Miesystäväni otti koiranpennun ja olen ihan poikki
Asumme miehen kanssa erillämme, koska minulla on kaksi lasta joka toinen viikko ja mies ei halua elää uusioperheessä. Fair enough. Olemme pitkään keskustelleet, että lemmikki olisi kiva, mutta jokaisessa keskustelussa tein selväksi, että minun luokseni ei koiraa tule. On vielä kohtalaisen pienet lapset, joiden hoitamisessa ruoanlaittoineen, pyykkäilyineen, tarhakuskailuineen jne on aika paljon hommaa päivätyöhön yhdistettynä. Olen lapsellisella viikolla ihan puhki jo tuosta yhdistelmästä.
Jossain vaiheessa mies sanoi, että hän ottaa koiran itselleen. Totesin että ota vaan asumaan luoksesi, eikä kai minulla siihen juuri olisi ollut nokan koputtamista, kun emme asu yhdessä. Mies otti koiran omiin nimiinsä.
Nyt koira on pari kuukautta ja ollut miehellä muutaman viikon. Olen ihan puhki tuosta pennusta. Pienempi lapseni oppu vasta pari kuukautta sitten nukkumaan omassa sängyssä, ja ehdin nukkua yksin kuukauden - ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen (kuopusta ennen vieressäni nukkui esikoinen).
Mies ei jaksanut ekana yönä tyynnytellä vinkuvaa pentua omaan kopppaansa sänkynsä viereen, joten hän on opettanut pennun nukkumaan sängyssä. Olin tässä aivan toista mieltä, mutta jälleen tuli ilmoitus, että jos ei kelpaa, niin voimme erota. Hänen elämäänsä kuuluu nyt koira.
Siispä pari viikkoa on mennyt huonosti nukkuen. Koiran heräilee ja pureskelee minua ja nykii hiuksista.
Välillä tulee pissat tai kakat joko sänkyyn tai sängyn viereen. Hereillä ollessaan pentu puree jatkuvasti ja roikkuu lahkeessa kiinni. Ja kai tämä on aika tyypillistä pennun elämää. Mutta minä vain olen ihan puhki.
Minulla on tämä viikko lomaa ja miehellä etätöitä - tosin hyvin hiljaiset työpäivät. Nyt sitten oletus olisi, että olisin koiran kanssa kotona ja sisällä koko lomaviikon. Koira on niin pieni, ettei vielä viihdy pitkään ulkona.
Ja minä taas olisin halunnut lomallani käydä pitkillä lenkeillä, museoissa, lounaalla ravintolassa jne. Teen töitä etänä, ja saattaa mennä viikkoja, etten poistu pyhästä kolmiosta koti - päiväkoti - kauppa. Todella kaipaisin nyt jotain muuta kuin kotona olemista.
Tästä tulee taas ihan eeppinen riita, ja mies alkaa taas vinkumaan, että ota tai jätä. Minua koko tilanne ahdistaa ja rankasti. Koen olevani täysin vankina.
Kommentit (179)
Kaikkien etu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko minkä kokoinen koira? Jotkut pikkukoirat ehkä nukkuvat kopassa, muut harvemmin.
Kovin nuoren pennun voi itse asiassa saada nukkumaan pidempään juuri antamalla sen tulla sänkyyn, koska se ei halua kastella petiään = vähemmän herättelyjä. Itse nukkuisin alkuun pennun vieressä lattialla.
Ap, tuo koppapainostuksesi on samaa tasoa kuin että mies ehdottaisi, että lapsesi nukkuisivat auton peräkontissa. Ihan vaan tiedoksi, vaikka eihän sua kiinnosta.
Pennun voi nukuttaa kopassaan sängyn vieressä ja riiputtaa kättä ,että pentu tuntee olonsa turvalliseksi.Koiranpentuhan voi litistyä sängyssä ihmisten välissä eikä siinä ole mitään järkeä,jos kukaan ei saa nukuttua kunnolla.Mieshän voi halutessaan nukkua lattialla patjalla koiransa kanssa jos haluaa.Ei hän voi muita pakottaa nukkumaan eläimen kanssa samassa sängyssä,varsinkaan heidän omassa kodissaan.
Tietenkin puhuin omistajan roolissa. Aikuinen nainen taas itse päättää, keitä kotiinsa päästää.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen ota tai jätä-uhkailu kertoo paljon. Ja jos antaa koiran, joka kuuluu lattialle, kusta ja paskoa sänkyyn niin huhhuh. Kuka tuollaista katselee.. Joku saman tyylinen koiranainen sopii hänelle.
En usko ,että edes samantyylinen koiranainen sopisi miehelle,joka on noin ehdoton ja itsekäs.Sinkkuus hänelle parhaiten taitaisi sopia,ettei olisi ketään ,kenelle esittää omituisia vaatimuksia.
Ymmärrän hyvin... ensimmäinen vuosi pennun kanssa on rankkaa ja sitten tuleekin vielä se murkkuikä.. Ei ole helppoa. Taitaa olla miehelle koira tärkeämpi kuin sinä mutta ei silti kanna vastuuta koiran hoidosta? Lemppaa tuollainen ukko, hoitakoon koiransa yksin!
Oletko ap jo selittänyt sen, että miksi sinä olet sen koiran luona kun teillä on kuitenkin omat kodit?
Mies on pöhkö, kun ei suoraan vain eroa sinusta vaan keksii tuollaisen oudon tekosyyn, että sinä tekisit sen eron.
Hän haluaa sinusta eroon.
Ikävää, mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämähän on niin selkeä provo, että paistaa kuuhun asti. Itsellä lapset, joita mies ei jaksa, jotka on nukkuneet vieressä häiritsemässä yöunia, nyt miehellä koira, jota nainen ei jaksa, joka nukkuu vieressä häiritsemässä yöunia. Lapset vs. koira on ikivanha vastakkainasettelu.
Koiranpennut on rasittavia maksimissaan puoli vuotta, lapset on rasittavia maksimissaan kymmeniä vuosia.
Koirat eivät ns. itsenäisty koskaan. Herättelevät hyvissä ajoin aamulla lenkille, myös esim. koiran ripuli on ihan eri mittakaavassa kuin lapsen. Toista koiraa ei tule.
Ei koirat aina herättele,monilta olen kuullut,että antavat nukkua rauhassa.Omammekin antoi nuorena ,vasta vanhemmiten alkoi heräilemään öisin ja haukkumaankin joskus yöllä.Eläinlääkäri sanoi sen olevan tyypillistä vanhalle koiralle.Niin olen kuullut monilta tutuiltakin.Kiva käyttää vanhaa koiraa pari kolme kertaa yöllä pihalla,eräs tuttu teki niin kerrostalossa.Aidatussa omakotitalossa ei tarvitse ,kuin avata ulko-ovi.
Epämielyttävän tuntuinen mies, jättäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jätä. Mikä pakko on väkisin olla ihmisen kanssa , jonka kanssa ei vaan asiat toimi ?
Koska muuten miehen kanssa toimii. Ainoa "ongelma" tässä on koira. En ymmärrä, miksi on oltava niin jyrkkä. Miksi esim. koiraa ei voi opettaa nukkumaan kopassaan vaan sen on nukuttava sängyssä ja tuhottava ihmisten yöunet?
Koira ei ole ongelma vaan sinä. Mene kotiisi nukkumaan.
Niinhän voin toki tehdäkin. Mutta minkäslainen parisuhde on sellainen, jossa ei harrasteta ollenkaan seksiä tai nukuta yhdessä? Ja nyt jouluna olisi ollut raakaa passittaa mies ja koira yksin kotiinsa.
On sullakin ongelmat. Koiranpennun takia muka parisuhteesta loppuu seksi. :D:D:D
Tuliko mieleen, että mies otti koiran sen takia kun on yksinäinen ne viikot kun olet lastesi kanssa. Jotain iloa ja seuraa hänelle kun on yksin etkä sinä ole antamassa sitä läheisyyttäsi ja yhteisiä öitä.
Eikö se ole mielestäsi hänelle epäreilua että joutuu viikon aina nukkumaan yksin ja olemaan ilman seksiä?
Sehän oli miehen oma toive, että asuu yksikseen eikä halua olla perheemme menossa mukana. Toki minä haluaisin, että hän olisi täällä myös lapsiviikolla. Ja joskus onkin. Eli yksinäisyydestä ei ainakaan minua voi syyttää. Hän vaan haluaa elää omilla ehdoillaan, emmekä siksi asu yhdessä. Nyt kuitenkaan minä en saisi elää omilla ehdoillani, ts. päättää, että koira ei nuku vieressä automaattisesti. Olisi ihan ok, että joskus koira otetaan viereen, jos yö menee kokonaan ulinaksi. Mutta että koiran paikka on nyt sitten vakkaristi meidän tyynyjen välissä.
Ehkä miehesi on ymmärränyt sen tosiasian että koira on ihmisen paras kaveri ja ihminen toiselle ihmiselle pahin vihollinen. Joten miksi ei?
Ihan yhtä lailla kun mies ei halua elää uusioperheen arkea lastesi kanssa,ei sinunkaan tarvitse elää arkea koiran kanssa jos et halua. Kuulostaa siltä että teillä on aika erilaiset halut ja toiveet ylipäänsä. Teinä kumpanakin miettisin onko kumppani ihan sopiva.
Miksi pidät miestä joka ottaa sinut vain ilman lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pidät miestä joka ottaa sinut vain ilman lapsia?
En tiedä ap:sta, mutta mulle eronneena vuoroviikkoäitinä joku uusioperheviritelmä on täysin mahdoton ajatus. Onneksi miesystäväni kerran uusioperhehelvettiä kokeilleena on samaa mieltä.
Kuulostaa, että olet kii ni miehessä, joka ei hirveästi sinusta välitä. Tämän mielikuvan sain aloituksesta, mutta todellisuus voi olla muuta. Jos mies on ota tai jätä-tyyppiä, niin sellaisia tilanteita tulee varmasti eteen uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...
Miksi kukaan lapseton mies ottaisi toisen miehen mukulat ja naisen. Ehkä mies ottanut hurtan koska sulla on nuo kakarat.
Mä vieläkin mietin, onko aloitus provo.
Ei kyl välttämättä; skenaario on ihan mahdollinen.
Onko koiran rodusta/koosta ollut puhetta?
Että millaista elämä on sitten, kun koira on täysikasvuinen?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan lapseton mies ottaisi toisen miehen mukulat ja naisen. Ehkä mies ottanut hurtan koska sulla on nuo kakarat.
Oletko hidas, ap:n miehellähän on kolme aikuista lasta ja on itse hakeutunut suhteeseen ap:n kanssa tietäen hänen lapsistaan?
Itsekään en pidä lemmikkieläimistä enkä halua uusioperhettä. Seurustelen miehen kanssa, jolla on myös lapsia, kuten useimmilla ikäisistämme on, muttei lemmikkieläimiä.
Saisiko sinulle kumppani nakittaa hankkimansa koiranpennun hoidon?
Naisena voisin kuvitella itseni tuon miehen paikalle. Minäkin pidän eläimistä, mutta en jaksaisi toisen lapsia paapoa, enkä muuttaisi uusperheeseen.
Voi hyvinkin olla, että kun joka toinen viikko olen "sinkkuna", eli yksin kodissani koiran kanssa, antaisin sen nukkua sängyssä kanssani. Koira tuo läheisyyttä.
Eli melkeinpä kallistun miehen puolelle tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Naisena voisin kuvitella itseni tuon miehen paikalle. Minäkin pidän eläimistä, mutta en jaksaisi toisen lapsia paapoa, enkä muuttaisi uusperheeseen.
Voi hyvinkin olla, että kun joka toinen viikko olen "sinkkuna", eli yksin kodissani koiran kanssa, antaisin sen nukkua sängyssä kanssani. Koira tuo läheisyyttä.
Eli melkeinpä kallistun miehen puolelle tässä asiassa.
Toki mies saa yksin kotonaan ottaa koiran sänkyynsä viereen nukkumaan, muttei raahata vielä sisäsiistiksi oppimatonta pentua ap:n luo ja ap:n sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikset ole jo jättänyt? Onko tässä joku kompa, kun itselle olisi selvä, että jätän tuon uuvelon.
Muna. Turvallinen ja säännöllinen muna, mikä nyt on uhattuna koiran takia. Tiedossa yksinäinen Tinder-metsästys, lastenhoidon ja työn lisäksi. Helppo valinta.
Eli oikeasti aloitus kuuluu: olen läheis- ja munariippuvainen lunttana, enkä osaa arvostaa itseäni. Olen ihan poikki kun poikkis ja koiransa käyttää minua kynnysmattona.
Jatkossa teillä tulee olemaan hiekkaa ja rapaa ihan runsaasti sängyssä, punkkeja unohtamatta. Meillä ei ole koiralla mitään asiaa sänkyyn tai sohvalle.