Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Tässä on klassinen ongelma: opinnot vaativat numerokeskeisyyttä ja menestyminen työelämässä ihmiskeskeisyyttä. Osa alalle soveltuvista karsiutuu jo ennen kuin aloittaakaan opintoja.
Olisikohan ratkaisu, että koulutettaisiin luokanopettajista matemaattisten aineiden opettajia. Itsekin tunnen tällaisen koulutuspolun käyneitä opettajia (aineopinnot matematiikasta, gradu toisesta aineesta), ja heillä on aika hyvä ote työhönsä.
Aika harvalla luokanopettajalla on kykyjä saati kiinnostusta suoriutua matematiikan opinnoista. Itselläni oli alakoulussa luokanopettaja, jonka omat matikan taidot olivat alakoulutasolla. Toki muissa aineissa opettaja oli hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi itse en hakeutunut opettajaopintoihin: Koin, että tieteellinen koulutukseni menee hukkaan peruskoulun tai lukion opettajana. Eli reilusti yli puolet, ja nimenomaan se haastavin osuus, koulutukseni sisällöstä olisi ollut sellaista, millä ei ole mitään tekemistä työni kanssa.
Eli hakkaan monta vuotta päätäni seinään joidenkin matemaattisten analyysien ja schrödingerin yhtälöiden kanssa, ja sitten menet opettamaan yhteen ja vähennyslaskuja.
No juuri tämä! Minä menisin innosta kiljuen opettamaan niitä yhteen- ja vähennyslaskuja, mutta pää ei vain riitä noiden vaikeampien yhtälöiden kanssa. Siksi ei ole tullut mieleenikään, että lähtisin lukemaan matematiikkaa vain päästäkseni opettajaksi. Onhan se tietysti vahvempaa osaamista, että opettajalla on hallussa enemmän teoriaa kuin opetettavilla, mutta eikö olisi joku helpompi polku ja vähän helpommin saavutettava taso, joka riittäisi opettajan tehtäviin? Opettaja kuitenkin veivaa niitä samoja ensimmäisen asteen yhtälöitä ja murtolukuja vuodesta toiseen ja on erittäin epätodennäköistä, että yläasteen opettajalle tulee koskaan vastaan tilannetta, josta ei selviäisi lukion matematiikan osaamistasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.
Mies on teknillisen fysiikan tohtori eikä tosiaan mikään älykäs edes omasta mielestään. Ehkä yliopistossa teoreettinen fysiikka on haastavampaa kuin teknillinen fysiikka?
Ei varmaan, kun on opiskellut älykköjen kanssa ja tekee töitä älykköjen kanssa. Oikeasti kuuluu ikäluokan älykkäimpään 1-2% mutta kupla on kupla.
Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
ömmmmm mitä??
t. 6 matikanoppilas joka osasi lukiossa kertotualun etu- ja takaperin ulkoa.
Opettaja ei ollut jaksanut opettaa meille oikein mitään ja en oikein osannut opiskella itsenäisesti.
Vietin yläasteen matikanvihkoon piirrellen. Tunneilla lähinnä pelattiin hirsipuuta yms. ryhmäpelejä(ja vielä opettajan johdolla wtf). Tai sitten opettaja sanoi: laskekaa sivut 12-14 tällä tunnilla ja loput läksyksi ja sitten hän hiihti opettajanhuoneeseen sumpille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.
Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.
Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.
Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.
Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.
Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi?
eri
Vierailija kirjoitti:
Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.
Varmasti ottaisit pitkät lomat. Niin ottaisivat monet opettajatkin, joiden työsopimus päättyy aina suvivirteen ja alkaa elokuun vesoilla. Onnekkaimmat pääsevät lajittelemaan postia kesäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Hoitajana oletkin varmasti tottunut vessatauottomiin työpäiviin, yllättäviin tilanteisiin ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Opetustyö voisi sopia sinulle. Siisti sisätyö se ei ole siinä mielessä, että työhön kuuluu myös välituntivalvontoja säässä kuin säässä ja tupakalla tai luvattomalla kauppareissulla olleiden teinien käräyttämistä. Opetus- ja kasvatustyö sopii ihmiselle, joka tykkää sosiaalisista vuorovaikutustilanteista, jonka itsetunto on kohdallaan ja joka on mieleltään joustava. Täytyy olla reilu ja jämäkkä aikuinen. Aineen opettaminen on ehkä puolet työstä ja toinen puoli on kasvatustyö. Itse tykkäsin olla yläkoulussa aineenopena. Inhottava puoli oli ulkovalvonnat huonolla säällä ja se, että aina tapahtui jotain odottamatonta, johon piti välittömästi puuttua. Ei päässyt lähtemään kotiin suunniteltuun aikaan tai ehtinyt pitää taukoja päivän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.
Meillä jo 2 luokalla ovat nyt opetelleet 2,5 ja 10 kertotaulut.
Meillä on jo nyt oppilaita, jotka kuudennella luokalla eivät hallitse laskuja lukualueella 0-20 eli ekan luokan syksyn asioita. En tiedä, mistä johtuu. Ei kyllä voi opetuskaan ihan huippua olla. Oppilailta ei saa myöskään vaatia enää mitään. Heti tulee Wilma-viestiä, jos yrittää esimerkiksi niitä kertotauluja vaatia.
Miten tämä on mahdollista? Mitä se viisi vuotta sitten on tehty, jos ekan luokan asiat ovat unohtuneet? Eihän tuolla tavalla pitäisi päästä edes etenemään seuraavalla luokka-asteelle, jos tokaluokkalainen ei osaa ensimmäisen luokan asioita. Matematiikka on kuitenkin kumuloituvaa taitoa eikä samantapaista kuin esimerkiksi historia tai biologia, jossa kolmannella luokalla opeteltuja rauta-aikoja ei tarvita enää kutosella, kun käydään läpi toista maailmansotaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi opetustyö ei ole monipuolisempaa? MaKeFy:ssä toistuu joka vuosi sama kaava, kun oppiaineet pysyvät samoina. Opettaja opettaa luokan edessä aiheesta x, oppilaat tekevät muistiinpanoja. Opettaja kysyy, onko kysyttävää-ei ole. Opettaja antaa sivut x-y tehtäviksi. Tunti päättyy.
Miksi tunteja ei voisi vain tehdä etukäteen videoituna? Oppilaat voisivat omatahtisesti käydä tunnilla kuulokkeet päässä oppimateriaalia ja videota läpi. Ehkä voisi olla extramateriaalia. Ja aina kun ei ymmärrä jotain niin voi mennä kysymään opettajalta. Where is the problem?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.
Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.
Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.
Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.
Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.
Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi?
eri
Itse pyysin lukion ekalla (tästä jo vuosia aikaa) apua pitkän matematiikan algebraan lähipiirini vastavalmistuneella (ammatillisen väylän kulkeneelta) AMK-inssiltä, ja kauhukseni hän ei tajunnut algebrasta senkään vertaa kuin minä. Toki hän hallitsi oman alansa fysiikan sovellukset (ainakin riittävän hyvin sijoittuakseen työelämään), mutta matematiikan taidoiltaan tuskin olisi päässyt lukiokursseja läpi.
-eri myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on klassinen ongelma: opinnot vaativat numerokeskeisyyttä ja menestyminen työelämässä ihmiskeskeisyyttä. Osa alalle soveltuvista karsiutuu jo ennen kuin aloittaakaan opintoja.
Olisikohan ratkaisu, että koulutettaisiin luokanopettajista matemaattisten aineiden opettajia. Itsekin tunnen tällaisen koulutuspolun käyneitä opettajia (aineopinnot matematiikasta, gradu toisesta aineesta), ja heillä on aika hyvä ote työhönsä.
Aika harvalla luokanopettajalla on kykyjä saati kiinnostusta suoriutua matematiikan opinnoista. Itselläni oli alakoulussa luokanopettaja, jonka omat matikan taidot olivat alakoulutasolla. Toki muissa aineissa opettaja oli hyvä.
Se, että sinun opettajasi joskus lapsuudessasi ei osannut matematiikkaa, ei kerro kovin paljon nykyajan opettajien osaamistasosta.
Pitkän matematiikan suosio jo lukiossa on kasvussa, ja tätä kautta kasvaa myös opettajaopiskelijoiden ja muiden humanistien itseluottamus matematiikan opiskelussa. Aineenopettajien epävarma työtilanne monissa muissa aineissa on yksi motivaatiotekijä myös.
Matikan opettajan työ on kerrata oppilaille niitä samoja kaavoja vuodesta toiseen, se ei ole kovin kiinnostavaa ja haastavaa, varsinkaan jollei pidä itse opetustapahtumasta ja näe sitä haasteena. Palkka on periaatteessa ok. työn vaativuuteen nähden pk. seudulla yli 4000€. Mielenkiinto vaan ei riitä opettajan töihin, kun on paljon mielenkiintoisempiakin hommia tarjolla, lomia jää kyllä kaipaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi opetustyö ei ole monipuolisempaa? MaKeFy:ssä toistuu joka vuosi sama kaava, kun oppiaineet pysyvät samoina. Opettaja opettaa luokan edessä aiheesta x, oppilaat tekevät muistiinpanoja. Opettaja kysyy, onko kysyttävää-ei ole. Opettaja antaa sivut x-y tehtäviksi. Tunti päättyy.
Miksi tunteja ei voisi vain tehdä etukäteen videoituna? Oppilaat voisivat omatahtisesti käydä tunnilla kuulokkeet päässä oppimateriaalia ja videota läpi. Ehkä voisi olla extramateriaalia. Ja aina kun ei ymmärrä jotain niin voi mennä kysymään opettajalta. Where is the problem?
Näinpä. Meillä oli yliopistolla opettamassa matemaattis-luonnontieteellisestä lähtöisin oleva proffa, joka laittoi lisäksi Kahoot-pähkinöitä, joissa sai anonyymisti vastata eri fysiikan ongelmiin. Niitä käytiin sitten läpi.
Mutta nerokas idea laittaa oppilaat myös katsomaan valmis opintomateriaali ja sitten opastaa heitä ongelmissa sen sijaan, että opettaa levotonta luokkaa ja toimii enemmänkin lauman kaitsijana kuin opettajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.
Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.
Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.
Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.
Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.
Miten niin? AMK:n pohjalla on kuitenkin ne lukion matematiikat, joten millä ihmeen logiikalla vastavalmistunut ylioppilas osaisi opettaa asioita, joita AMK:sta valmistunut ei osaisi?
eri
Itse pyysin lukion ekalla (tästä jo vuosia aikaa) apua pitkän matematiikan algebraan lähipiirini vastavalmistuneella (ammatillisen väylän kulkeneelta) AMK-inssiltä, ja kauhukseni hän ei tajunnut algebrasta senkään vertaa kuin minä. Toki hän hallitsi oman alansa fysiikan sovellukset (ainakin riittävän hyvin sijoittuakseen työelämään), mutta matematiikan taidoiltaan tuskin olisi päässyt lukiokursseja läpi.
-eri myös.
Kyllä ammatillisen väylän kulkeneen pitää suorittaa AMK:ssa sellaiset matematiikan opinnot, että vastaa lukiotasoa. Tosin siinä ollan sitten varmaankin sillä lyhyen matematiikan tasolla, jolloin luonnollisesti ei pysty pitkää matematiikkaa opettamaan. Mutta silti sanoisin, että AMK-inssin pitää kyllä pystyä opettamaan yläasteen ja lukion lyhyttä matematiikkaa siinä, missä vastavalmistunut ylioppilaskin. Tietysti siinä pitää osata myös jollain tavalla opettaa, mutta matemaattisen osaamisen pitää olla kyllä vähintäänkin sama.
Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.
Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten vaan kaikki pelisuunnittelijaksi tai sometähdeksi.
No tämä! En vaan ole vielä tänäkään päivänä pelannut yhtään hyvää suomalaisten tekemää peliä. Remedyllä oli vähän yritystä mutta aina loppuu tarina kesken.
Juurikin näin, matematiikalla ja fysiikalla on hieman huono kehitellä tarinoita…
Vierailija kirjoitti:
Miksi opetustyö ei ole monipuolisempaa? MaKeFy:ssä toistuu joka vuosi sama kaava, kun oppiaineet pysyvät samoina. Opettaja opettaa luokan edessä aiheesta x, oppilaat tekevät muistiinpanoja. Opettaja kysyy, onko kysyttävää-ei ole. Opettaja antaa sivut x-y tehtäviksi. Tunti päättyy.
Miksi tunteja ei voisi vain tehdä etukäteen videoituna? Oppilaat voisivat omatahtisesti käydä tunnilla kuulokkeet päässä oppimateriaalia ja videota läpi. Ehkä voisi olla extramateriaalia. Ja aina kun ei ymmärrä jotain niin voi mennä kysymään opettajalta. Where is the problem?
Niinpä. Opetustapoja olisi mahdollista tehostaa todella monilla tavoilla ja koronan aikainen etäopetus osoitti, että se on täysin mahdollista, jos vain on motivaatiota. Toki ääripäihin ei ole pakko mennä, mutta yksinkertaisimmillaan asian voisi kääntää niin päin, että se, mitä nyt annetaan kotitehtäviksi tehtäisiin tunneilla ja se, mitä tapahtuu nyt tunneilla tehtäisiinkin kotona. Eli kotitehtävänä olisi katsoa se teoriaopetusvideo kotona ja tehdä sen perusteella pari helppoa tehtävää. Sitten seuraavana päivänä koulussa aloitetaan vaativammat tehtävät ja opettaja olisi siinä käytettävissä ja ne käytäisiin siinä yhdessä. Toki riskinä on se, että kukaan ei sitten katso niitä videoita kotona, mutta ihan samalla tavalla oppitunnillakin oppilaiden huomio voi olla teoriaosuuden aikana jossain ihan muualla ja opetukseen herätään vasta, kun pitää itse tehdä jotain.
Aikanaan harkitsin makefy-opettajan ammattia, mutta onneksi järkeä oli sen verran, että menin tkk:lle. Ajatus opettamassa lukutaidottomille derivaattaa ei houkuttele, vaikka tykkäänkin haasteista.
Meillä on jo nyt oppilaita, jotka kuudennella luokalla eivät hallitse laskuja lukualueella 0-20 eli ekan luokan syksyn asioita. En tiedä, mistä johtuu. Ei kyllä voi opetuskaan ihan huippua olla. Oppilailta ei saa myöskään vaatia enää mitään. Heti tulee Wilma-viestiä, jos yrittää esimerkiksi niitä kertotauluja vaatia.