WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Kyse ei ehkä ole siitä etteikö opeteltaisi, mutta meininki tuntuu olevan se, että kun asia on kerran käyty läpi, se meni jo. Toisesta aineesta kerron esimerkin lapseni kohdalta. Heille opetettiin nämä tavalliset kirjoitussäännöt eli isot alkukirjaimet, välimerkit ym., mutta ei edellytetty, että niin sitten jatkossa kirjoitetaan! Huomautin asiasta monta kertaa lapselleni alakoulun aikana, mutta opettajan mielestä asialla ei ole mitään väliä, hän ei mitenkään merkitse virheitä teksteihin. Yläkoulussa on ollut kylmää kyytiä, kun nyt noita edellytetään (mikä oikein onkin). Pitkäjänteisyys puuttuu koulusta ihan siinä mistä kaikkialta muualtakin.

Turha katsoa tännepäin. Ei ole lahjoja ko. alalle. Sitä paitsi mikä on TYLSEMPÄÄ kuin opetella jotain aineiden lyhenteitä? Ja tieto muuttuu koko ajan. Pluto on planeetta... Ei ku ei ookkaan enää... Eiku onkohan se sittenki...

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Onpas muuten erikoinen laskutapa. Mutta toisaalta, voisiko johtua siitä, että lukioissa yleensä on yhteiskuntaoppia vähemmän tarjolla, joten sille ei voida antaa niin suurta painoarvoa pisteytyksessä, kun vaatimustaso l:n arvosanaan ei ole läheskään niin korkea kuin fysiikassa. 

Joka päivä numeroita pitkin päivää... YYYYÖÖÖÖKKKKKK!!!!!

Yksi sana ja se alkaa N-kirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Lähes kaikilla aloilla on edelleen pääsykokeet, joiden avulla valitaan osa opiskelijoista.

Matikka on mielenkiintoista, ja opettaminen olisi kivaa, mutta harmi, että ei ole matikkapäätä, niin ei järkeä kouluttautua sinne suuntaan 🥲

Vierailija kirjoitti:

Turha katsoa tännepäin. Ei ole lahjoja ko. alalle. Sitä paitsi mikä on TYLSEMPÄÄ kuin opetella jotain aineiden lyhenteitä? Ja tieto muuttuu koko ajan. Pluto on planeetta... Ei ku ei ookkaan enää... Eiku onkohan se sittenki...

Harvassa taitaa olla alat, jotka eivät jonkun mielestä olisi tylsiä. Ja useimmilla aloilla ne perusasiat ovat aika tylsää opettelemista, mutta kyllä se vain on pakollista. Jonkun mielestä on varmasti tylsää opetella kirjaimia ja numeroita, mutta kyllä niistä vain on aika paljon iloa sitten kun niitä oppii käyttämään. 

Tiedon muuttumisesta opettajan ei tarvitse juurikaan kantaa huolta. Peruskoulussa ja lukioissa opetetaan lopulta melko muuttumattomia asioita. Joku Pluto nyt on poikkeus, mutta eipä opettaja sille mitään mahda eikä myöskään sille, että maailman maiden rajat ja nimet muuttuvat koko ajan. Jotain näistä aiheista on kuitenkin opetettava, joten pakkohan se on opettaa niitä tietoja, jotka katsotaan jollain tavalla perusasioiksi. 

Sori opet, mut mä en koskaan alkas TEIX

Breaking Badissa oli hieno kemian ope

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä numeroita pitkin päivää... YYYYÖÖÖÖKKKKKK!!!!!

Mitäs sinä teet työksesi? Itse taas en jaksaisi kakkavaippoja ja huutavia lapsia tai vaatteiden viikkaamista ja hyllyttämistä tai pesuaineilla läträämistä ja moppaamista tai maantieajoa kilometritolkulla joka päivä pitkin päivää. 

t: kirjanpitäjä

Menin yliopistoon opiskelemaan kieliä, mutta itselleni oli alusta asti päivänselvää, että opettajaa minusta ei tule. Syynä se, että kävin yläasteeni p*skassa koulussa ja vielä kaikkein p*skimmalla luokalla (ongelmaluokka, josta varmaan puolet olisi kuulunut oikeasti tarkkikselle). Sekä oppilaat että suurin osa opettajista oli syvältä. Päivittäin jouduin katselemaan, kuinka oppilaat kiduttivat opettajia ja opet rehtoria myöten olivat hermoraunion partaalla. "Helpoimpia" oppilaita olivat yleensä ne, joita ei kerta kaikkiaan kiinnostanut mikään.

Kuka hullu tuollaisten kokemusten jälkeen haluaisi itse mennä tuhoamaan terveytensä opettajan ammatissa? Opiskelukavereistani ryhtyivät opettajiksi kaikki sellaiset, joilla oli mukavia kokemuksia kouluajoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.

Varmasti ottaisit pitkät lomat. Niin ottaisivat monet opettajatkin, joiden työsopimus päättyy aina suvivirteen ja alkaa elokuun vesoilla. Onnekkaimmat pääsevät lajittelemaan postia kesäksi.

Ihan samoin muilla aloilla on pätkähommia. Tiedän kyllä, että virkaopettajilla on joku mahdollisuus palata kesäksi "töihin" ja jatkaa sitten virkavapaata tms. syksyllä. Tämä on kuitenkin opetusalan sisällä ratkaistava asia. Ko. etu tulisi poistaa, mutta siihen opettajilla itsellään ei ole halukkuutta, joten virattomat (yleensä nuoret) opettajat sitten kärsivät.

Vierailija kirjoitti:

Sori opet, mut mä en koskaan alkas TEIX

Miksi sitä pitää pyytää anteeksi? :D En minäkään pyydä hoitajilta anteeksi sitä, että en haluaisi olla sairaanhoitaja. 

Varmaan ne kunnon demotkin, joissa ennen räjäyteltiin kaikenlaista ja pelattiin korkeajännitteiden kanssa ovat nykyisin hyihyi-kiellettyjä ja tilalla jotain kuppasia tietskasimulaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.

Opettajien lomat ovat tilastoharha.

Itse aloitan joulun jälkeen matematiikan opettajan sijaisena yläkoulussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun lapseni jäävät joululomalle, alkaa minulla työt, koska minun täytyy perehtyä siihen, mitä niille lapsille pitää siellä koulussa opettaa, ja suunnitella ainakin ensimmäisen viikon tunnit alustavasti. En ole yläkoulun oppikirjoja avannut suunnilleen 25 vuoteen, joten ei ole ihan tuoreimmassa muistissa se, mitä asioita sen ikäisille kuuluu opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Lähes kaikilla aloilla on edelleen pääsykokeet, joiden avulla valitaan osa opiskelijoista.

Jep, mutta esim. lääkikseen, psykologiaan, oikikseen ja muille vaikeapääsyisille opintolinjoille pelkän kokeen kautta sisäänpääsy on todella epätodennäköistä ilman noiden em. aineiden laudatureja. Periaatteessa perehtymättä lainkaan oikeustieteeseen voit päästä oikikseen ja kun opiskelut alkavat, huomaat, ettei ollutkaan alasi. Pääsykokeet toimivat yhtä lailla karsivana tekijänä, mutta ne piti pudottaa pois, koska ylioppilaiden stressi. Nyt sitten mietitään kohta tarhasta saakka mille alalle suuntaudutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman kumma. Aineenopettajan työ on kuitenkin oikein hyvin palkattua (per työaika, koska pitkät lomat). Toki nuorena ei tuota loma-asiaa ainakaan itse tullut mietittyä - paljon mieluummin ottaisin bruttona 500€/kk pienemmän palkan (netto 250€) jos sillä saisin tuplalomat. Hyvien lomaetujen mainostaminen taas ei kuulu julkisen alan liittojen "on niin huonosti palkattua hommaa" paatokseen.

Opettajien lomat ovat tilastoharha.

Itse aloitan joulun jälkeen matematiikan opettajan sijaisena yläkoulussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun lapseni jäävät joululomalle, alkaa minulla työt, koska minun täytyy perehtyä siihen, mitä niille lapsille pitää siellä koulussa opettaa, ja suunnitella ainakin ensimmäisen viikon tunnit alustavasti. En ole yläkoulun oppikirjoja avannut suunnilleen 25 vuoteen, joten ei ole ihan tuoreimmassa muistissa se, mitä asioita sen ikäisille kuuluu opettaa.

Mutta kun olet tehnyt töitä vaikka 3 vuotta, niin voitkin mennä aika lailla vanhoilla pohjilla - opetussuunnitelmat välillä vaihtuu, mutta niin vaihtuu käytännöt muissakin hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Onpas muuten erikoinen laskutapa. Mutta toisaalta, voisiko johtua siitä, että lukioissa yleensä on yhteiskuntaoppia vähemmän tarjolla, joten sille ei voida antaa niin suurta painoarvoa pisteytyksessä, kun vaatimustaso l:n arvosanaan ei ole läheskään niin korkea kuin fysiikassa. 

Mutta miksi lukioissa on niin vähän sitä yhteiskuntaoppia? Voisi olla valinnaisia kursseja vaikka samaan tapaan kuin se pitkä fysiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?

Ei hae. Mikään ei ole niin vastenmielinen otus kuin mistä tahansa valittava aikuinen ihminen, ja niitähän saisi katsella työkseen lekurina.

T: inssi-DI-sähköarska, 13 k€ / kk.

Tunnen nuoren lääkärin joka vihaa suurinta osaa potilaitaistaan. Kuulemma jos olisi tiennyt mitä p*skaduunia se käytännössä on, niin olisi hakenut jonnekin muualle. Silloin 18-vuotiaana lähti innosta puhkuen lääkikseen miettimättä sen kummemmin tulevan ammatin työnkuvan realiteetteja. Ainoa syy mikä motivoi häntä jaksamaan on raha.