WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.
Suurin osa ihmisistä on vaan tyhmiä, eikä osaa käyttää potentiaaliaan hyödykseen. Laskimen käyttö myös laiskistaa ja tyhmentää
Koulussa saa 8 sillä ,että muistaa tuoda läksykirjat kouluun ja käy istumassa tunneilla.
Jo lapsena ihmettelin kuinka paljon täytyy itseään vihata että alkaa opettajaksi... Ja silloin asiat oli kouluissa vielä kohtuullisen ok.
Vierailija kirjoitti:
Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.
Ne, jotka kyseisillä aloilta valmistuu saa paremmin palkattua duunia helposti . Ei tarvitse lähteä opettajaksi ja vielä vähemmän tyhmiin varsihommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.
Oppilaan unelmia ei saa särkeä, siksi todistukseen pitää antaa 9 tai 10, jos oppilas jo yläkoulussa kertoo aikovansa lääkäriksi. Tämä tosin pätee vain osaan oppilaita, mutta heidän mielipiteensä on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden aineiden opiskelu yliopistotasolla vaatii kanttia ja älyä. Jos niitä löytyy, saa yksityiseltä muitakin töitä kuin itseääntoistavat opettajanhommat. Lisäksi kyseessä ei ole mitenkään seksikäs suuntaus joten noilta linjoilta opettamaan päätyy lähinnä ne joille ei muut urapolut aukene.
Fysiikantehtaanjohtajaksi tai fysiikanmarkkinointipäälliköksi.
Et oo finanssialasta tai esim insinöörinhommista kuullu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.
Mä oon KTM ja en aina muista kertotaulua ulkoa. Osaan kyllä pyörittää vaativia laskuja ja saan kyllä kertotaulut ja päässälaskut oikein, mutta se ei tuu selkärangasta niin kuin muilla. Jos menisin haluatko miljonääriksi -ohjelmaan niin eniten pelkäisin sitä että ekoissa kysymyksissä on joku kertolasku, jota mun pitää hetki miettiä. Siks en mee. Mut ihan hyvin pärjää näinkin.
Mutta sinä kuitenkin ymmärrät, mistä kertotaulussa on kyse? Siihen yläkoulun päättötodistuksen ysiin ei vaadita edes sen ymmärtämistä, että tajuaisi kertotaulun olevan eräänlainen "monikertainen yhteenlasku" saati että osaisi sen ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu matematiikan ja fysiikan opettajaksi ei ole helppoa ja moni luovuttaa opinnot kesken.
Eihän kukaan lähde opiskelemaan matematiikan tai fysiikan opettajaksi. Lähdetään opiskelemaan matematiikka tai fysiikkaa ja sitten kun huomataan viidentenä tai kuudentena opiskeluvuonna että jostain pitäisi elanto saada, tehdään kasvatustieteen c-kokonaisuus ja auskultoidaan. Sama toki koskee muitakin aineenopettajia
Onko mielenkiintoa opettaa oppilaille pakkopullana matemaattis-luonnontieteellisia aineita jos he eivät sitä tahdo tai ymmärrä sen tarpeellisuutta työelämässä? No tietenkin juuri tuolloin opettajalla on työnsarkaa että saa tajuamaan.
Mutta muistissa on omat yläasteen räkänokka luokkakaverit joitaei kiinnostanu fysiikan tunnilla muu kuin räjäyttelyosuudet.
Itse olen aineenopettaja ( kielet) ja nuorena openkoulutus tuntui varavaihtoehdolta. Nyt viittäkymppiä lähestyessä olen jotenkin tajunnut miten hieno ammatti tämä on, olen tavannut upeita opiskelijoita ikähaarukassa 9-80v. Nyt olen aikuispuolella, mutta nuoret on oikeasti pääosin fiksuja. Tuntuu että saa olla muille avuksi ja hyödyksi. Aina on hankaliakin tilanteita, mutta missä ihmissuhdeammatissa ei olisi?
Aineenopettajaksi ryhtyminen on monilla aloilla se backupplan C.
Voisin opiskella alalle, mutten menisi kouluun töihin. Ennemmin tutoriksi. Oppilaat motivoituneita ja ei tarvitse leikkiä.
Täällä on yksi matemaattisten aineiden ope. Tykkään työstä. Tai no, sillä tavalla, miten työstä nyt voi "tykätä". Alla ihan täppinä huomioita:
+Työajat. Vaikka on kaikenlaista oheissälää tuntien ulkopuolella, niin silti keskimäärin n. 6 tunnin työpäivät ovat kyllä kivoja. Ja kun vielä välillä on niitä lyhyempiä päiviä piristämässä, niin jaksaa taas painaa.
+Lomat. Tai mitä ne nyt byrokraattisesti oikeasti ovatkaan. Olisi outoa enää vaihtaa töihin, missä ei olisikaan koko kesän mittaista lomaa. Kesällä töihin? Tai joulun ja loppiaisen välillä? Ei kiitos.
+Työ itsessään. Vaikka aiheet pysyy samana, niin aika vähän on keskenään samanlaisia päiviä. Sattuu ja tapahtuu ja tapaa ihania nuoria ihmisiä.
+Palkka. Kaikkeen tuohon yllä olevaan suhteutettuna olen ihan tyytyväinen ansioihin. Kuukausipalkka on (vähän tunneista riippuen) jossain 3500 - 4000 välillä.
-Etenemismahdollisuudet. Eipä oikein ole mitään uralla etenemistä. Rehtori tietty, mutta sillä pallilla on jo valmiiksi nuori ja pätevä tekijä. Enkä kyllä halua vaihtaa nykyisestä koulusta pois - sen verran hyvä työyhteisö meillä on
-Kaikki ylimääräinen sälä. Saisikin vain opettaa... Hanketta ja projektia pukkaa. Sekä kaikkea koulun sisäistä diipadaapaa milloin mistäkin organisaation kehittämisestä ja muusta. Miksi ihmeessä tällaisia yrityksiin tarkoitettuja käsienheilutteluhimmeleitä pitää tuoda koulumaailmaan?
-Vastuu ja paine. Sen verran on ammattiylpeyttä, että haluaa tehdä kaiken hyvin. Ja sitten kun aina on oppimisvaikeuksisia nuoria, niin väkisin sitä jää pohtimaan omaa toimintaa ja voisiko tehdä jotain toisin. Myös arvioinnit luo painetta. Kuitenkin toisten tulevaisuudesta kyse, niin tuleeko varmasti annettua kaikille oikeudenmukaiset arvioinnit
Summa summarum: En tiedä mitä tekisin, jos en olisi opettaja. Palkan ja vapaa-ajan suhde on sen verran hyvä, että ihan hevin en siitä luopuisi.
Digi digi digi digi digi
Digitalisaatio pilaa tämänkin. Ei nykyjonneja ja -jonnia kiinnosta yhtään mikään, mitä ei voi tehdä viidessä sekunnissa puhelimella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat lukiossa eteesi oppilaita, joissa on todistuksessa matematiikasta 9 ja jotka eivät osaa edes kertotaulua, mutta ilmoittavat menevänsä yliopistoon opiskelemaan lääkäreiksi, niin oma motivaatio alkaa kadota. Yläkoulun päättötodistukseen numerot pitää osassa kouluista antaa oppilaan oman kehittymisen mukaisesti, jotta heillä olisi tulevaisuus avoinna.
Miten se on mahdollista ettei 9 oppilas osaa kertotaulua? Sehän opetellaan jo 4 luokalla. Muistelen että kaikki tärkein opittiin 4 ja 5 luokalla ala-asteella.
Mä oon KTM ja en aina muista kertotaulua ulkoa. Osaan kyllä pyörittää vaativia laskuja ja saan kyllä kertotaulut ja päässälaskut oikein, mutta se ei tuu selkärangasta niin kuin muilla. Jos menisin haluatko miljonääriksi -ohjelmaan niin eniten pelkäisin sitä että ekoissa kysymyksissä on joku kertolasku, jota mun pitää hetki miettiä. Siks en mee. Mut ihan hyvin pärjää näinkin.
Mutta sinä kuitenkin ymmärrät, mistä kertotaulussa on kyse? Siihen yläkoulun päättötodistuksen ysiin ei vaadita edes sen ymmärtämistä, että tajuaisi kertotaulun olevan eräänlainen "monikertainen yhteenlasku" saati että osaisi sen ulkoa.
Mulla on nelosluokkalainen, ja voin kertoa että edes kolmannella luokalla ei saa kiitettävää osaamatta kertotaulua.
Kun olin yliopistossa 20v sitten, niin 30 aloittavan opiskelijan ryhmästä meidän oppiaineesta vain 1 pääsi opeopintoihin.
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Kollega on mafyke-ope koulutukseltaan, mutta testiautomaatiokoodaajana sen verran kovan tason velho ettei hänen yksinkertaisesti kannata taloudellisesti alkaa minkään asteen opettajaksi, saati sittebän muut työolosuhdejutut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Saahan sinne hakea...
Nuoria kiinnostaa ihan muut aineet...
Aikuislukio lienee ainoa opettajan työpaikka, jossa on siedettävät työolot.