WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Vierailija kirjoitti:

Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?

Ei hae. Mikään ei ole niin vastenmielinen otus kuin mistä tahansa valittava aikuinen ihminen, ja niitähän saisi katsella työkseen lekurina.

T: inssi-DI-sähköarska, 13 k€ / kk.

Tässä on klassinen ongelma: opinnot vaativat numerokeskeisyyttä ja menestyminen työelämässä ihmiskeskeisyyttä. Osa alalle soveltuvista karsiutuu jo ennen kuin aloittaakaan opintoja.

Olisikohan ratkaisu, että koulutettaisiin luokanopettajista matemaattisten aineiden opettajia. Itsekin tunnen tällaisen koulutuspolun käyneitä opettajia (aineopinnot matematiikasta, gradu toisesta aineesta), ja heillä on aika hyvä ote työhönsä.

Perusongelmahan tässä on se, että jo lukiossa pitkä matematiikka , fysiikka ja kemia ovat työläitä aineita ja iso osa oppilaista lukee niistä vain pakolliset kurssit. Näille mafyke-suuntautuneilla on sitten valinnan varaa siinä minne suuntautuu. Monet lääkäriksi haluavat edelleen lähtee opiskelemaan fysiikkaa tai kemiaa välivuosiksi ,sillä lääkiksiin vielä iso osa opiskelijoista valitaan pääsykokeella. Osan osaajista vie tekniset tiedekunnat ja sitten tosi kiinnostuneet ja jämät jää puhtaasti fysiikkaa/kemiaa opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?

No ei kyllä todellakaan hae. Kertoo lähinnä että ei itse ole menestynyt noissa aineissa jos ei tajua sitä vaihtoehtojen merta (joista saa myös erinomaista ja parempaa palkkaa kuin lääkärit) joka noiden aineiden taitajilla on.

Myönnettäköön että harva niistä näkyy kaikille ja päätyy telkkariin, kuten lääkärit. Siksi lääkäri on se helpoin maallikon ymmärtää.

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Meillä jo 2 luokalla ovat nyt opetelleet 2,5 ja 10 kertotaulut.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Mies on teknillisen fysiikan tohtori eikä tosiaan mikään älykäs edes omasta mielestään. Ehkä yliopistossa teoreettinen fysiikka on haastavampaa kuin teknillinen fysiikka?

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Vaikka lukiossa olisi menestynyt hyvin luonnontieteissä niin kyllä yliopistotasolla joutuu tosissaan tekemään töitä kurssiensa kanssa. Aika pian ne opittavat asiat ovat ihan toisella tasolla lukiokurssien pintaraapaisuun verrattuna. Vaatii tosiaan paljon motivaatiota ja sitkeyttä suoriutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Mies on teknillisen fysiikan tohtori eikä tosiaan mikään älykäs edes omasta mielestään. Ehkä yliopistossa teoreettinen fysiikka on haastavampaa kuin teknillinen fysiikka?

Vaatimattomuus kaunistaa.

Miksi itse en hakeutunut opettajaopintoihin: Koin, että tieteellinen koulutukseni menee hukkaan peruskoulun tai lukion opettajana. Eli reilusti yli puolet, ja nimenomaan se haastavin osuus, koulutukseni sisällöstä olisi ollut sellaista, millä ei ole mitään tekemistä työni kanssa.

Eli hakkaan monta vuotta päätäni seinään joidenkin matemaattisten analyysien ja schrödingerin yhtälöiden kanssa, ja sitten menet opettamaan yhteen ja vähennyslaskuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Mies on teknillisen fysiikan tohtori eikä tosiaan mikään älykäs edes omasta mielestään. Ehkä yliopistossa teoreettinen fysiikka on haastavampaa kuin teknillinen fysiikka?

Ahkeruudella ja sitkeydellä pystyy normaaliälykäskin pärjäämään.

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

"Eli hakkaan monta vuotta päätäni seinään joidenkin matemaattisten analyysien ja schrödingerin yhtälöiden kanssa, ja sitten menet opettamaan yhteen ja vähennyslaskuja."

Kuulostaa ylikoulutustilanteelta. Ei sellaisessakaan ole kenenkään kannalta mitään järkeä. Jos nyt ylipäätään missään on...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden aineiden opiskelu yliopistotasolla vaatii kanttia ja älyä. Jos niitä löytyy, saa yksityiseltä muitakin töitä kuin itseääntoistavat opettajanhommat. Lisäksi kyseessä ei ole mitenkään seksikäs suuntaus joten noilta linjoilta opettamaan päätyy lähinnä ne joille ei muut urapolut aukene.

Tämä. Hyvin makefy yo-kisoissa kirjoittaneilla on mielenkiintoisempia uramahdollisuuksia tarjolla. Loppujen lopuksi esim. Kemiaa on helppo päästä Opiskelemaan M/Cn papereilla. Tästä syystä iso osa aloittaneista ei pysty ikinä valmistumaan ,sillä opintojen sisältö ei olekaan mitään huuhaata ja käsienheiluttelua. Ne jotka opinnoista suoriutuu saa parempiakin töitä kuin opettajan hommia.

Anteeksi nyt vain, mutta millä tavalla opettajan työt ovat ”huonoja”? Suomi on tunnettu opettajien erinomaisesta tasosta.

On aika surkeaa, jos tälläkin palstalla mollataan niitä, jotka ovat perustana niille taidoille, joita aidosti tarvitaan tulevaisuudessa. Vai maksatteko tyytyväisenä Tutorhousen kalliita kursseja?

Jos nuo aineet sujuu, on hölmöä lähteä opettajaksi, kun helpommalla saa tuplapalkan muista töistä. Ennen opettajien työpäivä saattoi oikeasti olla lyhyempi, kun kaikkea muuta sälää oli vähemmän, mutta nyt 40 h/vko ei riitä. Lomat ei korvaa kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo aineet sujuu, on hölmöä lähteä opettajaksi, kun helpommalla saa tuplapalkan muista töistä. Ennen opettajien työpäivä saattoi oikeasti olla lyhyempi, kun kaikkea muuta sälää oli vähemmän, mutta nyt 40 h/vko ei riitä. Lomat ei korvaa kaikkea.

Matemaattis-luonnontieteellisiltä aloilta valmistutaan yliopistosta usein työttömäksi. Työllisyystilanne on surkea. Ehkä kannattaisi koukuttaa työttömistä luonnontieteilijöitä opettajia tarjoamalla pedagogisia jollain porkkanalla.

Minkä ihmeen takia näistä uutisoidaan sitten vasta, kun tilanne on jo hälyttävä. Jos olisin tiennyt tämän viitisen vuotta sitten, olisin lähtenyt heti kouluttautumaan ja olisin nyt jo valmis opettaja. Ja jos opettajista on huutava pula, miksei näihin saada jotain nopeampaa kouluttautumisväylää, kuten ammatillisella puolellakin on. 

Ja todellakaan en ihmettele, että vaativan koulutuksen suorittanut ottaa mieluummin rahakkaan työpaikan yksityiseltä puolelta kuin matalamman palkan opetustyöstä. Joko koulutusvaatimuksia pitää helpottaa tai palkkaa maksaa saman verran. 

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan jotain yläasteen tai lukionkin matikkaa/fysiikkaa voisi opettaa AMK insinöörikoulutuksella, kunhan olisi ne pedagogiset kurssit käyty.

Toisaalta se yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko saa varmasti parempaa palkkaa jostain firmasta esimerkiksi koodarina, jos osaa koodata.

Järjestelmän itsensä aiheuttama ongelma.

Silleenhän hommaa nykyäänkin korjataan, että patkätyösuhteisiin palkataan muodollisesti epäpäteviä vaikka niitä AMK inssejä.

Lol. Sillä matematiikalla ja fysiikalla ,jota AMKissa opetetaan ei vielä kenellekään opeteta mitään. Ylioppilastutkinnossa kyseisistä aineista hyvät arvosanat saanut yo pystyy helposti nuo lukion kurssit kun vetämään. 24 e/h.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.

Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.

Suurin osa ihmisistä on vaan tyhmiä, eikä osaa käyttää potentiaaliaan hyödykseen. Laskimen käyttö myös laiskistaa ja tyhmentää

Koulussa saa 8 sillä ,että muistaa tuoda läksykirjat kouluun ja käy istumassa tunneilla.

Ei kuule todellakaan saa. Lapsen matematiikan opiskelu 9. luokalla on yllättävän vaativaa. Ja kyseessä siis aidosti kasin oppilas, ei mikään koulukirjansa muistava. Milloin olet viimeksi katsonut oppikirjoja?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?

Opettajana ei tarvitse koskea keneenkään eikä laittaa sormia kenenkään ruumiinaukkoihin. Tässä yksi syy. Lisäksi opettajan palkka on enemmän kuin riittävä eikä ainakaan omaa hyvinvointia lisäisi suurempi palkka ja suurempi vastuu.