Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oivalsin tästä diagnoosista mun erittäin hankalan työkaverin. Juuri tuo valikoiva puhumattomuus. Ei saada yhden työkohteen asioita millään loppuun asti tehdyksi, kun ei vaan puhu eikä tee. Kun muistutan, sanoo että tekee kohta, kun saa tärkeämmän työn valmiiksi.
Tähän on valitettavasti pakko muistuttaa että ehkä se juttu kuitenkin on päinvastoin: narsisti on se joka valittaa että muut on hankalia. "Muut on tosi hankalia kun ne ei toimi niinkuin mä haluan. Ne ei tee mitä mä haluan, ei kommunikoi niinkuin mä haluan, ei näytä siltä mitä mä haluan, ei elä niinkuin mä haluan,... ne on narsisteja."
"Miksei se puhu mulle? Muille se puhuu mutta ei mulle! Valikoiva puhumattomuus!" Niin. Jos joku kuljeksii ympäriinsä niinkuin joku väkivaltainen pikkuhirviötyranni, niin miksiköhän sille ei puhuta, miksiköhän sitä vältellään, outo juttu.
Tässäpä se tuleekin esille, miksi narsistia ei useinkaan tunnisteta tai tunnistus voi osua ihan vääräänkin.
Kun olin narsistisen esimiehen alainen, kaikki muut huomasivat asian paitsi minä, tuon esimiehen "kultalapsi" en pystynyt sitä näkemään, koska minua pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Hän kuitenkin oli täysin erilainen toisille tiimissämme.
Kun olin narsistin kanssa suhteessa, hän provosoi minua muiden katseilta piilossa ja esiintyi rentona seuramiehenä. Jossain vaiheessa saatoin sitten provosoitua ja menettää malttini, joten minä olinkin se epävakaa ja tasapainoton ihminen. Kerroin henkisestä väkivallasta ystävilleni vasta suhteen lopussa, sitä ennen muut eivät tienneet mitä meidän välillämme tapahtuu oikeasti.
Niin mutta näissä länkytyksissä saamme tietää vain sinun värittyneen mielipiteesi asiasta. Tämän narskuksi tituleeratun puolustuspuhe jää kuulematta. Tämän vuoksi alapeukku.
Ihan sama mulle uskotko sinä jotain tai et. Itse tiedän oman kokemukseni siitä, että vastapuoli ei ollut normaali ihminen. Ja tiedän senkin, että pikaisesti solmittu avioliitto seuraajani kanssa meni metsään aika nopeasti ja häntä on kielletty pitämästä enää yhteyttä. Nykyinen vaimo onkin sitten täysin depressoituneen näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tällainen tyypillistä narsisteille yleensä, mutta tällaiseen minä törmään kotona: Kaikki minun ehdotukseni tyrmätään. Jos ehdotan, että mennäänkö risteilylle, vastaus on ei. Mutta kun meille tulee kaveri kylään, ja sanoo suunnitelleensa risteilyä, mies sanoo että joo, mekin ollaan just suunniteltu samaa. Tai jos ehdotan seinän maalaamista, hän sanoo ei. Sitten tulee anoppi ja kysyy että oletteko ajatelleet tuota seinää maalata, hän sanoo että tietysti ollaan, sehän on kamalan näköinen.
Ikäänkuin kaikki minun ehdotukseni ovat huonoja, mutta muuttuvat hyväksi heti kun joku muu on ”puolellani”. Varmaan kuka tahansa vieras kaduntallaaja osaisi heitellä hänelle hyviä ideoita, mutta minun suustani ei vain tule mitään järkevää.
Tämä on todella tyypillistä narsistille. Kirjoitin aiemmin tässä ketjussa, että olin 20 vuotta naimisissa narsistin kanssa.
Ja tuo keskustelu risteilyyn liittyen jatkuu todennäköisesti narsistin osalta niin, että hän sanoo "me ei koskaan käydä missään, ei edes risteilyillä". Ja kun sanot siihen, että "juurihan minä hetki sitten ehdotin että mennään risteilylle" niin narsisti suuttuu ja alkaa monologin niin että asia kääntyy sinun syyksesi. Narsisti saattaa jatkaa keskustelua "kuka mihinkään risteilyille menee, ne on köyhien huvia, ja kato nyt kuinka tää keittiö on taas likainen, milloin viimeksi pyyhit pöydän ja tasot, sä et kyllä IKINÄ siivoa täällä asunnossa, oot just tommoinen loinen joka vaan käyttää muita ihmisiä hyväksi..."
Ja huomaat, että sinä olit taas se huono ihminen ja syyllinen ihan kaikkeen.
Huippunarsisti on se joka väittää olevansa introvertti vaikka ei oikeesti ole.
Henkisesti herännyt kirjoitti:
Näitä sodan aikaan tai sen jälkeen syntyneitä narsisteja on Suomi täynnä. He ovat lapsena jääneet paitsi lapsen tarvitsemaa huomiota ja huolenpitoa, elämä oli silloin kurjuutta ja köyhyyttä täynnä, vanhemmat keskittyivät selviytymiseen. Isät saattoivat olla sodassa traumatisoituneita, jotka eivät saaneet apua. Eli ei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla on annettu. Tällaiset persoonallisuus häiriöt voivat siirtyä jopa kolmanteen tai neljänteen polveen, jos kukaan suvussa ei tajua ketjua katkaista. Eli hoida itsesi kuntoon, kohtele lapsiasi hyvin ja katkaise ketju.
Silti kaikista ei tullut narsisteja, ja huonoimpinakin aikoina vanhempi voi ottaa huomioon lapsen niin, että tämä tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Eli onkohan sota kuitenkaan se perimmäinen syy? Voi olla hyvä vanhempi, vaikka olisi köyhä ja maailmantilanne vaikea, ainakin minun mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsismi ei periydy geeneissä, mutta lapsuus narsistivanhemman kanssa altistaa narsismille joko niin, että lapsesta itsestä kasvaa narsistinen tai sitten yliempaattinen, joka löytää itsensä suhteesta narsistin kanssa.
Narsistiset piirteet tuppaavat myös korostumaan iän myötä, kovissa stressitilanteissa tai vastaavasti kun tulee menestystä.
Ja haluaisin korjata nyt yhden asian, ja se on tämä narsistien läheisten leimaaminen tossukoiksi ja kynnysmatoiksi. Narsisteille pinnalliset asiat kuten ulkonäkö, status ja äly ovat yleensä tärkeitä asioita. He haluavat kumppaneikseen ihmisen, joka asettaa heidät ulospäin hyvään valoon. Kumppaneiksi valikoituu herkästi ne kauneimmat, kilteimmät ja menestyvimmät, ei suinkaan kynnysmatot. Se on kuitenkin vuosien manipulaation ja rikkinäisen kiintymyssuhteen tulos, jossa siitä kumppanista tulee juurikin se mauton ja hajuton kynnysmatto. Voit olla malli ja lääkäri, ja silti löytää itsesi narsistisesta suhteesta - tai juuri siksi. Usein kyllä taustalta löytyy myös muita narsistisia suhteita ja lapsuudenperhettä. On ison työn takana tunnistaa tilanne ja muuttaa tuota mallia.
Narsismi syntyy aina lapsuuden kaltoinkohteluista, ja on sidoksissa lapsen symbioottiseen vaiheeseen äidin kanssa. Jos lapsen tunteisiin ei vastata eikä niitä tunnisteta, lapsella ei ole tervettä kasvualustaa eikä samaistumiskohteita. Lasta ei kohdata persoonana. - Tämä on se alku, josta kaikki versoo.
Tämähän on kyllä se vallitseva teoria, mutta eikös siinä haiskahdakin freudilainen perinne ja naisviha? Että niinku äidin vika kaikki tyynni?
Omassa suvussa on narsisteja ja ei-narsisteja. Nuorin narsistisista persoonista oli selvästi narsistinen jo taaperoiässä, kun siskonsa taas ei lainkaan osoittanut narsistisuuden merkkejä. Näytti ihan siltä, että asialle oli geneettistäkin pohjaa, niin selkeästi ja johdonmukaisesti juuri tämä pieni ja suloinen lapsi aina valitsi sen manipuloivan ja riitaa lietsovan toimintamallin, jota muut lapset eivät valinneet koskaan.
Oma äitini oli narsisti, ja uskon, että siihen vaikutti voimakkaasti se, että hän joutui niin pienenä ottamaan vastuuta, hänen veljensä taas eivät. Tämä siis sodan aikana. Joten pikemminkin patriarkaalinen yhteiskunta voi edesauttaa naisten narsisimia. En näe sen toteamista naisvihana, koska ilmiö on selvästi olemassa. Koska naisilla on suuri valta lapsiinsa, narsismi purkautuu heihin. Myös isät voivat olla narsisteja.
Aikamoisia johtopäätöksiä etenkin, kun et ole ollut paikalla. Kyllä, varmasti sodan aikana moni lapsi joutui ottamaan enemmän vastuuta kuin olisi ollut kohtuullista. Mutta kyseenalaistaisin kyllä narsistin kertomuksen asiasta. Oman roolin korostaminen ja muiden mitätöinti on itsessään narsistille äärimmäisen tyypillistä käytöstä. Samoin se, että tuntee olleensa jotenkin ihan erityisen kaltoinkohdeltu, ja oikeutettu hyvitykseen myös ihan muilta ihmisiltä. Juuri tyyliin oman lapsen pitää ymmärtää aivan loputtomiin narsistin käytöstä, koska narsisti yksin piti perhettä pystyssä koko sodan ajan. Ei siis ole narsistin vika, että hän kohtelee lapsiaan kuin vieraita sikoja, vaan päin vastoin lasten tulee omistaa elämänsä narsistin palvelemiselle.
Ei voi tietää, miten asiat oikeasti menivät.
Eipä ollut tarkoituskaan väittää, että tämä olisi jotenkin lopullinen tulkinta, vaan ainoastaan yksi mahdollinen tulkinta yrittäessä ymmärtää, mistä se narsismi on syntynyt. Ylläoleva ei sitä paitsi ollut narsistin tulkinta, vaan omani, perustuen siihen, mitä hänen sisaruksensa ovat kertoneet. En oikein ymmärrä, miksi koet sen jotenkin uhkaavana? Rauhaa.
-marttyyri pahinta laatuaan: sairastut syöpään ja saat hoitoa. Narsisti kääntää kaikkien huomiot itseensä kuinka hän ah ja voih niin kärsii ja taistelee ja suree jne.. Niin huolella ja pitkään että pahimmillaan alat lopulta pyytelemään narskulta anteeksi että menit sairastumaan syöpään.
- Vaihtoehtoisesti tai lisäksi narsistin puheista saa sen käsityksen että on vain ja ainoastaan hänen ansionsa että sinun syöpäsi saa hoitoja ja etenkin jos ne hoidot tehoavat. Hän juuri löysi /valitsi sen oikean lääkärin/lääkkeet/hoidot/hoitajan/sairaalan.. hänen rahansa ,aikansa, tietonsa taitonsa kontaktinsa paransivat sinut. Sinulla ei ole osaa eikä arpaa siihen paranemiseen eikä kellään muullakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli vakavan taudin takia pitkä sairasloma niin narsisti alkoi valittaa miten laiska olen ja vain makaan.
Rakas perheenjäsen sairastui syöpään niin narsisti alkoi tarinoida siitä, miten tämä sairastunut ihminen aina valittaa kaikesta (ei todellakaan valita koskaan mistään).
Narsisti alkoi myös kertoilla miten se ja tämä ystäväni on haukkunut minua hänelle (en uskonut hetkeäkään että olisi).
Sait uuden työpaikan, ylennyksen, hyvän arvosanan kokeessa, voitit kilpailun Tms. menestyminen. Kerroit iloisena onnistumisestasi. Narsisti kääntää puheen itseensä: Minä kirjoitin seitsemän ällää sinä vain neljä. Minä menin töihin ja sain kaksi ylennystä viikossa. Minä ostin 1000000 euron talon paraati paikalta. Minä tunnen sen ja sen henkilön ja ne tekivät tuon asian nopeammin ja paremmin kuin sinä. Minä osaan paremmin tuonkin taidon. Ai nytkö vasta keksit tuon idean minä keksin sen jo 29 vuotta sitten ja paremmin kuin sinä. Minä ostin kalliimman kellon, saan parempaa palkkaa kuin sinä. Minulla on se tämä ja tuo tavara. Onhan se kiva että sinäkin saat maistaa vähän mitä minun elämäni on , se elämä missä oikeasti menestytään. Ja niin edelleen....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sait uuden työpaikan, ylennyksen, hyvän arvosanan kokeessa, voitit kilpailun Tms. menestyminen. Kerroit iloisena onnistumisestasi. Narsisti kääntää puheen itseensä: Minä kirjoitin seitsemän ällää sinä vain neljä. Minä menin töihin ja sain kaksi ylennystä viikossa. Minä ostin 1000000 euron talon paraati paikalta. Minä tunnen sen ja sen henkilön ja ne tekivät tuon asian nopeammin ja paremmin kuin sinä. Minä osaan paremmin tuonkin taidon. Ai nytkö vasta keksit tuon idean minä keksin sen jo 29 vuotta sitten ja paremmin kuin sinä. Minä ostin kalliimman kellon, saan parempaa palkkaa kuin sinä. Minulla on se tämä ja tuo tavara. Onhan se kiva että sinäkin saat maistaa vähän mitä minun elämäni on , se elämä missä oikeasti menestytään. Ja niin edelleen....
Minä sain palkinnon, stipendin, valmistuin hyvin arvosanoin, sain hyvän vakkarityön, hyvän palkan. Hän ei koskaan osoittanut mitään kanssailoa, kehua, onnitellut tms. Toisaalta hän ei voinut kehua itseäänkään, koska hänellä ei ollut vastaavia saavutuksia. En olisi koskaan päässyt kehittymään ihmisenä pidemmälle, ellen olisi jättänyt häntä ja keskittynyt toisenlaisiin ihmisiin lähelläni.
Vastoinkäyminen elämässä tapahtuu. Narsisti pitää huolen, että painaa sinut lokaan kaikkien edessä ettei vain kukaan vahingossakaan pääse luulemaan hetkeäkään että narsistilla olisi mitään tekoa asian kanssa. Olet itse kuoppasi kaivanut. Ei tarvitse luulla että tulisi empatiaa ja sympatiaa tai mitään inhimillistä ymmärrystä ,saati apua.
Toinen ääni kellossa jos narskulle avautuu tilaisuus hyötyä toisten silmissä ahdingostasi jotenkin. Esimerkiksi suurena hyväntekijänä. Kunhan vain hän saa kiitosta ja kunniaa. Ihan sama saatko sinä apua oikeasti, riittää kunhan muut luulee että saat ja narsisti kerää kunnian siitä luulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina pitää olla parempi ja jos ei ole, alkaa mykkäkoulu ja syyttely. Esimies asemassa helvetillisiä.
Kun ei lähde mukaan narsistin leikkiin, huudetaan ja haukutaan.
Lopulta uhriudutaan. "Olen kaikkeni yrittänyt kanssasi eikä mikään auta. Olen ystävällinen ja sä vaan teet kiusaa".
Tota viimeistä osaa on viihdyttävä seurata. Narsistille luultavasti kauheinta on kun uhri ei välitä pätkääkään ja alkaa nauramaan.
Hirviöitä. Puhuu pahaa kaikista. Ja tavalla, ettet pysty puolustamaan ja sanomaan, ettei puheensa ole totta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain ohjelmassa joku asiantuntija , psykiatri kertoi, ettei näille ole parannuskeinoa. Parasta on hankkiutua eroon "suhteesta"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jss. Aivan hölmöläisen hommaa tuollainen analysointi, kun voisi vain elää sitä omaa elämäänsä nauttien, ja hyvässä seurassa. Ap ei kuulosta terveeltä.
No, sanottakoon, että jokainen, joka on narsistin kanssa läheisissä väleissä, sairastuu. Ja toki siitä paranee aikanaan, mutta ehkäpä ap on nyt juuri siinä sairauden työstövaiheessa.
Hommahan menee niin, että kukaan ei pysty täysin välttämään narsistia vaikka niin kuvittelisi, koska narsisti ei paljasta itseään heti. Ja kuka tasapainoinen ja normaali ihminen lähtee heti ensimmäisestä pienestä varoitusmerkistä? Ei kai silloin ole ihan normaali ja terve itsekään.
Ap, olen juuri irtautumassa narsistiksi osoittautuneesta ihmisestä. Tämä aihe on tärkeä ja mitä enemmän ihmisillä on tietoa, sitä paremmin he voivat välttyä suuremmilta vahingoilta.
Tämän narsistin kanssa oli seuraavia merkkejä:
- puhuu paljon itsestään ja vaikeuksia keskittyä keskustelemaan toisen osapuolen asioista, kuunteli kyllä
- kivimuuriksi tekeytyminen
- äärimmäinen konfliktien välttely, emme riidelleet kertaakaan
- normaaleista intiimeistä asioista ja itse suhteesta ei pysty keskustelemaan
- valehtelu, peittely, asioiden maalailu toiseksi
- pienet piilovit***lut, testit provosoida
- kyvyttömyys ymmärtää toisen tunteita ( ei lohduta, tue tms)
Ja sitten ei liity kommunikaatioon vaan yleiseen olemiseen, sellainen ihmeellinen väliaikaisuuden tunne, ihan kuin se suhde alkaisi aina uudelleen ja uudelleen ja olisi katkolla joka ainoa päivä, vaikka mitään riitaa ei ole ollutkaan.
P.S. Youtubessa on hyvä kanava Narsisti vs Minä
Kuvasit kylläkin juuri estyneen eli välttelevän persoonallisuushäiriön. 😄
Ei estynyt ole tuollainen. Estynyt harvemmin haluaa provosoida, vaan enemmänkin mukautuu, koska pelkää kritiikkiä ja sitä, ettei hänestä pidetä. Huomion vetäminen itseen ei myöskään kuulu estyneisyys, vaan se on juuri päinvastoin; estynyt ei halua olla huomion kohteena. Kyvyttömyys ymmärtää toisen tunteita ei myöskään kuulu kyseiseen häiriöön.
Terveisin estynyt
Narsistin keskustelutyyli on :
- Hakee huomiota ja samanmielisyyttä, mutta ei jaksa kuunnella toisen perusteluja tai ylipäätään kuunnella toisia ollenkaan. Oma ääni viehättää siinä määrin. Oma työ, omat harrastukset, omat lomakohteet ne on niitä parhaita - muiden tekemiset paskaa.
- On ottavana osapuolena parisuhteessa. Seksiä silloin kun itseä huvittaa, miten huvittaa. Kumppanin aikatauluille ja haluille se ja sama.
- Lapset usein oman egon jatkeina, jos eivät ole hänen kaltaisiaan, miellytä ja mielistele, tee mieliksi esim. harrasteet, niin on sitten tulleet Äitiinsä! tai äidin sukuun, ei tietenkään tämän täydellisen herran ja hidalgon.
- Erotilanne viimeistään paljastaa narsisti hullun. Jos vaimo hakee eroa, niin helvetti repeää, mustamaalaa, tekee kaikesta vaikean, häirintää jatkuu kaikin mahdollisin tavoin pitkään. Saattaa olla jopa vaarallinen. Pilaa exän ja lasten elämää parhaansa mukaan.
Oikeasti ihmiset eivät ymmärrä miten tuhoisia nämä narsistit lähisuhteissaan ovat. Monet tuttavat eivät usko, koska narsistilla on kulissit pystyssä ja teatteri käynnissä ulkomaailmaan päin.
Eihän kukaan halua uskoa kenestäkään niin pahaa, että hän olisi narsisti.
Ja muutenkin sitä ajattelee, että narsisti nyt vaan on itsekäs ja piikikäs ihminen, mutta sitten kun sen hyytävän, epäreilun ja vahingollisen käytöksen kokee läheisen osalta omalle kohdalleen, siinä vaiheessa tuntuu todella ikävältä ja on vaikea edes hahmottaa kokonaisuutta.
Narsisti mies puhui jatkuvasti päälle ja huutamalla, jos yritin sanoa jotain. Syytöksiä sateli milloin mistäkin ja jos ajattelin omilla aivoillani, hän sanoi heti että yli-ajattelen.
Tunsin suhteen jälkeen olevani täysin paska ja mitätön ihminen, jota kukaan muu ei haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti mies puhui jatkuvasti päälle ja huutamalla, jos yritin sanoa jotain. Syytöksiä sateli milloin mistäkin ja jos ajattelin omilla aivoillani, hän sanoi heti että yli-ajattelen.
Tunsin suhteen jälkeen olevani täysin paska ja mitätön ihminen, jota kukaan muu ei haluaisi.
Mulle sanottiin, että analysoin kaikkea, ajattelen liikaa, olen raskas, elän menneessä, olen vaativa. Että hän haluaakin jonkun kevyemmän ja herttaisemman ihmisen. Sanoin, että hän on tehnyt minusta tällaisen ja että itsekin olisin toivonut voivani olla suhteessa kevyellä mielellä ja naisellisen "heikko", mutta että jos hän kohtelee seuraavaakin samoin, hän voi unohtaa naisellisen herkkyyden.
Käyttäkää näitä taktiikoita narsistiin