WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Palkkaa pitää nostaa ja pula katoaa. Siinäpä se yksinkertaisuudessaan.

Onneksi nyt keväällä on Pisa-tutkimus. Päästään ihastelemaan Pisan tuloksia, miten suomalainen Pisa menestys päätettiin tuhota kukkahattujen pelleilyn tuloksena, kun kaiken ajan kouluissa saa nykyään apukoululaiset. Tyypilliset emut ja esyt on siellä 25 muun seassa. Opettamisesta tehtiin toisarvoista.

Tärkeämpää inkluusion myötä oli, että heikkoja ja vaativaakin apua tarvitsevia oppilaita ei leimata tyhmiksi käydessään pienryhmäopetuksessa, vaan inkluusion myötä ei sulautuvat muiden joukoon. Tosin erästä lehtikirjoitusta lainatakseni (alla linkki) ne oppilaat leimataan muiden oppilaiden silmissä väkivaltaisiksi hulluiksi häiriköiksi, joita suorastaan koulun yllyttäjät yllyttää joka päivä tekemään kaikkea tyhmää lisää.

Nykyään opettajan aika menee yläkoululaisten kanssa siihen, että oppilas ohjataan ottamaan kirja esille, jos reppu nyt sattuu edes olemaan mukana, kynä käteen ja tekemään töitä noin 2-3 minuutin välein. Opettajalla ei luonnollisesti ole tarvetta opettaa sitä muuta luokkaa lainkaan ja tukea heidän opintojaan, vaan opettajan tulee keskittyä luokan muutamaan integroituun ”asiakkaaseen”, kuten nykyään oppilaita kutsutaan. Asiakkaiksi. (Voi luoja tuotakin termiä!)

Tästä hyvä kirjoitus, miksi moni, varsinkin mies, ei tule alalle ja lähtee alalta: www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34f03c3d-3367-479e-8602-710dfb54a471

Vastaavia tarinoita on paljon ja ne eroaa Opettaja-lehden voimaantumistarinoista puunhalailuineen merkittävästi. Jaxuhaleja kaikille heinien halaajille ja voimia kentälle inkluusion takia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin kyllä opettaa matematiikkaa, valmistuin yliopistosta matematiikka pääaineena. Mutta kemia ja varsinkaan fysiikka eivät nappaa. Jostakin kumman syystä näkä kuitenkin aina niputetaan keskenään, ikään kuin kemialla ja fysiikalla olisi jotain tekemistä matematiikan kanssa. Tietysti fysiikka ja kai kemiakin (en tunne sitä) käyttävät matematiikkaa apuvälineenä, mutta niinhän tekevät myös vaikka biologia ja taloustiede, ja jopa kirjastoalan yliopisto-oponnoissa joutuu tiedonhakututkimuksen kursseilla tekemisiin matematiikan kanssa.

Itse koen matematiikan olevan lähempänä filosofiaa, jota opiskelinkin sivuaineena.

Voihan aineenopettajalla tietysti olla jokin tavanomaisesta poikkeava kombo aineita opetettavanaan, mutta töiden saanti sellaisella voi olla vaikeaa. 

Työskentelen nyt sitten koodarina.

Matematiikkaa on niin isoja tuntimääriä koulussa, että on virkoja myös pelkän matematiikan opettajille. Ja jonkin verran matematiikka+tietotekniikka tms. Peruskoulussa voisit opettaa matematiikkaa ja tietotekniikkaa (tietotekniikkaan ei välttämättä odoteta kellään olevan varsinaista pätevyyttä) ja lukiosta jos saisit matematiikan opettajan homman (voi vaatia ensin kokemusta peruskoulusta tai hyvää tuuria), saattaisit päästä opettamaan myös filosofian kursseja, ja tietty sielläkin tietotekniikkaan liittyviä.

Voi olla että tuolla kyselijällä into hiipuu, kun opettajien palkkataso selviää. Koodaushommista maksetaan hyvin, vaikkei olisi tutkintoakaan. 21v tyttäreni saa jo 4000€/kk vaikkei ole vielä edes kandi. 

Mutta voisihan niitä opettajan hommia käydä kokeilemassa, pääseehän sieltä pois jos ei tykkää. Taitaa vaan tuon opettajan työn vetovoimatekijät olla aika vähissä. Omissa ajatuksissa se saattaa kuulostaa hyvältä, jos on käynyt koulunsa jossain hyvässä koulussa, jossa oppilailla oli hyvä motivaatio ja tunneilla työskentelyrauha. Nykyajan koulu vaikuttaa näin ulkoapäin katsottuna pelottavalta paikalta.

En ihmettele yhtään hakeutumista muihin kuin opettajanhommiin!! Matikanopettajat kertovat yläkoulussamme, miten jo kertotaulu on yhä useammalle ylivoimaista muistaa ja oppia, saati sitten vaativammat asiat! Apukoulut ja erityiskoulut pitäisi palauttaa ja tasokurssit kieliin ja matematiikkaan niin pian kuin mahdollista!

Vierailija kirjoitti:

Palkkaa pitää nostaa ja pula katoaa. Siinäpä se yksinkertaisuudessaan.

Palkkoja ei ole koskaan varaa nostaa yksityisten työnantajien tasolle ja on helpompia työyhteisöjä kuin häiriköivien apinoiden opettaminen yläkouluissa. Lukiossa on karsintaa mutta liian heppoisin eväin mennään sinnekin, kun yläkouluissa arvionti on mennyt per..eellen, kun kellekään ei saa tulla paha mieli ja numerot annetaan sen mukaisesti kannustavasti! Vaikka päättöarvioinnissa on tarkat kriteerit peruskouluissa, niin silti arviointi ei ole yhteismitallista eri kouluissa. Itse olen pitänyt tarkan huolen, ettei arviointi ole päättövaiheessa kivan tai ilkeän tyypin persoonan arviointia vaan hänen osaamisensa aineessani ja sen pystyn validisti esittämään sekä huoltajille että oppilaalle.

Vierailija kirjoitti:

Opettajaksi tähtäävillä on jo ihan riittävän kevyet sisällöt opetettavissa aineissaan. Aina saa lukea enemmän. Meillä on lisäksi paljon aineenopettajia, jotka eivät ole opettajalinjalta vaan tutkijalinjalta ja suorittaneet erillisopintoina aineenopettajan pätevyyden - itse mukaanlukien - ja en näe lainkaan fiksuna ajatuksena sitä, että alettaisiin karsimaan aineenhallinasta sisältöjä pois.

Kyllä opettajalla pitää olla vahva teoreettinen tuki opetettavalle aineelleen, vaikka peruskoulussa ja lukiossa ei ei niinnsyvälle mennä, mutta se auttaa opettajaa itseään ymmärtämään kokonaisuuksia, yhdistämäön niitä ja tarvittaessa perustelemaan.

Ei opettaminen ole kuin opoikirjaa lukisi.. Siitä seuraisi kaikenlaisia kummallisia miniteorioita, jotka toimisi vain yhdenlaisissa samanlaisissa tilanteissa.

Olen luullut, että kaikki tahkoavat ne samat opinnot läpi ja opettajiksi tahtoville on lisäksi vielä ne pedagogiset opinnot. Sittenhän ei ole ongelmaa, jos siellä on jo erikseen kevyemmät opinnot niille, jotka tähtäävät opettajiksi. Tästä pitäisi sitten vain laajemmin tiedottaa, että opettajan työstä kiinnostuneet uskaltaisivat rohkeammin harkita matematiikan opintoja. 

Pisa on nyt meidänkin koulussa keväällä. Joudumme tosissaan miettimään, miten nämä kotimaiset jonnet saadaan tekemään tuo pisa. Siihen menee taukoineen neljä tuntia. Osalle oppilaista on viiden minuutin suoritus jo aika lailla maksimaalinen.

Opettaminen kuulostaa kivalta suojatyöpaikalta, jos tykkäät aineestasi ja haluat "auttaa nuoria" tai olla "maailman paras ope". Sitten suunnittelet mahtavia tunti- ja projektikokonaisuuksia ja korjaat esseitä ja kokeita illat ja viikonloput - ja noin viiden vuoden kuluttua yhä useampi on aivan loppu. Oppilaat itse asiassa vain odottavat, että tunti loppuu ja saa ottaa puhelimen esiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajaksi tähtäävillä on jo ihan riittävän kevyet sisällöt opetettavissa aineissaan. Aina saa lukea enemmän. Meillä on lisäksi paljon aineenopettajia, jotka eivät ole opettajalinjalta vaan tutkijalinjalta ja suorittaneet erillisopintoina aineenopettajan pätevyyden - itse mukaanlukien - ja en näe lainkaan fiksuna ajatuksena sitä, että alettaisiin karsimaan aineenhallinasta sisältöjä pois.

Kyllä opettajalla pitää olla vahva teoreettinen tuki opetettavalle aineelleen, vaikka peruskoulussa ja lukiossa ei ei niinnsyvälle mennä, mutta se auttaa opettajaa itseään ymmärtämään kokonaisuuksia, yhdistämäön niitä ja tarvittaessa perustelemaan.

Ei opettaminen ole kuin opoikirjaa lukisi.. Siitä seuraisi kaikenlaisia kummallisia miniteorioita, jotka toimisi vain yhdenlaisissa samanlaisissa tilanteissa.

Olen luullut, että kaikki tahkoavat ne samat opinnot läpi ja opettajiksi tahtoville on lisäksi vielä ne pedagogiset opinnot. Sittenhän ei ole ongelmaa, jos siellä on jo erikseen kevyemmät opinnot niille, jotka tähtäävät opettajiksi. Tästä pitäisi sitten vain laajemmin tiedottaa, että opettajan työstä kiinnostuneet uskaltaisivat rohkeammin harkita matematiikan opintoja. 

Ei sisällöt vastaa mat.-luonnontieteellisessä samoja tutkijan linjalla ja opettajan. Miksi sitä varten olisi erilliset aineenopettajalinjat, jos sisällöt olisi sama? Sehän olisi resurssien haaskausta. Aineenopettajilla on ihan koulutusohjelmansa. Tietenkin ne kaikille samat kurssit on samoja, mutta sitten on erikseen paljon aineenopettajille suunnattuja omia kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Opettaminen kuulostaa kivalta suojatyöpaikalta, jos tykkäät aineestasi ja haluat "auttaa nuoria" tai olla "maailman paras ope". Sitten suunnittelet mahtavia tunti- ja projektikokonaisuuksia ja korjaat esseitä ja kokeita illat ja viikonloput - ja noin viiden vuoden kuluttua yhä useampi on aivan loppu. Oppilaat itse asiassa vain odottavat, että tunti loppuu ja saa ottaa puhelimen esiin. 

5v päästä saa ensimmisen palkankorotuksen! ”ikälisä”, 4% joka lasketaan peruspalkasta 😍 Kyllä sitä jaksaa 5v painaa, että saa muutaman kympin taskuun kuussa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Pisa on nyt meidänkin koulussa keväällä. Joudumme tosissaan miettimään, miten nämä kotimaiset jonnet saadaan tekemään tuo pisa. Siihen menee taukoineen neljä tuntia. Osalle oppilaista on viiden minuutin suoritus jo aika lailla maksimaalinen.

Tulee kertomaan hyvin sen, millaiseksi koulumaailma on muuttunut. Hyvä, että on Pisan aika taas.

Toivottavasti ei liian heppoisin perustein tiputeta pois ”ei kykene osallistumaan” , koska silloin tulos vääristyy..

Vinkki: älä ala matematiikan opettajaksi, jollet koe intohimona opettaa vielä kertotauluja sormista laskijoille yläkoulussa. Jos tunnet suurta himoa siihen, että jokainen oppitunti alkaa aina samalla, että neliö ja kuutio ei ole sama asia ja piirrät ne taulle ja näytät esinein, tervetuloa kouluun!

Oletko valmis etä verojasi nostetaan 10 % jotta tälle ryhmälle saadaan lisää palkkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajaksi tähtäävillä on jo ihan riittävän kevyet sisällöt opetettavissa aineissaan. Aina saa lukea enemmän. Meillä on lisäksi paljon aineenopettajia, jotka eivät ole opettajalinjalta vaan tutkijalinjalta ja suorittaneet erillisopintoina aineenopettajan pätevyyden - itse mukaanlukien - ja en näe lainkaan fiksuna ajatuksena sitä, että alettaisiin karsimaan aineenhallinasta sisältöjä pois.

Kyllä opettajalla pitää olla vahva teoreettinen tuki opetettavalle aineelleen, vaikka peruskoulussa ja lukiossa ei ei niinnsyvälle mennä, mutta se auttaa opettajaa itseään ymmärtämään kokonaisuuksia, yhdistämäön niitä ja tarvittaessa perustelemaan.

Ei opettaminen ole kuin opoikirjaa lukisi.. Siitä seuraisi kaikenlaisia kummallisia miniteorioita, jotka toimisi vain yhdenlaisissa samanlaisissa tilanteissa.

Olen luullut, että kaikki tahkoavat ne samat opinnot läpi ja opettajiksi tahtoville on lisäksi vielä ne pedagogiset opinnot. Sittenhän ei ole ongelmaa, jos siellä on jo erikseen kevyemmät opinnot niille, jotka tähtäävät opettajiksi. Tästä pitäisi sitten vain laajemmin tiedottaa, että opettajan työstä kiinnostuneet uskaltaisivat rohkeammin harkita matematiikan opintoja. 

Ei sisällöt vastaa mat.-luonnontieteellisessä samoja tutkijan linjalla ja opettajan. Miksi sitä varten olisi erilliset aineenopettajalinjat, jos sisällöt olisi sama? Sehän olisi resurssien haaskausta. Aineenopettajilla on ihan koulutusohjelmansa. Tietenkin ne kaikille samat kurssit on samoja, mutta sitten on erikseen paljon aineenopettajille suunnattuja omia kursseja.

Vain kasvatustieteen opinnot olivat aineenopettajille suunnattuja. Kaikki muu oli ihan samaa. Pelkästään aineenopettajalinjalla olleet saivat tehdä lyhyemmän gradun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ryhmäkoot, ala-arvoiset työskentelyolosuhteet kuten toimimattomat digityökalut joilla opetus pitäisi tehdä, kun oppilaat tai opettajat eivät osaa eivätkä halua niitä edes käyttää, kielitaidottomat oppilaat sekä käytöshäiriöt saavat monet hakeutumaan muille aloille kuin opetusaloille.

Tämähän se on. Ja lisäisin listaan vielä sisäilmaongelmaiset tilat.

t. Toisen aineen ope, joka siirtyi muihin hommiin

Kielitaidottomat oppilaat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajaksi tähtäävillä on jo ihan riittävän kevyet sisällöt opetettavissa aineissaan. Aina saa lukea enemmän. Meillä on lisäksi paljon aineenopettajia, jotka eivät ole opettajalinjalta vaan tutkijalinjalta ja suorittaneet erillisopintoina aineenopettajan pätevyyden - itse mukaanlukien - ja en näe lainkaan fiksuna ajatuksena sitä, että alettaisiin karsimaan aineenhallinasta sisältöjä pois.

Kyllä opettajalla pitää olla vahva teoreettinen tuki opetettavalle aineelleen, vaikka peruskoulussa ja lukiossa ei ei niinnsyvälle mennä, mutta se auttaa opettajaa itseään ymmärtämään kokonaisuuksia, yhdistämäön niitä ja tarvittaessa perustelemaan.

Ei opettaminen ole kuin opoikirjaa lukisi.. Siitä seuraisi kaikenlaisia kummallisia miniteorioita, jotka toimisi vain yhdenlaisissa samanlaisissa tilanteissa.

Olen luullut, että kaikki tahkoavat ne samat opinnot läpi ja opettajiksi tahtoville on lisäksi vielä ne pedagogiset opinnot. Sittenhän ei ole ongelmaa, jos siellä on jo erikseen kevyemmät opinnot niille, jotka tähtäävät opettajiksi. Tästä pitäisi sitten vain laajemmin tiedottaa, että opettajan työstä kiinnostuneet uskaltaisivat rohkeammin harkita matematiikan opintoja. 

Ei sisällöt vastaa mat.-luonnontieteellisessä samoja tutkijan linjalla ja opettajan. Miksi sitä varten olisi erilliset aineenopettajalinjat, jos sisällöt olisi sama? Sehän olisi resurssien haaskausta. Aineenopettajilla on ihan koulutusohjelmansa. Tietenkin ne kaikille samat kurssit on samoja, mutta sitten on erikseen paljon aineenopettajille suunnattuja omia kursseja.

Vain kasvatustieteen opinnot olivat aineenopettajille suunnattuja. Kaikki muu oli ihan samaa. Pelkästään aineenopettajalinjalla olleet saivat tehdä lyhyemmän gradun.

 

Kyllä meillä ainakin perusopintojen jälkeen aineenopettajat olivat enemmän didaktisilla kursseilla ja tutkijalinja jatkoi tiedekurssien opiskelua. Onhan opinto-oppaassakin ihan mainittu, mitkä yleiset kurssit aineenopeettajan on käytävä oppiaineessa ja sen jälkeen käyvät niitä omia opintojaan. Gradu keskittyy yleensä aina didaktiikkaan, en tiedä yhtäkään aineenopettajaa omalta linjaltani, joka olisi tehnyt tutkimustyön ja gradun itse tiedeaineesta tutkijalinjalta. Kun vertaa opinto-oppaan pakollisua kursseja aineenopettajalla ja tutkijalinjalla, ero on selkeä. Näin ainakin Helsingissä. Jossakin tuonnpitää näkyä, että lukevat kasvatusteiteen sivuaineena ja keskittyvät aineenopettamiseen. Se on silloin tutkijalinjan opinnoista pois.

Opettajan hommien mielekkyyttä voitaisiin lisätä luvalla lyödä älisevää teiniä käkättimeen. Eihän niitä kukaan kestä saati sitten kokonaista luokallista.

Kaikki opet tekivät meillä gradunsa sillä tiedelinjalla. Suurin osa teki tiedelijan kokonaisuudessaan ja siihen päälle opettajaopinnot ja toisen opetettavan aineen. Ehkä kulttuuri on jossain toinen.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nyt keväällä on Pisa-tutkimus. Päästään ihastelemaan Pisan tuloksia, miten suomalainen Pisa menestys päätettiin tuhota kukkahattujen pelleilyn tuloksena, kun kaiken ajan kouluissa saa nykyään apukoululaiset. Tyypilliset emut ja esyt on siellä 25 muun seassa. Opettamisesta tehtiin toisarvoista.

Tärkeämpää inkluusion myötä oli, että heikkoja ja vaativaakin apua tarvitsevia oppilaita ei leimata tyhmiksi käydessään pienryhmäopetuksessa, vaan inkluusion myötä ei sulautuvat muiden joukoon. Tosin erästä lehtikirjoitusta lainatakseni (alla linkki) ne oppilaat leimataan muiden oppilaiden silmissä väkivaltaisiksi hulluiksi häiriköiksi, joita suorastaan koulun yllyttäjät yllyttää joka päivä tekemään kaikkea tyhmää lisää.

Nykyään opettajan aika menee yläkoululaisten kanssa siihen, että oppilas ohjataan ottamaan kirja esille, jos reppu nyt sattuu edes olemaan mukana, kynä käteen ja tekemään töitä noin 2-3 minuutin välein. Opettajalla ei luonnollisesti ole tarvetta opettaa sitä muuta luokkaa lainkaan ja tukea heidän opintojaan, vaan opettajan tulee keskittyä luokan muutamaan integroituun ”asiakkaaseen”, kuten nykyään oppilaita kutsutaan. Asiakkaiksi. (Voi luoja tuotakin termiä!)

Tästä hyvä kirjoitus, miksi moni, varsinkin mies, ei tule alalle ja lähtee alalta: www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34f03c3d-3367-479e-8602-710dfb54a471

Vastaavia tarinoita on paljon ja ne eroaa Opettaja-lehden voimaantumistarinoista puunhalailuineen merkittävästi. Jaxuhaleja kaikille heinien halaajille ja voimia kentälle inkluusion takia!

PISA-tulokset lähtivät kylläkin laskuun jo ennen inkluusiota. Pisa-lasku korreloi hyvin voimakkaasti älylaitteiden yleistymisen kanssa.

Inkluusio olisi toimiessaan hyvä asia, näin ei tietenkään ole. Se ei silti ole pääsyy siihen, miksi kouluissa menee huonosti.