Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen raskaana ja harkisten adoptioon antamista, kokemuksia?
03.04.2015 |
Olen 24-vuotias ja huomenna alkaa 10. raskausviikko. Lapsen isä on tietoinen tilanteesta, olen keskustellut hänen kanssaan ja hän tukee minua mihin päätökseen päädynkään.
Adoptiovaihtoehto on pyörinyt mielessä heti raskauden tiedostamisesta lähtien, mutta olen harkinnut yksin ja ammattilaisten kanssa myös muita vaihtoehtoja. Lähipiirissäni on (ja on ollut?) lapsettomuutta, mikä osaltaan varmasti vaikuttaa haluuni antaa lapsi adoptioon. Ei lähipiiriin tai tutuille, mutta jollekin niistä monista suomalaisista perheistä joissa on jo äiti ja isä, muttei lasta.
Suomessa ei vuosittain anneta montaa lasta adoptioon, mutta onko täällä ketään joka on sen tehnyt tai harkinnut tekevänsä? :)
Kommentit (147)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"]
Masentavaa, että mammat tulee heti tänne haukkumaan ap:tä! Mun mielestä adoptio on fiksu ja epäitsekäs ratkaisu, oon itsekin miettinyt et jos raskautuisin vahingossa, se voisi olla ainakin varteenotettava vaihtoehto.
[/quote]
Adoptiolapsena sanoisin, että on äärimmäisen itsekästä antaa lapsensa pois ja katkaista lapselta kaikki siteet biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
Ja äidistä eroon joutuminen on vauvalle aina paha, paha paikka ja trauma voi olla elinikäinen. Siinä ei ole rakkauden kanssa enää mitään tekemistä.
[/quote]
Mikä tässä oli niin alapeukuttamisen arvoista? Eikö sen lapsen kokemus kiinnosta teitä ollenkaan? Onko se lapsi vain joku välttämätön paha, esine?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptio on toki vaihtoehtoa muiden joukossa, mutta sen seuraukset voivat olla aika hurjia, niin sinulle itsellesi kuin lapsellesi. Adoptoidulla on usein hylkäämisen kokemus seuranaan koko loppuelämän, vaikka hän saisi hyvät vanhemmat adoption kautta. Kysyin käytätkö huumeita tmv, koska sen tyyppisissä tapauksissa usein lapsi päätyy muulle kuin bioloiselle vanhemmalleen, vaikka kaikkea heidänkin kanssaan yritetään. En ole ennustaja, mutta uskoisin, että juuri sinä olisit omalle lapsellesi paras äiti:)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"]
Masentavaa, että mammat tulee heti tänne haukkumaan ap:tä! Mun mielestä adoptio on fiksu ja epäitsekäs ratkaisu, oon itsekin miettinyt et jos raskautuisin vahingossa, se voisi olla ainakin varteenotettava vaihtoehto.
[/quote]
Adoptiolapsena sanoisin, että on äärimmäisen itsekästä antaa lapsensa pois ja katkaista lapselta kaikki siteet biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
Ja äidistä eroon joutuminen on vauvalle aina paha, paha paikka ja trauma voi olla elinikäinen. Siinä ei ole rakkauden kanssa enää mitään tekemistä.
[/quote]
Ajatteletko siis niin, että olisi ollut parempi, jos olisit jäänyt syntymättä? Onko elämäsi tosiaan niin onnetonta vain siksi, että olet adoptoitu?
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"]
Masentavaa, että mammat tulee heti tänne haukkumaan ap:tä! Mun mielestä adoptio on fiksu ja epäitsekäs ratkaisu, oon itsekin miettinyt et jos raskautuisin vahingossa, se voisi olla ainakin varteenotettava vaihtoehto.
[/quote]
Adoptiolapsena sanoisin, että on äärimmäisen itsekästä antaa lapsensa pois ja katkaista lapselta kaikki siteet biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
Ja äidistä eroon joutuminen on vauvalle aina paha, paha paikka ja trauma voi olla elinikäinen. Siinä ei ole rakkauden kanssa enää mitään tekemistä.
[/quote]
Se on juuri näin. Adoptioon pitäisi suhtautua äärimmäisellä vakavuudella ja harkinnalla kuten yleensäkin lasten hankkimiseen. Kyse on toisen ihmisen elämästä, se on valtavan suuri vastuu, suurin koko elämässä. Kannattaisi ihan oikeasti pitää huoli siitä ehkäisystä niin jäisi monta surullista ihmiskohtaloa pois.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:07"]
Haluatko kertoa miksi harkitset lapsen pois antamista?
[/quote]
Vaihtoehtoja on on kolme: lapsen pitäminen, lapsen pois antaminen tai abortti. Lapsen pitäminen ei sovi elämäntilanteeseeni, enkä koe olevani valmis äidiksi, varsinkaan yksinhuoltajaäidiksi. Olen miettinyt (mm. lähipiirini lapsettomuudesta kärsiviä ja heidän kamppailuaan asian kanssa) että adoptio kuulostaa hyvältä: minulla on jotakin mitä en itse tarvitse, mutta mikä on jollekkin muulle maailman hartain toive ja suurin aarre. Ja raskauden ajankohta on sopiva, jos olisin tullut raskaaksi vuosi sitten adoptiokaan ei olisi ollut mahdollisuus. Adoptio tuntuu vain sopivalta ratkaisulta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"]
Masentavaa, että mammat tulee heti tänne haukkumaan ap:tä! Mun mielestä adoptio on fiksu ja epäitsekäs ratkaisu, oon itsekin miettinyt et jos raskautuisin vahingossa, se voisi olla ainakin varteenotettava vaihtoehto.
[/quote]
Adoptiolapsena sanoisin, että on äärimmäisen itsekästä antaa lapsensa pois ja katkaista lapselta kaikki siteet biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
Ja äidistä eroon joutuminen on vauvalle aina paha, paha paikka ja trauma voi olla elinikäinen. Siinä ei ole rakkauden kanssa enää mitään tekemistä.
[/quote]
Mistä sinut on adoptoitu, minä vuonna ja minkä ikäisenä? :) Minulle on ainakin tapaamisissa vakuutettu että nykyään kotimainen adoptio ei ole noin "juuriltaan" repivää ja lähes kaikissa tapauksissa pyritään säilyttämään yhteys biologisen vanhemman/vanhempien ja lapsen välillä. Se ei tietystikkään poista mahdollisia hylkäämiskokemuksen tunteita. :)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:49"]eikö itse pitäminen ole vaihtoehto?? moraalitonta pitää huvi ja antaa vastuu toisille
[/quote]
Huvi? Raskaus ja synnytys varsinkin synnytys on kyllä kaukana mistään huvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptiolapsen tarinaa seuranneena, sanon että uskomattoman rankkaa on ollut.
Oman lapsen pitäminen itsekästä? Okei siinä tapauksessa jos lapsella ei ole hyvää tulevaisuutta oman äidin kanssa niin siinä tapauksessa. Mutta jos saisi hyvän elämän niin toki on parempi olla oman biologisen äidin kanssa. Itse miettisin joka päivä sitä mihin se lapsi on joutunut, onko saanut hyvän elämän jne. Koskaa se adoptio ei takaa lapselle hyvää tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:53"]
No parempi antaa adobtioon vanhemmille jotka rakastaa kun antaa tollasteb vastuuttomien tulla äidiks ja isäks. Kertoo ihmisestä hyvin paljon jos miettii adobtiota. Lapsi saa paljon rakkautta varmasti ei niin omien vanhempien luona.
[/quote]
Enkä tarkoittanut siis loukata ap:ta. Tuen adobtioon antamista jos ihmisestä vaan siltä tuntuu ettei kykene/halua ottamaan ite vastuuta. Ehkä sanoin aika kärkkäästi. Kato ku ite olen ihminen joka ei ikimaailmassa voisi tehä aborttia tai antaa lasta adobtioon
[/quote]
SE ON ADOPTIO, SIINÄ ON P-KIRJAIN EI B!!!
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"]
Masentavaa, että mammat tulee heti tänne haukkumaan ap:tä! Mun mielestä adoptio on fiksu ja epäitsekäs ratkaisu, oon itsekin miettinyt et jos raskautuisin vahingossa, se voisi olla ainakin varteenotettava vaihtoehto.
[/quote]
Adoptiolapsena sanoisin, että on äärimmäisen itsekästä antaa lapsensa pois ja katkaista lapselta kaikki siteet biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
Ja äidistä eroon joutuminen on vauvalle aina paha, paha paikka ja trauma voi olla elinikäinen. Siinä ei ole rakkauden kanssa enää mitään tekemistä.
[/quote]
Ajatteletko siis niin, että olisi ollut parempi, jos olisit jäänyt syntymättä? Onko elämäsi tosiaan niin onnetonta vain siksi, että olet adoptoitu?
[/quote]
No onpa järjetön kysymys. Ei tuollaiseen voi vastata ei, elämä on kallisarvoinen vaikka olisi millaiset lähtökohdat. Kirjoittaja vain kuvasi tosiasian, mikä on seurausta adoptiosta. Vauvan erottaminen äidistään jättää pysyvän trauman, se vaan on niin. Toki adoptio on hyvä juttu, jos biologisella äidillä ei vain ole mitään mahdollisuutta pitää lasta mutta silloin pitää olla oikeasti muut vaihtoehdot poissuljetut, adoptiossa on kyse lapsen koko elämästä eikä siihen noin vain voi päätyä kovin kevyin perustein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onks tässä taustalla raiskaus koska jos on niin abortti. ei ole kenellekkään hyvä kasvattaa raiskaajan jälkeläistä. miksi lapsi saisi elää kun ei saisi isäkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:02"][quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 09:01"]
Se on adoptio, ei adobtio.
[/quote]
Mikäs ihmeen kielipoliisi täältä iski. Ihmiset esim minä olemme saattaneet vasta iha äskettäin herätä joten anteeksi kielivirheeni
[/quote]
Se, että on juuri herännyt ei vaikuta siihen osaako jonkun perus sanan kirjoittaa oikein vai ei. Voisit pistää asian heräämisen piikkin jos kerran olisit vahingossa kirjoittanut adobtio, mutta kun se toistuu jokaisessa lauseessa ja viestissä, se kertoo siitä, että et vain osannut kirjoittaa sitä alunperinkään.
Adotiosta voisit lukea Marika Tollmaningradun Salattu äitiys. Aikaa on kulunut, mutta äitien psyyke toimii samoin kuin 20 vuotta sitten.
Adotiosta voisit lukea Marika Tollmaningradun Salattu äitiys. Aikaa on kulunut, mutta äitien psyyke toimii samoin kuin 20 vuotta sitten.
Pidä vauvasi! Äiteys on ihaniinta, mitä ihminen saa kokoea ja katuisit adoptiota viimeistään kun saat toivotun lapsen. Lapsi tuo niin paljon iloa etten voi sanoin kuvata ja vaikka haasteita riittää niistä aina selviää!
Voihan v... noita ed viestejä siis Marika Tollman
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:47"]
Olen 24-vuotias ja huomenna alkaa 10. raskausviikko. Lapsen isä on tietoinen tilanteesta, olen keskustellut hänen kanssaan ja hän tukee minua mihin päätökseen päädynkään.
Adoptiovaihtoehto on pyörinyt mielessä heti raskauden tiedostamisesta lähtien, mutta olen harkinnut yksin ja ammattilaisten kanssa myös muita vaihtoehtoja. Lähipiirissäni on (ja on ollut?) lapsettomuutta, mikä osaltaan varmasti vaikuttaa haluuni antaa lapsi adoptioon. Ei lähipiiriin tai tutuille, mutta jollekin niistä monista suomalaisista perheistä joissa on jo äiti ja isä, muttei lasta.
Suomessa ei vuosittain anneta montaa lasta adoptioon, mutta onko täällä ketään joka on sen tehnyt tai harkinnut tekevänsä? :)
[/quote]Itse olisin harkinnut ehkäisyä..hurjalta kuulostaa jos juttu totta oikein hymiöiden kera kirjoitetaan?..huhu!
Alue: Aihe vapaa
Ei ole kokemusta, kirjoitanpa silti. ;) Oman lapseni ystävä on adoptoitu Suomesta, olemme tunteneet tämän adoptioperheen kanssa ihan siitä lähtien kun nämä nuppuset olivat parin kuukauden ikäisiä. Minulla on tosi hyvä fiilis adoptiosta vaihtoehtona, tämä perhe on ainakin samalla tavalla perhe lapselle kuin mekin omallemme. En aluksi edes tajunnut, että lapsi on adoptoitu, äiti on äiti, vaikkei olisi lasta synnyttänytkään.
Kannustaisin tuohon vaihtoehtoon, jos se sinua mietityttää. Lapsihan saa tietosi kun täyttää 18, eli saattaa olla ovesi takana jokin päivä. Ja alkuun on kai jokin parin kuukauden harkinta-aika ennenkuin lapsi menee adoptioperheeseen (tästä en nyt ole ihan varma).