Kertokaas naiset miksi ootte ikisinkkuja?

Siksi, että olen minulla on lapsuuden traumojen takia läheisyyden pelko. Tämä on johtanut siihen, että joko itse hylkään kumppaniehdokkaat tai sitten ihastun etäisiin/saavuttamattomiin miehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan miehet ei kelpaa mulle.

Varmaan ihan yleinen syy, ettei haluta parisuhdetta. Se on naiselle pääsääntöisesti kuluttavampaa kun sinkkuna oleminen.

Onko ikisinkun vaikea olla itsenäinen parisuhteessa? Pyrkivätkö he miellyttämään miestä parisuhteessa, jolloin tulee ahdistusta itsenäisyyden menettämisestä?

Eihän kyse ole ikisinkusta, jos hän on parisuhteessa :) henk. kohtaisesti sanoisin, että kyse ei ole välttämättä edes "miellyttämistarpeesta" vaan siitä, että ne oman elämän standardit - liittyi ne sitten siisteyteen, uraan, omaan aikaan tms-on tietyllä tasolla ja parisuhde on tosiaan tutkitusti kuormittavampi naiselle. Johtuuko sitten siitä, että nainen on pääsääntöisesti se, joka joutuu joustamaan omista menoistaan ja haaveistaan viimeistään siinä kohden, jos tulee lapsia. Toki osa haaveilee perhe-elämästä jne, mutta he lähtökohtaisesti eivät ole näitä omasta halustaan ikisinkkuja.

Olen ujo ja estynyt siinä mielessä, että en kuollaksenikaan uskalla lähestyä miestä josta olen kiinnostunut, eikä miehet lähesty minua. Tai jos lähestyy niin pakenen tai käyttäydyn niin kummallisesti, että eipä tule kukaan lähemmäs. Lisäksi koen etten riitä, kroppani on ruma, kuin 10 lasta synnyttäneen naisen vaikka olen neitsyt

edelleen.

Lisäksi olen ihastunut varattuun. Turvallinen ja saavuttamaton ihastuksen kohde.

T. Koulukiusattu entinen lihava

Miehet ei kiinnostu musta(paitsi umpihullut ja sysirumat). Ilmeisesti täällä pk seudulla on pitkälti miesten markkinat. Olen itse järkevä,itsenäinen ja huolehdin itsestäni niin odotan mieheltä samaa. Tuo itsenäisyys myös tuntuu ärsyttävän miehiä. En tiedä tarkalleen mikä se tekijä on mutta en vaan tunnu kiinnostavan ketään. Miehet on uskomattoman törkeitä mua kohtaan ja tämän on muutkin huomanneet.

N25

Mä ihailin lapsena tätiäni.

Hän oli opettaja, suvun ensimmäisiä akateemisesti koulutettuja. Halusin itsekin opiskella yliopistossa. Äitini hoiti lapsia työkseen. Yök.

Hänellä oli oma auto, jolla hän sai ajella mihin vain halusi. Äitini istui aina kyydissä ja isä päätti, mihin ajetaan.

Hänellä oli supersiisti koti. Toisin kuin meillä, vaikka äiti aina siivosi ja valitti naama mutrussa että aina joutuu siivoamaan.

Hän sanoi, että ottajia olisi ollut mutta olisi voinut ottaa enintään merikapteenin, joka olisi merillä eikä pyörisi koko ajan kintuissa. Äitini oli miehen ja lasten hyväksi raataja ilman mitään omaa elämää.

Hyvin olisi kelvannut tällainen elämä, vaikka sitten naimisiin päädyinkin kuuramaan miehen kalsareita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kohtaan miehen, joka on miellyttävää seuraa ja jonka kanssa juttu luistaa, sieltä paljastuu aina jokin iso syy miksi mies on sinkku. Päihdeongelmia ja vaikeita mt-ongelmia. Minulla on luultavasti taipumus tulla juttuun ihmisten kanssa, jotka ovat alttiita näille. En kuitenkaan haluaisi näitä asioita suhteeseen vaan kaipaan vakautta ja turvallisuutta.

Tuskin sulle kelpaa heikkolahjainen mies... taidat olla ikisinkku vaan.

Juttuun pitää tulla. Jos en voi jakaa ajatuksiani ilman että toinen kokee normaalin keskustelun pätemisenä tai tavalliset ajatukseni täysin käsittämättöminä, hulluina, todellisuudesta irrallisina, ei voida olla yhdessä. Uskon kyllä että miehet joiden kanssa olen viihtynyt ovat kaikki olleet keskivertoa älykkäämpiä, mutta ei ole niin että heihin on mahdotonta törmätä.

Eipä sitä näin 36 vuotiaana miehenäkää törmää naisiin missään ja ne ei muutenkaa kiinnostu.. kyllähän se ramasee kun tilanne on tämä ja ei saa läheisyyttä ja sutinaa.. seksiäkin kaipaisi.. mutta eipä naiset kiinnostu ei sitte missään.

Ei kiinnosta miehet tarpeeksi. 

Ovat mukavia ihmisinä, vaan se seksipuoli ei kiinnosta, kun harva muuten mukava oman ikäiseni ukko on viitsinyt pitää itseään riittävän timminä, jotta mua kiinnostaisi. Tuppaavat järjestään olemaan siellä sairaalloisen lihavan rajan huonommalla puolella, ne muuten mukavat, siis. Itellä painoindeksi lähellä normaalia, oisko kiloja pari rajan yli. En vaadi miesmallia, mutta samassa painoindeksiluokassa olis hyvä olla. 

Sit taas laihemmat on muuten vähemmän mukavia. Lieneekö tuo joku hormonijuttu. Kun mies saa tarpeeksi rasvaa vyötärölleen, vähenee testosteronin tuotanto ja tulee miellyttävämpi luonne. Hoikkuus taas pitää vähän katkerana? En tiedä. ;) 

Joka tapauksessa. Mitä vanhemmaksi tulee, sen pahemmin jämähtää omiin tapohinsakin ja sitä vaikeampi on suhteeseen ryhtyä vaikka olis kiinnostustakin. 

Mä tapailen mieluummin useampaa miestä kuin jumitan yhteen. Pakko vaan valehdella koko ajan kun miehet on niin omistushaluisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta miehet tarpeeksi. 

Ovat mukavia ihmisinä, vaan se seksipuoli ei kiinnosta, kun harva muuten mukava oman ikäiseni ukko on viitsinyt pitää itseään riittävän timminä, jotta mua kiinnostaisi. Tuppaavat järjestään olemaan siellä sairaalloisen lihavan rajan huonommalla puolella, ne muuten mukavat, siis. Itellä painoindeksi lähellä normaalia, oisko kiloja pari rajan yli. En vaadi miesmallia, mutta samassa painoindeksiluokassa olis hyvä olla. 

Sit taas laihemmat on muuten vähemmän mukavia. Lieneekö tuo joku hormonijuttu. Kun mies saa tarpeeksi rasvaa vyötärölleen, vähenee testosteronin tuotanto ja tulee miellyttävämpi luonne. Hoikkuus taas pitää vähän katkerana? En tiedä. ;) 

Joka tapauksessa. Mitä vanhemmaksi tulee, sen pahemmin jämähtää omiin tapohinsakin ja sitä vaikeampi on suhteeseen ryhtyä vaikka olis kiinnostustakin. 

Tämä. Tarpeeksi kauan kun on ollut yksin ja ikääkin tulee, sitä vaikeampaa on ryhtyä suhteeseen vaikka olisikin kiinnostunut jostain miehestä. Ei vaan halua enää ottaa riskejä. Minullakin on omat tavat joihin olen jämähtänyt enkä haluaisi luopua niistä. Parisuhteessa niistä olisi kuitenkin luovuttava koska parisuhteessa ei voi ajatella vain itseään. Pitää se toinenkin ottaa huomioon joka asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan etsinyt tai halunnut kumppanuusrakkautta. Olen romantikko ja nautin vain suhteen ensihuumasta, siksi parisuhteeni loppuvat vuoden parin sisällä, alkaa ahdistaa ja ikävystyn arjessa liian tutuksi käyneen ihmisen kanssa. Jos täytyy itsensä määritellä, olen ennemmin sinkku kuin parisuhdeihminen.

En ole sitoutumiskammoinen, minua vain ei kiinnosta suunnitella tulevaisuutta kovin pitkälle kulloisenkin parin kanssa. Varon myös lupaamasta asioita joihin en kuitenkaan voi sitoutua. En harrasta irtosuhteita, en usko saavani sellaisista sitä mitä kaipaan.

Olen saanut kokea järisyttävän voimakkaita rakkaudentunteita, jännitystä ja riuduttavaa kaipaustakin.

Jonkun mielestä tämä ei ehkä ole sitä ainoaa oikeaa rakkauslajia, mutta en olekaan turvallisuushakuinen

nainen, ainakaan en hae sitä turvaa parista.

Mun mielestä romantikko tarkoittaa nimenomaan sitä pitkässä suhteessa viihtyvää pienistäkin asioista kipinää yllä pitävää runosielua. Ei sellaista, että on pelkkä alkuhuuma pupupanoineen ja sen jälkeen kaikki taika on ohi, se liittyy lähinnä seksiin, ei niinkään romantiikkaan. Romanttisuus on paljon syvällisempää kuin pelkkä fyysisyys.

Olen eri mieltä. Ei romanttinen rakkaus tarkoita täältä-ikuisuuteen-suhteita. Hyvin harva pitkä suhde pysyy romanttisena, se muuttuu pikkuhiljaa kumppanuus- tai ystävyyssuhteeksi.

Romantilliset teot liittyvät suhteen alkuaikaan, jolloin koko maailma tuntuu hymyilevän ja elämä on helppoa. Romanttinen rakkaus ei ole työtä jota tehdään parisuhteen keston jatkamiseksi, vaan se elää vain sen hetken kuin se sujuu itsestään, vaivattomasti.

Romanttinen rakkaus ei ole vaaleanpunaista hattaraa, vaan siinä on mukana sen sisältämä tragedia, et voi sitä pitää omanasi ja ymmärrät sen, toisin kuin useimmat kumppanuusrakkaudesta haaveilevat ajattelevat.

Romanttinen rakkaus ei ole välttämättä edes seksuaalista, se on tunnetila sen romanttisesti rakastuneen pään sisällä ja saa hänet (jos lahjoja on) runoilemaan, kirjoittamaan tai muulla tavoin ilmaisemaan itseään eli on inspiraation lähde.