiusallaan.
Pakko kysyä, et jos vieraat olis käytettävissä 24h eli kellon ympäri niin mihin aikaan olisi sopiva vierailuväli? Käytännössä aamulla ei voi kun kaikki väsyneitä yön yli valvoneena, päivällä ei sovi kun pitää päikkärit saada, illalla ei voi kun pitää rauhoittua + iltatoimet, yökään ei sovi kun haluaisi nukkua.
Kuukaudessa on keskimäärin 30 vrk. Jos teillä on vieraita 1-2 päivänä kuukaudessa, ei vauvan rytmi niin pienessä ajassa pilaannu. Päiväunet voi hyvin nukkua ulkona. Ap relatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appiukko aikoinaan ei ymmärtänyt ollenkaan rutiineja, ihmetteli, että miksi vauva ja taapero nukkuu ja syö aina samaan aikaan päivästä. Ihana tyyppi muuten, mutta huomaa ettei ole varmaan hoitanut 3 lastaan aikoinaan yhtäkään päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vain aloituksen ja ekan sivun kommentit, mutta itse ainakin ymmärrän aloittajaa ja itseäkin ärsyttäisi tuollaiset vieraat. Minulla on siis kyllä useampi lapsi ja tiedän että seuraavan kanssa on pakko opetella ottamaan rennommin. Siitä ei nyt tässä ollut minusta kuitenkaan kyse vaan enemmän näyttää siltä että vieraat eivät kunnioita kyläpaikan tapoja. Ehkä on jotain lievää valtataistelua jopa, että pitää näyttää että itse tietää paremmin kuin lapsen vanhemmat eikä tarvi kuunnella lapsen vanhempien toiveita.
Mahdolliset tulevat lapset on sitten osa aloittajan perhettä ja on ihan eri asia sopeutua uuden perheenjäsenen tarpeisiin kuin jonkun hölöttävän ja tunkeilevan vieraan tarpeisiin. Kyllä sitä sopeutumista oppii sitten odottamaan isommalta lapselta jos on tarpeen mutta yhden lapsen perheessä on minusta ihan ok että rutiinit muodostuu sen ainokaisen tarpeiden mukaan.
Minusta on hienoa että aloittaja on jaksanut pienestä lapsesta huolehtimisen lisäksi pitää yhteyttä tuttuihin ja antanut heille mahdollisuuden tutustua lapseen. Itse tuossa tilanteessa ottaisin kuitenkin vähän etäisyyttä tai sitten yrittäisin järjestää lyhyempiä tapaamisia niin että käydään vaikka ulkoilemassa yhdessä. Jos on mahdollista itse käydä muiden luona niin siinä on se hyvä puoli että voi lähteä kotiin silloin kun omalle perheelle sopii, jos siis esim. matkat ei ole ongelma. Nyt tuo tilanne kuulostaa siltä että se kuormittaa aloittajan perhettä liikaa, ja nuo vieraat toimii noin joko ajattelemattomuuttaan tai sitten ihan kiusallaan.
Pakko kysyä, et jos vieraat olis käytettävissä 24h eli kellon ympäri niin mihin aikaan olisi sopiva vierailuväli? Käytännössä aamulla ei voi kun kaikki väsyneitä yön yli valvoneena, päivällä ei sovi kun pitää päikkärit saada, illalla ei voi kun pitää rauhoittua + iltatoimet, yökään ei sovi kun haluaisi nukkua.
En ihan ymmärtänyt, kysytkö minulta? Miksi? Mistä minä tiedän mikä kenellekin on hyvä aika?
Itse ajattelen että hyviin tapoihin kuuluu että otetaan huomioon myös niiden aikataulu ja tavat joilla on pieni lapsi/lapsia, ettei ajatella vain että voi toisen kotona tehdä mitä haluaa ja olla niin kauan kuin itseä huvittaa, vaikka pyydettäisiin jo poistumaan. Omat lapseni on jo isompia joten ei ole enää niin tarkkaa mutta odotan kyllä edelleen että meidän perheen tapoja kunnioitetaan kun meillä kyläillään. T. Se jonka kommenttia lainasit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Appiukko aikoinaan ei ymmärtänyt ollenkaan rutiineja, ihmetteli, että miksi vauva ja taapero nukkuu ja syö aina samaan aikaan päivästä. Ihana tyyppi muuten, mutta huomaa ettei ole varmaan hoitanut 3 lastaan aikoinaan yhtäkään päivää.
Oma isä meni aina nukkumaan samaan aikaan eikä kukaan hänelle siitä vttuillut. Ei tietenkään, koska hän oli mies eikä vauvan äiti. Vauvojen äidit tekevät aina ihan kaiken väärin ja varsinkin silloin, jos lapsi on heidän ensimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että teillä on mennyt vähän överiksi tuo lapsen ympärillä pyöriminen ja se ärsyttää ihmisiä.
sulla ei selvästi oo lapsia :D
On kolme, on myös kaksi haukkuvaista koiraa. Aina se uusin tulokas on vain siihen laumaan solahtanut. Ja kun kotona tottuu siihen, että koirat haukkuu ja isommat lapset ravaa kavereineen, ei se nuorinkaan vaadi kahta päivystäjää ja ruumishuonehiljaisuutta.
Tämä! Olisi ollut melkoinen sirkus saada isommat istumaan hiljaa kun kuopus nukkui. Jos sellaiseen lapsen opettaa elämä on juuri tuollaista, elämän irvikuvaa. Kaikki ovat hysteerisiä lapsen unen taki.
😂
Millaista meteliä te piditte esikoisen kohdalla? Hakkasitko vauvan sängyn vierellä kattilan kansia yhteen, kun vauva yritti nukahtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ihmiset muutenkin joustavat toistensa puolesta ( esim kylään ei voi tulla kun palaveri, jumppa, on vaan väsynyt ettei jaksa...jne..), mutta jos pieni lapsi joka vasta opettelee elämää tarvitsee joustoa, niin se vasta on kamalaa. Heti nähdään kuinka lapsesta tulee taparikollinen jne..
Selittäkää miksi ollaan valmiita joustamaan, jos aikuinen sanoo ettei käy hänen aikuisen aikatauluihin eikä jaksa ottaa vieraita vastaan, mutta jos aikuinen sanoo että vauvan/lapsen aikataulujen takia raamit on nämä, siitä tulee kauhea haloo. Miksi?
Meillä vieraat ei ymmärrä että vaimo tarvitsee omaa tilaa, kun mököttää saunan lauteiden alla, kun muut tytöt eivät ottaneet mukaan hallitusleikkeihin.
Raskasta on kun joutuu hoitamaan yksin lapset, kotityöt ja omat työt, sitten vielä näin joulun aikaan vieraita ramppaa yhtenään tuomassa kaikenmaailman viirejä ja lahjapulloja. Samaan aikaan vaimo jo kolmatta viikkoa rosterilauteiden alla alahuuli väpättäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miksi vauvan pitää tottua nukkumaan metelissä,kun aikuiset itse nukkuu pitää olla hiljaa. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko aikoinaan ei ymmärtänyt ollenkaan rutiineja, ihmetteli, että miksi vauva ja taapero nukkuu ja syö aina samaan aikaan päivästä. Ihana tyyppi muuten, mutta huomaa ettei ole varmaan hoitanut 3 lastaan aikoinaan yhtäkään päivää.
Oma isä meni aina nukkumaan samaan aikaan eikä kukaan hänelle siitä vttuillut. Ei tietenkään, koska hän oli mies eikä vauvan äiti. Vauvojen äidit tekevät aina ihan kaiken väärin ja varsinkin silloin, jos lapsi on heidän ensimmäinen.
Noinhan se usein menee että jos aikuinen ihminen haluaa säilyttää tietynlaiset rutiinit esim. nukkumisen ja syömisen suhteen niin ei sille kukaan naureskele. Mutta jos on kyse vauvan/pienen lapsen rutiineista niin äiti on tiukkapipo. Itsekin aikuisena kaipaan hiljaisuutta kun lepään tai nukun ja tykkään syödä rauhassa ja säännöllisin ajoin, joten miksi lapselle ei voisi suoda samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä ihmettelen sitä, että jotkut vanhemmat opettavat vauvansa nukkumaan hiljaisuudessa, koska mites sitten, kun perheeseen saattaa syntyä pienelläkin ikäerolla taas uusi vauva, niin vaikeampaa se silloin on opetella nukkumaan melussa, kun uusi pikkuvauva itkee tuntikausia. Esimerkiksi eräs henkilö sanoi, että kun hänen esikoinen syntyi, piti hän radiota päällä vauvan unien ajan just siksi, että vauva tottuu ääniin kun taas perheeseen syntyy uusi vauva.
Veljenlapseni on 8kk. Heillä ei ole koskaan tv auki kun lapsi on hereillä. Mulle ok mutta nyt tätä sääntöä olisi pitänyt noudattaa jouluna mummulassakin. Kukaan aikuinen tai lapsi ei saanut katsoa mitään mikäli vauva oli huoneessa, koska vauvan aivot eivät kestä telkkarin kuvaa ja liikkuva kuva on niin vangitseva että katsoo vain sitä koko ajan. Jos vauva kävi makkarissa syömässä, ja joku avasi telkkarin sillä välin, veli tai vaimonsa sulki sen heti palatessaan huoneeseen ettei vauva katso kuvaruutua.
Omilta isoilta lapsilta jäi jouluaaton odotetuista ohjelmista iso osa näkemättä kun serkun ollessa hereillä tv piti pitää kiinni. Ruoan aikana tai muuta puuhatessa telkkaria ei toki tarvitse mihinkään, mutta mulle oli yllätys että kun yksi pariskunta on tehnyt tuollaisen valinnan niin kukaan muukaan ei saa katsoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vain aloituksen ja ekan sivun kommentit, mutta itse ainakin ymmärrän aloittajaa ja itseäkin ärsyttäisi tuollaiset vieraat. Minulla on siis kyllä useampi lapsi ja tiedän että seuraavan kanssa on pakko opetella ottamaan rennommin. Siitä ei nyt tässä ollut minusta kuitenkaan kyse vaan enemmän näyttää siltä että vieraat eivät kunnioita kyläpaikan tapoja. Ehkä on jotain lievää valtataistelua jopa, että pitää näyttää että itse tietää paremmin kuin lapsen vanhemmat eikä tarvi kuunnella lapsen vanhempien toiveita.
Mahdolliset tulevat lapset on sitten osa aloittajan perhettä ja on ihan eri asia sopeutua uuden perheenjäsenen tarpeisiin kuin jonkun hölöttävän ja tunkeilevan vieraan tarpeisiin. Kyllä sitä sopeutumista oppii sitten odottamaan isommalta lapselta jos on tarpeen mutta yhden lapsen perheessä on minusta ihan ok että rutiinit muodostuu sen ainokaisen tarpeiden mukaan.
Minusta on hienoa että aloittaja on jaksanut pienestä lapsesta huolehtimisen lisäksi pitää yhteyttä tuttuihin ja antanut heille mahdollisuuden tutustua lapseen. Itse tuossa tilanteessa ottaisin kuitenkin vähän etäisyyttä tai sitten yrittäisin järjestää lyhyempiä tapaamisia niin että käydään vaikka ulkoilemassa yhdessä. Jos on mahdollista itse käydä muiden luona niin siinä on se hyvä puoli että voi lähteä kotiin silloin kun omalle perheelle sopii, jos siis esim. matkat ei ole ongelma. Nyt tuo tilanne kuulostaa siltä että se kuormittaa aloittajan perhettä liikaa, ja nuo vieraat toimii noin joko ajattelemattomuuttaan tai sitten ihan kiusallaan.
Pakko kysyä, et jos vieraat olis käytettävissä 24h eli kellon ympäri niin mihin aikaan olisi sopiva vierailuväli? Käytännössä aamulla ei voi kun kaikki väsyneitä yön yli valvoneena, päivällä ei sovi kun pitää päikkärit saada, illalla ei voi kun pitää rauhoittua + iltatoimet, yökään ei sovi kun haluaisi nukkua.
En ihan ymmärtänyt, kysytkö minulta? Miksi? Mistä minä tiedän mikä kenellekin on hyvä aika?
Itse ajattelen että hyviin tapoihin kuuluu että otetaan huomioon myös niiden aikataulu ja tavat joilla on pieni lapsi/lapsia, ettei ajatella vain että voi toisen kotona tehdä mitä haluaa ja olla niin kauan kuin itseä huvittaa, vaikka pyydettäisiin jo poistumaan. Omat lapseni on jo isompia joten ei ole enää niin tarkkaa mutta odotan kyllä edelleen että meidän perheen tapoja kunnioitetaan kun meillä kyläillään. T. Se jonka kommenttia lainasit
Juu ymmärtän asiasi. Eli tässä tilanteessa ei kukaan sano mitään tai edes ei saa syöttää pikkuista kun "ei tää toimi." aika yksipuolista tulee olemaan jos noin jatkuu. Kommenttis oli sen verran provosoiva, että oli pakko ilmaista oma mielipide :)
Kristiina xx kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen sitä, että jotkut vanhemmat opettavat vauvansa nukkumaan hiljaisuudessa, koska mites sitten, kun perheeseen saattaa syntyä pienelläkin ikäerolla taas uusi vauva, niin vaikeampaa se silloin on opetella nukkumaan melussa, kun uusi pikkuvauva itkee tuntikausia. Esimerkiksi eräs henkilö sanoi, että kun hänen esikoinen syntyi, piti hän radiota päällä vauvan unien ajan just siksi, että vauva tottuu ääniin kun taas perheeseen syntyy uusi vauva.
Sitä radiota pitää luukuttaa täysillä että siitä jotain hyötyä olisi. Itse saa sitten olla kuulonsuojaimet päällä ettei päätä ala särkeä.
Kristiina xx kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen sitä, että jotkut vanhemmat opettavat vauvansa nukkumaan hiljaisuudessa, koska mites sitten, kun perheeseen saattaa syntyä pienelläkin ikäerolla taas uusi vauva, niin vaikeampaa se silloin on opetella nukkumaan melussa, kun uusi pikkuvauva itkee tuntikausia. Esimerkiksi eräs henkilö sanoi, että kun hänen esikoinen syntyi, piti hän radiota päällä vauvan unien ajan just siksi, että vauva tottuu ääniin kun taas perheeseen syntyy uusi vauva.
Hei hyvä idea, tätä voisi kokeilla aikuisiinkin. Että aina radio ja tv tai mieluiten vauvanmelukasetti soimaan kun nukkuvat ja ihan hereilläollessakin vois pitää. Eivät sitten niin herkästi valita vauvan itkusta ja uuvu,kun ovat jo tottuneet ääniin
Ap:lle sanon, että siihen ei kuole, jos yhden kerran menee vauvan päivärytmi vähän sekaisin. Jos ei syö, kun vieraat haluavat syöttää, niin ei syö. Syö sitten myöhemmin, kun on kunnolla nälkä. Yhden aterian väliin jääminen ei tarkoita, että lapsi kuolisi nälkään.
Päikkäriaikaan meilläkin on hiljaista, mutta vieraat, jos sattuvat osumaan päikkäriaikaan kylään, eivät ymmärrä vaan kälättävät ja kailottavat, mistä hermostun lähinnä minä. Yleensä kysyvät kuitenkin, että milloin lapsi on päikkäreillä ja milloin saa tulla, tai olettavat itse, että esim. neljään mennessä on päikyt nukuttu ja yleensä onkin. Mutta ei se ole katastrofi, jos ne päikkärit joskus jää välistä. Nukkuu sitten myöhemmin tirsat tai käy aikaisemmin nukkumaan. Tänäänkin, kun minulla oli menoa, ei lapsi käynyt päiväunille isin kanssa, joten laitoin sitten kotiin palattuani, eli puoli neljän aikaan nukkumaan ja saa nukkua sen verran kun nukuttaa. Aamupäiväulkoilutkin jäi välistä noiden menojen takia, mutta ulkoillaan sitten vaikka päivällisen jälkeen. Jos päivällinen ei maistu, syökööt sitten enemmän iltapuuroa.
Joskus kannattaa itsekin vähän rentoutua, vaikka ymmärrän kyllä että risoo, jos ainoa oma aika menee vieraiden käytöksen takia hukkaan. Mutta ehkä se ei ole niin iso juttu, jos pari kertaa kuussa jää oma aika vähemmälle - ei vanhemmille eikä lapselle.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että vieraiden paikka ei ole pinnasängyn vieressä häiriköimässä, eikä ylipäänsä enää kylässä lapsen yöunien aikaan. Ja ne muutkin vierailut voi yrittää ajoittaa päiväunien jälkeen.
Hyvä huomio. Vauvahan oppii ne rutiinit myös huonossa mielessä. Jos vauva joka päivä samaan aikaan viedään sänkyynsä jo valmiiksi hermostuneen isän ja äidin kera niin vauvalla voi olla jo vastarinta näitä mekaanisia rutiineita kohtaan. Vauva myös vaistoaa vanhempiensa hermoilun ja menee mukaan hermoiluun.
Myös voi olla vastahakoinen ja muistaa entiset, samaan aikaan ja samalla kaavalla tehdyt kaikkia tuskastuttavat nukutukset. Voisi olla ihan kaikille hyvä tehdä juttuja jotenkin toisin.
Minusta ei puhuta enää vauvasta kun aloituksessa puhutaan taaperosta. Minkä ikäuinen tämä taaperi itseasiassa nyt on?
Kun luin aloituksen jäi minulta huomaamatta ulkoilun ja ulkona leikkimisen määrä? Usein kuun ollaan ulkona ja lapsella jotain toimintaa niin sen jälkeen uni tulee paremmin.
En puhu nyt siitä ajasta kun on vieraita vaan siitä ajasta kun ollaan kolmistaan.
Miksi molemmat yhtäaikaa menette noihin rituaaleihin mukaan? Toinen voisi välillä rentoutua tai tehdä omiaan kun toinen hoitaa taaperon. Sekin helpottaisi elämää. Samoin myös olisi vauvalle tylsempää kun olisi vain yksi "palvelija" läsnä.
Nukkumaan meno olisi nukkumaanmeno eikä kahden vanhemman suorittama spektaakkeli.