Narsistin keskustelutyyli

Miksi moni narsisti käyttää itsestään sanaa uhri? Minkä uhri? Uhrilla on yleensä kiusaaja, ja narsistit ovat kiusaajia. Narsistit tekevät usein rikoksia joista tietenkin syyttävät muita, siksi uhri?

Yleensäkin hämmästyttävää narsistien käyttämät sanat, teot jo tiedetäänkin.

Viimeaikoina olen törmännyt itsensä tiedostaviin narsisteihin Youtubessa ja alkanut vaikuttamaan siltä, että taidan itsekin olla moinen. Nämä läheisen ihmissuhteen ongelmat tuntuu menevän vaan niin aivan kuin kirjan mukaan. Tämä oli itselleni jonkinlainen yllätys, kun olen koko elämäni onnistunut välttymään erityisen läheisiltä ihmissuhteilta, jollainen on nyt valitettavasti päässyt syntymään. Mikä oudointa, se käytös on aivan kuin automaattista ja sille on vaikea itse voida mitään. Alkuun kykenin pitämään jonkinlaisen kulissin pystössä, mutta kanssakäyminen ja näiden ikävien asioiden sisällä pitäminen käy jatkuvasti vaikeammaksi. Kai se sitten päätyy siihen, että se toinen ihminen saa tarpeekseen ja häipyy. Pohjimmiltaan narsismi kuulemma kumpuaa heikosta itsetunnosta ja se pitää kohdallani ainakin paikkansa, en tosin ole mahtaileva tai itseäni esille tuova kompensoidakseni sitä vaan päinvastoin sellainen itsensä surkuttelija, mutta kaikilla muilla pitäisi asioiden olla yhtä huonosti tai huonommin kuin itsellä ennenkuin on hyvä. Mieli flippaa ihan täysin jos tämä läheinen ihminen vaikkapa puuhailee jotain muiden kavereidensa kanssa, koska minunhan pitäisi olla hänelle se ainut. Tai kun hänellä menee elämässä paremmin, en osaa olla onnellinen vaan kateus valtaa mielen. Ajatukset on jopa menneet niin, että syy tästä on tämän toisen, kun on aina kehunut ja ylistellyt minua parhaaksi koskaan ja näin aiheuttanut tämän asian päässäni. Ja että jos oltaisiin oltu ihan "muuten vaan" asiallisemmin ilman tuollaisia hempeilyjä niin asiat olisi paremmin. Peilaan siis omia juttujani häneen ja olen jopa ihan narsistiksikin mielessäni syytellyt. Yritän nyt vielä kerran hakeutua jonkinlaisiin mt-palveluihin, mutta odotukset ei ole kauhean korkealla.

Oli vähän hassua kun katoin yhden tollasen narsistista kertovan videon ja siellä oli sitten kommenteissa väkeä jotka ylistivät itseään miten erinomaisia narsistin uhreja ovat kun heissä on niin paljon hyviä asioita mitä narsistit tarvii. Että öö ööö niin, narsistit....

Aloitus kuvaa mielestäni koko ongelman hyvin selvästi. kohde on vain päivänselvästi täysin vittuuntunut, ja toinen taas yrittää vierittää siitä kaiken syyn hänelle harrastelija tason psykologialla. Tässä neuvot:

1- Voitko itse tehdä mitään sen eteen, että olisitte yhdessä onnellisimpia?

2- Jos et voi tehdä, on parempi pysyä erillään.

3- Jos et halua kumpaakaan näistä, sinulla itselläsi on motiiveja, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Vierailija kirjoitti:

Tykkää selittää kaiken omasta mielestään kiinnostavasta asiasta, muttei anna tilaa toiselle esittää asiasta kysymyksiä tahi muuten pysty vuorovaikutteiseen keskusteluun.

Höpöttää vain, eikä näe, kiinnostaako kyseinen asia millään tavoin ketään muuta kuin itse tätä narskua.

Kaikkihan näin tekee, harvaa kiinnostaa muu kuin se oma kiinnostuksenkohde joten siksi niitä kysymyksiä ei edes esitetä. Antaa toisen vaan pälpättää siitä tylsästä asiastaan ja ehkä korkeintaan hymistellään vähän välillä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni narsisti käyttää itsestään sanaa uhri? Minkä uhri? Uhrilla on yleensä kiusaaja, ja narsistit ovat kiusaajia. Narsistit tekevät usein rikoksia joista tietenkin syyttävät muita, siksi uhri?

Yleensäkin hämmästyttävää narsistien käyttämät sanat, teot jo tiedetäänkin.

No eipä se kuules aina ole niin helppoa määritellä että kumpi siinä kiusaa kumpaa. Esimerkiksi minä tein toisen mielestä kaiken väärin ja hän alkoi mököttelemään sen takia, minun näkökulmastani hän saattoi olla narsisti ja hänen näkökulmastaan taas varmaan minä kun ei kuulemma minua vaan kiinnostaneet asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä! Jos omassa päässään tekee väärän diagnoosin niin entä sitten? Luultavasti joitain narsistisia piirteitä toisessa on ja diagnosoijan elämän laatu tämän ihmisen kanssa on sen verran huono, että jos oma, vääräkin diagnoosi auttaa eroamaan huonosta ihmissuhteesta niin hyvä.

Itse olin kuunnellut tuota ikuista mantraa, ettei narsistia saa diagnosoida liiankin tarkasti. Kunnes parinkymmenen vuoden jälkeen huonossa suhteessa kärsittyäni tajusin asian. Luin jonkun muun kertomia asioita, jotka täsmäsivät omaan kokemukseeni ja kommentit, joissa hänen puolisoaan epäiltiin narsistiksi. Vihdoin valo syttyi päässäni, aloin selvittää asiaa ja tulin siihen lopputulokseen, että puoliso joko on narsisti tai hänellä on ainakin runsaasti narsistisia piirteitä. Se hyöty mikä minulle oli asiasta niin ymmärsin nyt paljon paremmin kaikkea ja toisekseen ymmärsin, että puoliso ei tulisi koskaan muuttumaan.

En kertonut oivalluksestani kuin parille hyvälle ystävälleni, he olivat jo huomanneet asian, mutta eivät olleet sanoneet minulle mitään.

Olin aina ennne luullut, että narsismi olisi jotain äärimmäisen pahaa ja synkkää, siksi en ollut osannut edes epäillä sitä (koska eihän narsistia saa diagnosoida). Narsisti on kuitenkin sellainen, että myös hyviä aikoja on, hän ei ole aina ihmishirviö, vika ei ole koskaan hänessä ja ulkopuolisille osaa näytellä sitä samaa hurmaavaa ihmistä, johon itse aikanaan rakastui.

Ikävä kyllä, nykyinen työ- ja elämä suosii narsistisia piirteitä. Itselleni tuo yli 20v suhde narsistisen ihmisen kanssa oli hukkaan heitettyä aikaa. Toivon, että olisin ymmärtänyt asian aikaisemmin olipa diagnoosini sitten oikea tai väärä

Monilla on varmaankin samanlaisia kokemuksia kuin sinulla. Minulla on ei ole kysymys puolisosta, vaan perheenjäsenestä. Asuimme opiskeluiästä lähtien vuosikaudet pitkän välimatkan päässä, tapasimme vain ehkä kerran vuodessa. Narsisti ja vanhempani soittelivat ja kirjoittelivat ja kertoivat perheen sisällä olleista draamatapahtumista aivan päinvastaiset kertomukset. Olin kahden tulen välissä ja kuuntelin henkisenä roskaämpärinä kummankin puolen tarinat.

Viitisen vuotta sitten muutin takaisin kotipaikkakunnalle ja tapasimme narsistin kanssa melko usein. Vähitellen narsistin todellinen käytös alkoi paljastua. Näin ja tajusin, että narsisti oli vuosikaudet myynyt itsensä minulle empaattisena ihmisenä, uhrautuvana äitinä ja sankarina. Todellisuus on ollut aivan toinen ja siihen tutustuin viime vuosina. Impulsiivinen ja aggressiivinen käytös on pelottavaa ja narsisti on useat kerrat mennyt rajojen yli. (En voi kertoa tässä, koska tarinat ovat liian helposti tunnistettavissa.)

Narsistin viestittely on aivan omaa luokkaansa. Jatkuvaa peilausta, syyttelyä ja haukkumista. Varsinkin tekstiviestejä olen saanut metrikaupalla, usein monta peräkkäin. Jutut ulottuvat varhaislapsuuteen saakka. Täynnä vihaa ja kateutta. Vetäydyin taka-alalle ja ilmoitin, että minuun voi ottaa yhteyttä vain, kun on todellista asiaa. No, asiaviesteissäkin narsisti muistuttaa uhrin asemastaan ja siitä, miten hän toimii muitten hyväksi. Joo. Ihan varmaan...

Narsistin henkinen stalkkaus oli stressaavaa. En halua edes kuvitella olevani samassa huoneessa hänen kanssaan. Yritän nyt irtautua kaikesta.  Olen päättänyt, että en suostu enää olemaan narsistin syntipukki, pa_kaventtiili ja peilaamisen kohde.

Samanlaisia kokemuksia, mutta minua esimerkiksi stalkattiin ihan konkreettisesti. Sain kauheita haukkumaviestejä, koska tämä kuulemma ansaittuja. Kertoi vielä, miten hyvillään oli kuin sai sanottua. Todellisuudessa ei irrottaudu millään, koska draama on leipälajinsa. Ikuisesti katkera, täynnä vihaa. Jopa kuolleille.

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Omalla kohdalla narsisti jätti aina kun haukkunut lyttyyn. Kovalla draamalla. Sitten kuitenkin kintereillä joka paikassa, vaikka niin laittaa välejä poikki. Itsestään ei suostunut millään kuulemaan pahoja tekojaan. Sanoikin, että vain hänellä olla katkera, täynnä vihaa jne. Vain hän saa sanoa ja minun aneltava anteeksi, mutta että ei usko antavansa anteeksi ikään. Sen uskon. Pienikin kritiikki minuun itseenikin liittyviin asioihin sai valtavan vihan aikaan. Omaa tahtoa tai mieltä ei saa olla. Narsisti ikään kuin ajattelee sinun aaivoilla. Et ole erillinen hänestä. Hän tietää myös muiden tunteet uhria kohtaan. Se mitä hän sanoo, on hänelle totuus. Koitti sotkea kaikkien välitkin, erityisesti minun välit vanhempaani. Kuolemakin ja siihen liittyvät asiat ovat hänelle peli. Onneksi ei ole syytä tai tarvetta tuota ihmistä koskaan kohdata enää. Ainut toive elää rauhassa, niin että kukaan ei ole kintereillä, stalkkaamassa tai vahingoittamassa. Epäilen suuresti pysyykö erossa. Epäilen pyrkivän tavalla tai toisella nitistämään. Onneksi on narsismiin erikoistunut asianajaja meidän perheellä. Näkee, kun hyvä-paha teatteri käynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Jättäminen liittyy siihen, että ei kestä tulevansa jätetyksi missään suhteessa. Narsistilla haava sisällä. Siksi jättää aina ensin ja jättää uhrin uskoon, että tämä huono, jotta kuva itsestä olisi ehyt. Ei puhettakaan, että voisi asiallisesti vaan päättää ihmissuhteen, joka ei toimi. Tärkeintä on se, että hän jätti.

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Narsisti ei koskaan jätä ketään. Voi kyllä jättää "roikkumaan löysässä hirressä" siihen saakka kunnes tarvitsee jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Jättäminen liittyy siihen, että ei kestä tulevansa jätetyksi missään suhteessa. Narsistilla haava sisällä. Siksi jättää aina ensin ja jättää uhrin uskoon, että tämä huono, jotta kuva itsestä olisi ehyt. Ei puhettakaan, että voisi asiallisesti vaan päättää ihmissuhteen, joka ei toimi. Tärkeintä on se, että hän jätti.

Ei kuitenkaan todellisuudessa jätä rauhaan, voi stalkkeroida ym ja odottaa koston hetkeä. Kosto on narsistille välttämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Narsisti ei koskaan jätä ketään. Voi kyllä jättää "roikkumaan löysässä hirressä" siihen saakka kunnes tarvitsee jotain.

Niin siis draaman kanssa jättää, koska ei kestä, ettei ole se jättäjä. Hänhän on loputtoman hyvä. Ja uskottelee uhrille ja hoville, että toinen paha ja pitää jättää. Mutta sitten kun siitä luulee eroon päässeensä jättödraaman seurauksena, luuraa jossakin, hautoo kostoa ja muuta mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Narsisti ei koskaan jätä ketään. Voi kyllä jättää "roikkumaan löysässä hirressä" siihen saakka kunnes tarvitsee jotain.

Ei nämä ole mustavalkoisia tilanteita. Narsisti voi hyvin jättää, jos se tuottaa uhrille tuskaa tai on paljastunut ja epäillään narsistiksi. Ei myöskään kestä mitään kritiikkiä itsestään. Mielellään haukkuu ja nujertaa toisen lyttyyn. Sitten välit poikki draama, jotta välttyy kuulemasta mitään. Näin oli minulla narsistin kanssa, jossa kaikki narsistin piurteet ja moni sanonut kyseistä henkilöä narsistiseksi. Hän aiheuttaa uhkan tuntua kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Jättäminen liittyy siihen, että ei kestä tulevansa jätetyksi missään suhteessa. Narsistilla haava sisällä. Siksi jättää aina ensin ja jättää uhrin uskoon, että tämä huono, jotta kuva itsestä olisi ehyt. Ei puhettakaan, että voisi asiallisesti vaan päättää ihmissuhteen, joka ei toimi. Tärkeintä on se, että hän jätti.

Narsistin tunne-elämä on pienen lapsen tasolla ja kokee jättämisen äärimmäisenä loukkauksena, eikä kykene ollenkaan asettumaan toisen asemaan, vaikka olisi itse mitä tehnyt. Jättämisen jälkeen alkaa rakkauspommitus ja imurointi, jotta voi itse kostaa jättämisen hylkäämällä toisen. Asioista ei keskustella koskaan asiallisesti, hyvin epäasiallisesti kylläkin narsistin taholta.

Termipoliisi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä! Jos omassa päässään tekee väärän diagnoosin niin entä sitten? Luultavasti joitain narsistisia piirteitä toisessa on ja diagnosoijan elämän laatu tämän ihmisen kanssa on sen verran huono, että jos oma, vääräkin diagnoosi auttaa eroamaan huonosta ihmissuhteesta niin hyvä.

Itse olin kuunnellut tuota ikuista mantraa, ettei narsistia saa diagnosoida liiankin tarkasti. Kunnes parinkymmenen vuoden jälkeen huonossa suhteessa kärsittyäni tajusin asian. Luin jonkun muun kertomia asioita, jotka täsmäsivät omaan kokemukseeni ja kommentit, joissa hänen puolisoaan epäiltiin narsistiksi. Vihdoin valo syttyi päässäni, aloin selvittää asiaa ja tulin siihen lopputulokseen, että puoliso joko on narsisti tai hänellä on ainakin runsaasti narsistisia piirteitä. Se hyöty mikä minulle oli asiasta niin ymmärsin nyt paljon paremmin kaikkea ja toisekseen ymmärsin, että puoliso ei tulisi koskaan muuttumaan.

En kertonut oivalluksestani kuin parille hyvälle ystävälleni, he olivat jo huomanneet asian, mutta eivät olleet sanoneet minulle mitään.

Olin aina ennne luullut, että narsismi olisi jotain äärimmäisen pahaa ja synkkää, siksi en ollut osannut edes epäillä sitä (koska eihän narsistia saa diagnosoida). Narsisti on kuitenkin sellainen, että myös hyviä aikoja on, hän ei ole aina ihmishirviö, vika ei ole koskaan hänessä ja ulkopuolisille osaa näytellä sitä samaa hurmaavaa ihmistä, johon itse aikanaan rakastui.

Ikävä kyllä, nykyinen työ- ja elämä suosii narsistisia piirteitä. Itselleni tuo yli 20v suhde narsistisen ihmisen kanssa oli hukkaan heitettyä aikaa. Toivon, että olisin ymmärtänyt asian aikaisemmin olipa diagnoosini sitten oikea tai väärä

Tämä osuu. Ihmiset kuvittelevat narsistin olevan aina paha. Mun suhde on kestänyt 28 vuotta. Mun tapauksessa vaimo on piilonarsisti, ei diagnoosia, mutta se selittäisi kaikki minun kokemukseni. Kunnparisuhteessanalkoi olla isoja ongelmia ja luin myös juttuja narsisteista, mutta en osannut yhdistää niitä vaimooni. Hän oli niin ystävällinen ja pidetty. Itsevarman oloinen jne.

Nyt kun katson parisuhdetta taaksepäin, niitä merkkejä on, mutta ei niihin osaa kiinnittää huomiota. Kaikissa ihmisissä on vikoja ja kukaan ei ole täydellinen.

Ensimmäinen merkki parisuhteen alussa oli, ettei sietänyt edes lievää vitsailua itsestään. Otti sen aina raskaasti itseensä. Tietysti opin asian ja en enää vitsaillut sillä tavalla. Pyysin aina anteeksi riitoja vaikka en ollut syypää. Olivat mun mielestä pikkujuttuja niin aivan sama, voin olla syypää.

Elämä muuttui hankalaksi, kun oli pakko pitää kiinni joistakin mielipiteistä, kun lapsia alkoi olla paljon. Vaimo muuttui minä minä ihmiseksi. Silloin alkoi oireilla muitakin juttuja tosi vahvasti. Nyt tajuan että vahva humalatila tuo narsistiset ominaisuudet esiin. Vaimo joi harvoin ja sanoi, ettei juominen sovi hänelle. Todennäköisesti pettänyt aina humalassa. Minulla meni siis 28 vuotta havaita, että puoliso joko piilonarsisiti tai hyvin vahvat ominaisuudet. Eli omalla käytökselläni pystyin pitämään vaimon narsistisuuden piilossa. Elämänhaasteiden kasvaessa vaimo ajatteli vain itseään alkoi käyttäytyä sen mukaan ja minä ajattelin perhettäni. Ihmettelen miksi minä olen vaimon roskatynnyri, jonne hän kaataa kaikki mielipahansa ja muut saavat kokea hänestä sen ystävällisen ja auttavan ihmisen. Nyt tiedän ja tajuan.

Kokemuksesi on varmasti aito, koska siitä meille täällä kerrot. Epäilen myös, että tuossa oli vain muutama juttu mitä kirjoitit teidän historiastanne. Jotkut kirjoittavat kokonaisen kirjan aiheesta ja sanovat, etteivät saaneet kaikkea asiaansa kirjaan mahtumaan. Silti painotan, että monet epämiellyttävään käytökseen liittyvistä asioista voivat sopia myös muuhun kuin narsismiin.

Osuit nappiin. Olen kirjoittanut 60 A4-sivua. Lisäksi tapauksia omiin sähköposteihin ja keskustelupalstoille. Kaikki kirjoittaminen ihan vaan sen takia, etten tuntisi itseäni hulluksi. Pariterapiasta oli vain haittaa minulle, koska kaikki kääntyi minua vastaan. Nyt menen ajatusvaiheessa: En tiedä sitä, minkälainen olisi oikea parisuhde ja millaista olisi tulla aidosti rakastetuksi. Kai minut otettaisiin paremmin huomioon, minun toiveita normaalissa perhearjessa ja myös varmaan makuuhuoneessa. Omien toiveiden kanssa olen ollut vaimolle vain "liian vaativa" vaikka olen niitä hyvin harvoin uskaltanut edes esittää. Yleensä ne ovat johtaneet riitoihin.

Kaikki ulkopuoliset henkilöt ovat kommentoineet aina vain yhtä tapahtumaa ja tarttuvat aina yksittäisiin tapahtumiin, eivät halua/osaa tarkastella kokonaisuutta. "Vaimosi on varmaan väsynyt" "yritä ymmärtää, että vaimolla on töissä ollut raskasta". "Ei se vielä tarkoita pettämistä." "Tuo on sun omaa tulkintaa."

Joo, olen yrittänyt ymmärtää hyvin paljon ja lopulta olen ollut asian kanssa hyvin yksin. Varmaan monille käy juuri samoin. Kukaan ei usko sinua, kun puoliso on niin ystävällinen ja ihana ja rauhallinen. Miten sellaisen kanssa voi ajautua edes riitoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Narsisti ei koskaan jätä ketään. Voi kyllä jättää "roikkumaan löysässä hirressä" siihen saakka kunnes tarvitsee jotain.

Huh, en siis ole narsku. Olisin aivan helposti pystynyt jättämään toisen kokonaan, ellei olisi hän hakeutunut yhteyksiin taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Narsisti ei koskaan jätä ketään. Voi kyllä jättää "roikkumaan löysässä hirressä" siihen saakka kunnes tarvitsee jotain.

Huh, en siis ole narsku. Olisin aivan helposti pystynyt jättämään toisen kokonaan, ellei olisi hän hakeutunut yhteyksiin taas.

Ei sitä analyysiä voi heppoisin perustein vauva palstalla tehdä. Voit olla tai olla olematta. Narsisti voi pahat teot tehtyään myös jättää toisen, jos kokee ettei voi enää vahingoittaa, on paljastunut eikä saa otetta toisen mielestä. Narsisti manipuloi, haukkuu, mustamaalaa ja tarkoitus on vahingoittaa. Terve ihminen pysyy kaukana, kun tämän ymmärtää. Aina vaan ei ole niin helppo ymmärtää koko narsismia heti tai pitkään aikaan, jos ei ilmiötä tunne. Minulle tuli uhkan tuntu ja tunne, että puheissakin minua ajetaan ansaan, jolla sitten haukkui, syyllisti ja keräsi materiaalia minua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Jättäminen liittyy siihen, että ei kestä tulevansa jätetyksi missään suhteessa. Narsistilla haava sisällä. Siksi jättää aina ensin ja jättää uhrin uskoon, että tämä huono, jotta kuva itsestä olisi ehyt. Ei puhettakaan, että voisi asiallisesti vaan päättää ihmissuhteen, joka ei toimi. Tärkeintä on se, että hän jätti.

Tiedän muutaman tapauksen itseni lisäksi jossa narsistinen tuleva ex huutaa : minua ei jätetä, minua ei jätä kukaan.

Nyt tiedän sitten syynkin. jotenkin niin ajattelinkin ettei ne kestä jättämistä, "mitä muutkin sanoisivat", egohan siinä menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistithan kuulemma helposti jättää läheisiään. Onko narsistin tekemä jättäminen sitten yleensä joku sankarimainen "näin parhaaksi kaikille" kun on ymmärtävinään oman myrkyllisyytensä vai ihan puhtaasti konflikti-draamaista ja ovet paukkuu? Kaverin puolesta kyselen

Jättäminen liittyy siihen, että ei kestä tulevansa jätetyksi missään suhteessa. Narsistilla haava sisällä. Siksi jättää aina ensin ja jättää uhrin uskoon, että tämä huono, jotta kuva itsestä olisi ehyt. Ei puhettakaan, että voisi asiallisesti vaan päättää ihmissuhteen, joka ei toimi. Tärkeintä on se, että hän jätti.

Narsistin tunne-elämä on pienen lapsen tasolla ja kokee jättämisen äärimmäisenä loukkauksena, eikä kykene ollenkaan asettumaan toisen asemaan, vaikka olisi itse mitä tehnyt. Jättämisen jälkeen alkaa rakkauspommitus ja imurointi, jotta voi itse kostaa jättämisen hylkäämällä toisen. Asioista ei keskustella koskaan asiallisesti, hyvin epäasiallisesti kylläkin narsistin taholta.

Itsellä on myös sellaista että kun tulen loukatuksi niin marttyyrimäisesti vetäydyn hyvästi-tyyliin pois ja sitten jään odottelemaan toisen kaipaavia yhteydenottoja.