Lue keskustelun säännöt.
Perinteet ja raha. Lapseton ja lapselliset.
21.12.2021 |
Minulla ja veljelläni on lapsia. Vanhimmalla siskollamme ei ole, mutta hän elää parisuhteessa. Hän olisi tahtonut saada lapsia, mutta iän vuoksi alkaa näyttää siltä, että hän jää lapsettomaksi.
Suvulla on yhteinen kesämökki. Lapseton siskomme tahtoisi ostaa sen kokonaan itselleen. Hän siis tahtoisi meidät lapselliset pois sieltä kuolinpesän jaossa. Hän painostaa. Hän perustelee monin tavoin, miksi hänellä on suurempi oikeus mökkiin kuin meillä muilla.
Hän voi olla mökillä ilman meidän seuraa, sillä hän tahtoo niin ja jaamme vuoroja. Mekin tahdomme käydä mökillä ja parasta meistä olisi pitää mökki jakamattomana ja se olisi ekologisempaa, kun mökille olisi mahdollisimman usein käyttöä. Viime vuosina hän on saanut olla mökillä esim. kaikki juhannukset ja emme ole kokeneet sitä ongelmaksi, kun olemme saaneet mökin omaan käyttöön toiseksi viikoksi.
Lapseton tahtoisi myydä myös perintömetsiä pois. Hän sanoo, että jos hänellä ei ole rintaperillisiä, niin tahtoo hemmotella itseään jo ennen kuin on liian vanha. Metsästä saatavilla rahoilla hän ostaisi mm. mökin meiltä.
Tuntuu, että hän ei ole järjissään. Mökki ja metsät ovat muutakin kuin rahaa tai omaisuutta. Ne ovat mielentila, sukumme historiaa ja tulevaisuutta. Ei vain hänen mielentilaansa, vaan myös meidän muiden. Olemme sanoneet, että tahdomme pitää mökin yhteisenä.
Mökkimme on siis järven rannalla sijaitseva sukutila. Veljeni ja minun lasten kautta mökki voisi säilyä suvussa ja tämä tuntuu kuin harmittaisi lapsetonta. Hänellä on tietenkin mahdollisuus tehdä sellainen testamentti kuin tahtoo. Olemme välttyneet suuremmilta riidoilta antamalla tilaa, lapsemme ovat poissa hänen silmistään, kun hän käyttäytyy heitä kohtaan välillä ikävästi, mutta mökistä emme tahdo luopua.
Emme tule mökille, jos meidän ei tahdota olevan yhtaikaa siellä. Veli perheineen ja me voidaan kyllä viettää aikaa välillä yhdessä. Lapsemme viihtyvät mökillä yhdessä. Lapseton saa saman verran aikaa olla mökillä eli jos me olemme olleet yhtaikaa veljen kanssa, niin emme silloin saa olla enempää kuin yksin aikaansa viettävä. Veljen viikot ja meidän viikot muuttuvat siis yhteisiksi, mutta emme ajattele niin, että voisimme olla sitten molemmat puolet enemmän mökillä, vaan tarjoamme siskollemme mahdollisuutta käyttää vapautuvia viikkoja.
Sisko onkin yöpynyt eniten vuorokausia vuodessa ja mm tällä hän perustelee sitä, että mökki kuuluu hänelle.
Mökin hoito, siivoaminen ja varustaminen eivät ole tuottaneet ongelmia. Meillä on toistaiseksi ollut varsin samanlainen maku. Toiset ovat aina suostuneet muutoksiin, joita yksi on tahtonut. Tämäkin kertoo sen puolesta, että parasta olisi jatkaa yhdessä. Onko meillä toivoa? Tasoittuuko siskon mieli? Voiko hän hyväksyä yhteismökin vielä? Emme tahdo, että hän kääntyy kaikessa mitä teemme meitä vastaan.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annatte sen lapsettoman olla mökillä enemmän kuin te olette? Ettekö voi jakaa niitä viikkojanne niin, että jokaiselle sisarukselle on korvamerkitty sama määrä viikkoja? Sitten jos esim teidän viikollanne myös veljesi perhe on tervetullut, niin eihän se sille lapsettomalle kuulu.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap
Tämä on reilu tapa, mutta huomioithan, että ihmissuhde siskoon voi tuhoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on nyt paljon vastauksia missä "hyökätään" ap:n päälle. En tajua miksi. Ihan kuin ap olisi tässä se vaikea ihminen.
Mua alkoi kiinnostaa tämä keissi koska vanhin sisaruksista haluaa ostaa mökin ja vastauksista on käynyt ilmi että se on pakko myydä. Mutta tasan tarkkaan ei varmasti ole pakko myydä tuolle siskolle. Myös ap ja veljensä olisivat valmiita ostamaan mökin itselleen mutta vanhin sisko ei myy. Eli eikös tässä yhtälailla tuo sisko ole vaikea. No, kukaan ei halua myydä ulkopuoliselle jos ratkaisu on "pakkomyynti". Ei siis tuo vanhinkaan. Joten käsittääkseni tässä mennään niinkuin tähänkin asti, vuorotellen mökillä. Paitsi että vanhin sisarus on hyötynyt eniten.
Jos te haluatte pitää mökin, siskolle samassa arvosuhteessa enemmän metsää. Ja hän voi sen halutessaan realisoida. Siitä on aivan turha vetää hernettä nenään. Itse olen juuri tällaisen tilanteen läpikäynyt. Ja en ole tuo realisointia haluava osapuoli. Reiluus ennenkaikkea, vaikka lopputulos ei täysin itseään miellyttäisikään.
En ymmärrä tätä vänkäämistä siitä, että pesänjako tulee jos yksikin niin haluaa. Tietysti tulee. Mutta ei yksi saa mökkiä itselleen sillä tyylillä. Joko sitten kaikki omaisuus myydään ja muutetaan rahaksi jolloin rahat jaetaan tai sitten mökki on yhteistä omaisuutta. Eli ei sisko vaatimuksillaan mökkiä itselleen saa.
Sisko voi vaatia mökin myynnin pois, mutta sisko ei voi pakottaa muita myymään mökkiä itselleen.
Mökin yhteisomistus onongelmien kerjäämistä. Samoin jakamaton pesä.
Päätyi mökki sitten kenelle tahansa, niin ne mökittä jääneet voivat siirtyä eteenpäin ja aloittaa oman mökin etsinnän muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän halunne pitää mökki, sillä itsellenikin paikat ovat tärkeitä. Sen sijaan tuota metsä-asiaa en ymmärrä. Nyt täytyy myöntää, että minulla on hyvin hatara mielikuva tällaisten perintöasioiden hoidosta, sillä omalle kohdalle ne eivät vielä ole osuneet, mutta eikö hänen osuutta niistä metsistä voisi myydä, joko teille tai ulkopuolelle? Jos hän haluaa muuttaa omaisuuttaan rahaksi, niin siihen hänellä minusta pitäisi olla täysi oikeus. Ne metsäthän ei kuitenkaan varsinaisesti mihinkään häviä ellette sitten itse hakkaa niitä maan tasalle, joten tässä tapauksessa tuollainen tunteellinen ajattelu siitä, että suvun historia häviää ym ei minusta oikein riitä perusteeksi asettua vastahankaan.
Mökin suhteen tilanne on kinkkisempi, yksinkertaisinta olisi varmaan jos sisko ostettaisiin ulos siitäkin, mutta tietysti hänelläkin on yhtälailla jonkinlainen tunneside mökkiin. Ja kuten sanottu, ei teini-ikäisten lasten tämänhetkinen halu pitää mökki suvussa ole mikään takuu että niin oikeasti tapahtuu. Varmasti itsekin teininä olisin sanonut haluavani isona pitää mummolan, mutta ne realiteetit sitten kun tilanne on oikeasti käsillä voivat olla hyvin erilaiset. Teinit saattavat esim. asua monen sadan kilometrin päässä tai vaikka ulkomailla, jolloin mökki voi olla vain rasite. Eli kumpikaan osapuoli ei minusta ole sen oikeutetumpi mökkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annatte sen lapsettoman olla mökillä enemmän kuin te olette? Ettekö voi jakaa niitä viikkojanne niin, että jokaiselle sisarukselle on korvamerkitty sama määrä viikkoja? Sitten jos esim teidän viikollanne myös veljesi perhe on tervetullut, niin eihän se sille lapsettomalle kuulu.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap
Tämä on reilu tapa, mutta huomioithan, että ihmissuhde siskoon voi tuhoutua.
Olemme tehneet kaikkemme ollaksemme reiluja. Jos jokin on ollut siskoa kohtaan epäreilua, niin ei tarkoituksella. Ihmissuhde voi tuhoutua, mutta yritämme säilyttää suhteemme. Emme ajattele vaihtoehtona luopua mökistä tai maasta sen alla. Sukumetsästä hän saattaa myydä oman osuutensa, mutta me säilytämme oman osuutemme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annatte sen lapsettoman olla mökillä enemmän kuin te olette? Ettekö voi jakaa niitä viikkojanne niin, että jokaiselle sisarukselle on korvamerkitty sama määrä viikkoja? Sitten jos esim teidän viikollanne myös veljesi perhe on tervetullut, niin eihän se sille lapsettomalle kuulu.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap
Tämä on reilu tapa, mutta huomioithan, että ihmissuhde siskoon voi tuhoutua.
Olemme tehneet kaikkemme ollaksemme reiluja. Jos jokin on ollut siskoa kohtaan epäreilua, niin ei tarkoituksella. Ihmissuhde voi tuhoutua, mutta yritämme säilyttää suhteemme. Emme ajattele vaihtoehtona luopua mökistä tai maasta sen alla. Sukumetsästä hän saattaa myydä oman osuutensa, mutta me säilytämme oman osuutemme.
ap
Sukumetsä? Onko metsälläkin jo tunnearvoa…?
Minua ei häiritse tässä keskustelussa mikään muu kuin se, että asioista halutaan pitää kiinni, kun ne ovat jotain sukutunnetta tuottavia. Outoa.
Millainen siskosi on noin muuten? Siis luonteeltaan? Onko päsmäröimässä vai onko sovitteleva?
Minusta tämä vaikuttaa siihen. Pitääkö ottaa kova linja vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt paljon vastauksia missä "hyökätään" ap:n päälle. En tajua miksi. Ihan kuin ap olisi tässä se vaikea ihminen.
Mua alkoi kiinnostaa tämä keissi koska vanhin sisaruksista haluaa ostaa mökin ja vastauksista on käynyt ilmi että se on pakko myydä. Mutta tasan tarkkaan ei varmasti ole pakko myydä tuolle siskolle. Myös ap ja veljensä olisivat valmiita ostamaan mökin itselleen mutta vanhin sisko ei myy. Eli eikös tässä yhtälailla tuo sisko ole vaikea. No, kukaan ei halua myydä ulkopuoliselle jos ratkaisu on "pakkomyynti". Ei siis tuo vanhinkaan. Joten käsittääkseni tässä mennään niinkuin tähänkin asti, vuorotellen mökillä. Paitsi että vanhin sisarus on hyötynyt eniten.
Tällä palstalla perheellisen kimppuun hyökätään aina. Lapseton on aina oikeassa.
Meillä on kuolinpesässä myös jakamatonta tuottavaa omaisuutta, jolla hoidamme mökin kulut ja jää ylikin. Perintöverot saimme myös maksettua kaikki näillä. Perinnönjättäjät ajattelivat, että tällä tavoin mökin voi säilyttää yli sukupolvien, mutta ei kirjannut sitä vaatimuksena testamenttiin, vaan jätti harkinnan meille. Niin kauan kuin tätä omaisuutta ei laiteta lihoiksi, ei mökki ole taloudellinen rasite muuttuvissa elämäntilanteissakaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annatte sen lapsettoman olla mökillä enemmän kuin te olette? Ettekö voi jakaa niitä viikkojanne niin, että jokaiselle sisarukselle on korvamerkitty sama määrä viikkoja? Sitten jos esim teidän viikollanne myös veljesi perhe on tervetullut, niin eihän se sille lapsettomalle kuulu.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap
Tämä on reilu tapa, mutta huomioithan, että ihmissuhde siskoon voi tuhoutua.
Olemme tehneet kaikkemme ollaksemme reiluja. Jos jokin on ollut siskoa kohtaan epäreilua, niin ei tarkoituksella. Ihmissuhde voi tuhoutua, mutta yritämme säilyttää suhteemme. Emme ajattele vaihtoehtona luopua mökistä tai maasta sen alla. Sukumetsästä hän saattaa myydä oman osuutensa, mutta me säilytämme oman osuutemme.
ap
Sukumetsä? Onko metsälläkin jo tunnearvoa…?
Minua ei häiritse tässä keskustelussa mikään muu kuin se, että asioista halutaan pitää kiinni, kun ne ovat jotain sukutunnetta tuottavia. Outoa.
Tottakai metsällä voi olla tunnearvoa, ihan niinkuin millä tahansa asialla. Ei mitään outoa. Jos minä olisin perinyt metsää niin en haluaisi sitä myydä kenellekään, eikä siinä olisi mitään kummallista.
Sisko perustelee mökin kuulumista hänelle sillä että viettää siellä eniten aikaa, sinä taas haet omat perustelusi lapsistasi ja perinteiden jatkumisesta. Kysymys on kuitenkin tunneasiasta, eikä sitä voi päättää järkiperusteilla. Ei tällaisessa tilanteessa ole olemassa loogisia perusteita, joiden mukaan mökki kuuluisi tietylle ihmiselle. Jokaisella teillä on mökkiin vahva tunneside ja asia kannattaa käsitellä sen perusteella. Realistisesti kannattaa tehdä siskolle selväksi, että sinä ja veljesi ette ole mökkiä hänelle myymässä. Vaihtoehdot ovat ne, että jatkatte yhteisomistuksessa ja teette vielä selkeämmät sopimukset asiasta, tai ostatte siskon osuuden ja hän voi hankkia itselleen toisen mökin jonka omistaa yksin.
Kirjoituksistasi välittyy jotenkin tunnelma, että siskoa pitäisi jotenkin sääliä tai käsitellä silkkihansikkain. Ilmeisesti sen vuoksi, että siskolla ei ole omia lapsia, joita mahdollisesti olisi halunnut? Onko teillä joku laajempikin tuontyylinen asetelma, että siskoa säälitään? Vai onko sisko yleisesti vain sen verran itsekeskeinen/ymmärtämätön ihminen, että hän suuttuu jos asiat eivät mene hänen haluamallaan tavalla ja olette tottuneet aina sovittelemana asioita hänen ympärillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, sinä haluat mökin pysyvän suvussa - onko se ainut syy, ettet halua luopua mökistä?
Jos, niin aika heikko syy. On 50-50, haluaako sinun lapsesi pitää mökkiä itsellään tulevaisuudessa.
Mökillä on muistot ajalta kun vanhempamme ja isovanhempamme olivat elossa ja täti perheineen tai isän ystävä viettivät siellä aikaa. Se on mielenkiintoinen paikka osana identiteettiämme. Veljeni ja minun teini-ikäiset lapset ovat ilmaisseet halunsa säilyttää mökki, joten emme olisi myymässä mökkiä ulkopuoliselle kysymättä myöskään heiltä. Mökillä vietämme merkityksellistä aikaa ja silloin ei kuulu sanoa, että meidän kolme viikkoa kesällä ovat vähemmän arvokkaita, kuin siskon kuusi viikkoa. Meille on tärkeää istua ja katsoa tuttua maisemaa, pohtia elämää, haistella tuulta, kuunnella lintuja ja puiden ääniä, uida ja soutaa. Rakennuksia voi kehittää, mutta maisemaa ja paikkaa ei muualta saisi.
ap
Niin, tämä on tunnejuttu. Ja tunnejutuista ne perintöriidat saadaan aikaiseksi.
Muista vain, että jos yksikin haluaa mökin myydä, on se myytävä.
En tiedä mitään perinnöistä, mutta eikö se sisko vaan häviä tuossa ellei hänellä ole laittaa mökkiin rahaa kuin kahdella veljellä yhteensä. Ei kai myynnissä hintaa määrätä sen mukaan kenellä on suurin tunneside mökkiin.
Unohtakaa turhat tunnesiteet ja myykää osuutenne siskolle käypään hintaan. Saadulla rahalla ostatte omat tilukset jotka on vaan ja ainoastaan teidän omistuksessa. Aloitatte omat vain teidän perheen sisäiset perinteet.
Minä jättäydyin ihan heti pois kiinteistöistä kun vanhempani kuolivat, sain perinnöksi pelkkää rahaa ja sisaruksistani toinen otti kotitalon ja toinen mökin. Kaikki olivat tyytyväisiä. Toki on ikävä kotimaisemia mutta en edes tuppaannu kyläilemään jollei kutsuta, minulla on nyt omat rakkaat maat ja tilukset muualla. Sama on vielä edessä kun miehen vanhemmista aika jättää, mutta hän on samaa mieltä kuin minäkin, eli ei halua mihinkään yhteismökkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annatte sen lapsettoman olla mökillä enemmän kuin te olette? Ettekö voi jakaa niitä viikkojanne niin, että jokaiselle sisarukselle on korvamerkitty sama määrä viikkoja? Sitten jos esim teidän viikollanne myös veljesi perhe on tervetullut, niin eihän se sille lapsettomalle kuulu.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap
Tämä on reilu tapa, mutta huomioithan, että ihmissuhde siskoon voi tuhoutua.
Olemme tehneet kaikkemme ollaksemme reiluja. Jos jokin on ollut siskoa kohtaan epäreilua, niin ei tarkoituksella. Ihmissuhde voi tuhoutua, mutta yritämme säilyttää suhteemme. Emme ajattele vaihtoehtona luopua mökistä tai maasta sen alla. Sukumetsästä hän saattaa myydä oman osuutensa, mutta me säilytämme oman osuutemme.
ap
Sukumetsä? Onko metsälläkin jo tunnearvoa…?
Minua ei häiritse tässä keskustelussa mikään muu kuin se, että asioista halutaan pitää kiinni, kun ne ovat jotain sukutunnetta tuottavia. Outoa.
Voi olla, että jokaisella on myös omaa metsää, ovat vaikkaoa perineet suoraan isovanhemmilta. Tämä, mistä nyt puhutaan on yhteisesti omistettua metsää.
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän sun eikä veljesi tarvi sitä mökkiä myydä siskollenne. Jos se on kaikille tärkeä paikka niin jatkatte siellä olemista niinkuin tähänkin asti, tasapuolisesti. Saahan se sisko haluta mökkiä itselleen mutta teette täysin selväksi että se ei teille muille sovi.
Ikäväähän se on jos yksi vänkää, luulisi siskonnekin ymmärtävän että ei, ette myy kun sen selkeästi ilmaisette. Vängätköön sitten itseksensä.
Voi sinua vänkääjäraukkaa kun e tsen vertaa tajua että sisko voittaa tämän vaikka muut vänkäävät. Pesä on jaettava jos yksikin sitä vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Sisko perustelee mökin kuulumista hänelle sillä että viettää siellä eniten aikaa, sinä taas haet omat perustelusi lapsistasi ja perinteiden jatkumisesta. Kysymys on kuitenkin tunneasiasta, eikä sitä voi päättää järkiperusteilla. Ei tällaisessa tilanteessa ole olemassa loogisia perusteita, joiden mukaan mökki kuuluisi tietylle ihmiselle. Jokaisella teillä on mökkiin vahva tunneside ja asia kannattaa käsitellä sen perusteella. Realistisesti kannattaa tehdä siskolle selväksi, että sinä ja veljesi ette ole mökkiä hänelle myymässä. Vaihtoehdot ovat ne, että jatkatte yhteisomistuksessa ja teette vielä selkeämmät sopimukset asiasta, tai ostatte siskon osuuden ja hän voi hankkia itselleen toisen mökin jonka omistaa yksin.
Kirjoituksistasi välittyy jotenkin tunnelma, että siskoa pitäisi jotenkin sääliä tai käsitellä silkkihansikkain. Ilmeisesti sen vuoksi, että siskolla ei ole omia lapsia, joita mahdollisesti olisi halunnut? Onko teillä joku laajempikin tuontyylinen asetelma, että siskoa säälitään? Vai onko sisko yleisesti vain sen verran itsekeskeinen/ymmärtämätön ihminen, että hän suuttuu jos asiat eivät mene hänen haluamallaan tavalla ja olette tottuneet aina sovittelemana asioita hänen ympärillä?
Kyllä minä olen häntä käsitellyt silkkihansikkain, vaikka sisko on elänyt itsenäistä, matkustavaista ja urakeskeistä elämää ja ollut hyvin vähän tekemisissä kanssani. Veli vietti ehkä enemmän aikaa hänen kanssaan ja heillä on pienempi ikäerokin.
Minulla ja siskolla on ollut aina temperamentti- ja ikäerot. Hän ottaa itseensä sellaisesta, mistä minä en ole moksiskaan. Yksi väärä sana korkeasti koulutetulle ja sivistyssanoilla keskustelevalle siskolleni ja olen hänen mielestään tahditon, osaamaton ja tyhmä. Oikeasti meistä kumpikaan ei ole tyhmä ja on minullakin melko hyvä koulutus. Olen ylpeä hänen menestyksestään.
Loukkaannut hänen suhtautumisesta lapsiini, mutta nielen sen häneltä, mitä nieltävä on, varsinkin kun hän on tahtomattaan lapseton. Hän ei ole paras täti, sen voin sanoa. Hänen puolisosta tulisi varmasti hyvä isä, uskon ja ehkä myös siskostani tarpeeksi hyvä äiti.
Anteeksi, että arvostelin siskoani. Harvoin näin teen.
ap
Pitemmän päälle jakamaton kuolinpesä tai yhteismökki tms. voi olla enemmän riesaksi kuin hyödyksi. Jos jossain perheessä pystytään jatkamaan tätä järjestelyä vuosia tai vuosikymmeniä ilman erimielisyyksiä, se on pieni ihme. Tämä on nyt vain minun mielipiteeni, mutta en ainakaan seuraaville sukupolville enää jättäisi tuota vaivaksi, vaikka pääsisittekin nykyisten omistajasisarusten kesken sopuun asiasta. Vaivalla tarkoitan sekä mökin/kuolinpesän ylläpitoa ja huolehtimista että sitä venkslaamista ja erimielisyyksiä, joita tulee liian monen omistajan myötä.
Tätä olen miettinyt. Kova kovaa vastaan olisi, että joka kolmas juhannusviikko kullekin ja muut viikot 1/3 osa kullekin. Tapanamme on ollut ilmoittaa, jos emme käytä omaa viikkoamme. Emme ole vuokranneet mökkiä. Viikkojaan voisi siirtää myös vuokralle? Tähän asti sisko on saanut ne ilmaiseksi ja olemme ilmoittaneet hyvissä ajoin, jotta on ehtinyt sopia lomistaan.
ap