Olen kiintynyt ihmiseen, johon en saisi olla kiintynyt
Kommentit (189)
Pakko nostaa ihan vain ilmoittaakseni, että oon yksi ketjuun kirjoittaneista, kellä piti olla aivan ehdottomasti kielletty ja mahdoton tilanne. Jostain toisesta ketjusta sain vinkiksi, että ei tuosta vain pysty tulemaan mitään, ja tilanteenne muuttuu vain vaivaantuneeksi, jos alat mitään yrittämään.
No, yritinpä silti, ja pyysin ihmistä kahville kanssani. Aattelin, että sieltä tulee vastaukseksi suurin piirtein jokin järkyttynyt toteamus ja kehotus alkaa vältellä yhteisiä tilanteita... Mutta ei suinkaan, vaan hän suostui ilomielin. Ja saapui lisäksi paikalle melko laittautuneena ja oli todella kiinnostunut jutuistani. Lisäksi hän pyysi itse minua myöhemmin, on myös laittanut minulle itsenäisesti (ilman että ite oisin ollut siis eka) tekstiviestin... Että sellasta. Ainakin ystäviksi me siis tultiin tästä mahdottomasta asetelmasta huolimatta.
Itse toki haaveilen vielä jostain aivan muustakin ... Mutta eipä siitä varmaan mitään voi tulla, kun hän on tosiaan naimisissa. Mulle kyllä sopisi jotkut muutamat salaiset suutelusessiotkin, en odotakaan että koko elämä pitäisi uusiksi pistää. Olen nyt miettinyt pääni puhki, MITÄ hänen puolellaan oikein tapahtuu. En vaan saa mitään selvää. Jollain tasolla se minusta pitää, mutta tuleeko täysillä köniin, jos koitan joskus jotain ...
Ansairtset saada köniin. Älä yritä rikkoa toisten avioliittoa. Kylmä idiootti.
Rakkaus tekee kaiken mahdolliseksi. <3
Onpas harvinaisen rönsyilevä ketju. Hassua, että suurin osa on alkanut vaahdota kielletyistä ihastuksista, jokunen ajatteli kyseessä olevan potilas-terapeutti-asetelma ja loput ihmettelivät, onko muka yhtään tilannetta, jossa ystävyys olisi sopimatonta. Itselleni tuli mieleen heti, että ap olisi kiintynyt johonkuhun, joka on hänen läheistään jotenkin satuttanut. Tyyliin veljen pettäjä-eksä, ystävältä varastanut, sukulaisen vihamies tms. Ja nyt ap:tä mietityttää ristiriitaiset tunteensa: toisaalta tyyppi tuntuu sielunkumppanilta, toisaalta tuntee itsekin jollain tasolla kostonhimoa tätä kohtaan ja tuntee tekevänsä selän takana vääryyttä läheistänsä kohtaan.
Keskustelun aiempien osallistujien puolelta riittäis varmaan sympatiaa sullekin, mutta tuskin kukaan heistä enää tähän ketjuun eksyy. Itse sanosin, että jos sellainen lyhyempi läheisyyshomma teitä molempia auttaisi ja poistaisi ahdistusta/paineita, niin siitä vaan. En usko, että tuo mitään kauheaa pettämistä edes olisi, kun molemmat on naisia ja avioliitotkin on pitkiä... Sinne mahtuu kaikenlaisia kausia. Ei sellasen takia tarvi tosiaan eroa ottaa. Jos joku täällä nyt minua tästä mielipiteestä tuomitsee, niin totean itse olevani vain realisti.
Ap: meillä kaikilla on joskus pieniä yksipuolisia rakastumisia. Minä olin kerran rakastunut varattuun mieheen... :/ Parasta oli etten puhunut tunteistani ja olin muutenkin neutraali miestä kohtaan. Kyllä se siitä lopulta hellitti.
Sama tilanne. Tunteet tätä "väärää" ihmistä kohtaan eivät viilene, vaikka mitä tekisin tai jättäisin tekemättä. Enkä usko niiden viilenevän enää koskaan. Mutta näytän rakkauteni hänelle diskreetisti omalla tavallani, eikä se ole muilta pois.
Ap, oletko kertonut tunteistasi tälle miehelle(?) ?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:49"]
Ap, oletko kertonut tunteistasi tälle miehelle(?) ?
[/quote]
En ole kertonut tälle naiselle.
Eli olet ap ilmeisesti itse nainen (miehet tuskin miettii tällaisia) joka on kiintynyt naiseen ystävyysmielessä ja koet että olette sielunkumppaneita, etkä voi muka ystävystyä tuon naisen kanssa. Mikä ihme sen voi estää? En keksi muuta kuin että se on sun potilas ja olet terapeutti tai joku mielenterveyspuolen ihminen, ja ystävystyminen pilaisi potilaan terapian, koska missään muussa tapauksessa tuo tuskin haittaisi.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:51"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:49"]
Ap, oletko kertonut tunteistasi tälle miehelle(?) ?
[/quote]
En ole kertonut tälle naiselle.
[/quote]
Ai, oletkin mies. Enpä olisi arvannut. Ehkä tällä naisella ei sitten ole mitään käsitystä tunteistasi? Tavallaan hyvä?
Kiintymisessä ei ole mitään väärää. Se osoittaa sen, että olet ihminen ja kehon sisäinen kemiasi ja sitä myötä myös tunteesi toimivat niin kuin niiden kuuluu toimia. Se ei ole väärin, vaikka se tuntuisi väärältä. Minäkin olen kiintynyt järjellä ajatellen ehkä hieman liikaa johonkuhun ihmiseen. Jos hän ei olisi kanssani vastakkaista sukupuolta, asia ehkä tuntuisi erilaiselta, normaalimmalta. Mutta vaikka olen varattu, minua ilahduttaa tuon ihmisen olemassaolo. Se piristää, vaikka kaikki onkin ristiriitaista. Jos hän olisi kanssani samaa sukupuolta, en tuntisi seksuaalista vetoa, mutta varmasti olisin myös ainakin osittain kiintynyt häneen. Kiintymys kuuluu myös ihan ystävyyssuhteisiin. Jos et kykenisi tuntemaan minkäänlaista kiintymystä toisiin ihmisiin, olisi syytä olla huolissaan. Silloin olisit jonkinlainen psykopaatti.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:51"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:49"]
Ap, oletko kertonut tunteistasi tälle miehelle(?) ?
[/quote]
En ole kertonut tälle naiselle.
[/quote]
Ai, oletkin mies. Enpä olisi arvannut. Ehkä tällä naisella ei sitten ole mitään käsitystä tunteistasi? Tavallaan hyvä?
[/quote]
En ole mies.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:16"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:51"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:49"]
Ap, oletko kertonut tunteistasi tälle miehelle(?) ?
[/quote]
En ole kertonut tälle naiselle.
[/quote]
Ai, oletkin mies. Enpä olisi arvannut. Ehkä tällä naisella ei sitten ole mitään käsitystä tunteistasi? Tavallaan hyvä?
[/quote]
En ole mies.
[/quote]
En minäkään ja sama tilanne täälläkin. En saa häntä mielestäni vaikka kuinka yritän järjellä ajatella että eihän tästä voi tulla yhtään mitään.
Ihan kuin sä oisit se ihminen jota epäilen. Ymmärrän sun pointin, oot tavallaan aika tunnollinen ja varmasti koet että meidän ystävystyminen ois väärin niitä muita kohtaan. Kai se oiskin. En tiedä onko olemassa sitten jopa jotain sääntöjä jotka kieltää sen. Ei kai. Mutta nämä tunteet on kyllä molemminpuoleisia. Varmasti oot huomannut sen, kun itsekin olen epäillyt asian olevan niin jo kauan sitten. Ei minkäänlainen kemia vaan jää koskaan huomaamatta… Harmi kun ja jos ei voida ystävystyä, mutta nautitaan sitten niistä hetkistä jolloin "joudutaan" olemaan (eli saadaan olla) tekemisissä. Hymyillään kun nähdään ;)
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 22:29"]
No mutta, terve taas K.
[/quote]
Nyt oikeesti antakaa jo olla toi juttu. Miten pakkomielteisiä ihmiset voi olla kun pitää monessa ketjussa hokea samaa paskajuttua ja tehdä aloituksia siitä...
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 22:29"]
No mutta, terve taas K.
[/quote]
Nyt oikeesti antakaa jo olla toi juttu. Miten pakkomielteisiä ihmiset voi olla kun pitää monessa ketjussa hokea samaa paskajuttua ja tehdä aloituksia siitä...
[/quote]
Mikä tuo K juttu on?
-42
Minusta on aivan vammaisia tällaiset keinotekoiset rajoitteet ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen. Miksi ihmeessä hoitajan kanssa näkeminen olisi jotenkin mahdotonta? En minä ainakaan tulevana terveydenhoitajana halua ajatella, että sulkisin tarkoituksellisesti tietyt ihmiset ulkopuolelle elämästäni, jos meillä olisi hyvä kemia keskenämme ja mukavaa yhdessä. Olin harjoittelussa ja yksi tosi hyvä uusi kaverini on silloinen potilaani. Eikä ole yhtään outoa. Alettiin heittää läppää game of thronesista ja once upon a timesta, juteltiin aina, kiinnyttiin kai vähän sitten toistemme seuraan, ja sitten tultiin ihan hyviksi kavereiksi myöhemmin. Ei ihmiselämästä pitäisi tarkoituksella tehdä vaikeeta.